omaisuus? siis kaikki muu on jo jaettu, muutettu erilleen, avioero haettu, yhteinen omaisuus arvioitu... Mutta.. mutta. kun se ei suostu minkäänlaiseen yhteistoimintaan osittamattoman omaisuuden suhteen. Lomakiinteistö, joka on yhteisesti ostettu, on tasan molempien nimellä. Se on arvioitettu kiinteistövälittäjälla. molemmat ovat maksaneet arvioinnista puolet. Miten saan jatkon menemään?
Mies ei vastaa puhelimeen, tekstiviesteihin, aiemmin puhui ostavansa minun puolikkaan johon sanoin suostuvani. Laitoin viestin hänelle, että allekirjoitan kauppakirjan milloin tahansa, mutta hän ei halua suostua puoleen, vaan sanoo vaativansa enemmän, "koska on tehnyt rakennusaikana enemmän työtä" Hän siis vaatii, että se huomioidaan jaossa.
En suostunut siihen, vaan sanoin että puolet on sinun ja toinen puoli minun ja sen haluan, koska puolet olen todistettavasti myös maksanut. Nyt en kuule hänestä yhtään mitään, hän käyttää lomakiinteistöä, kuten ennenkin eli aika paljon. Kertokaa minulle asiallisesti jatkot?? Kiitos
Mies ei vastaa puhelimeen, tekstiviesteihin, aiemmin puhui ostavansa minun puolikkaan johon sanoin suostuvani. Laitoin viestin hänelle, että allekirjoitan kauppakirjan milloin tahansa, mutta hän ei halua suostua puoleen, vaan sanoo vaativansa enemmän, "koska on tehnyt rakennusaikana enemmän työtä" Hän siis vaatii, että se huomioidaan jaossa.
En suostunut siihen, vaan sanoin että puolet on sinun ja toinen puoli minun ja sen haluan, koska puolet olen todistettavasti myös maksanut. Nyt en kuule hänestä yhtään mitään, hän käyttää lomakiinteistöä, kuten ennenkin eli aika paljon. Kertokaa minulle asiallisesti jatkot?? Kiitos
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sopikaa erimielisyyteene ja palatkaa yhteiselämään. Ei tarvitse sitten jakaa.
Sillä, kuka on rakentanut, ei ole sentinkään merkitystä!!!!!
Ellei toinen suostu yhteistyöhön, sopimiseen, tai ylipäätään mihinkään jolla saisitte osituksenne päätökseen... niin viimeinen (ja ainoa) keino on hakea oikeuden määräämää pesänjakajaa. Se maksaa rahaa teille molemmille... mutta usein jo pesänjakajan uhka riittää siihen, että toiselle sopu alkaakin maittamaan...
Ellet jo ole, niin olepa juristiin yhteydessä... kertoo tarkemmin kuinka meneteltävä.
Hän kun ei vastaa puhelimeen, niin laitankin sitten tekstiviestin ja kerron viimeiset terveiset. Ai että on junttura mieheksi, en voi muuta sanoa, ensin lähtee toisen mukaan ja kun tulee heitetyksi ulos siitä suhteesta, niin poteroituu umpipoteroon... Kiitos oikein paljon neuvosta, vaikka maksaakin, niin jotakin onneksi voi tehdä.
että naapurin reiskakin saa vasmaan osansa kun oli silloin kerran auttamassa ja likakaivontyhjentäjäkin on osalinen kun on tehnyt töitä mökin hyväksi.
Voi junttipuntti mikä tolvana mies sulla oli. Hyvä kun pääsit eroon.
pääsin nauramaan pitkästä aikaa ääneen itsekseni, kun luin hauskan ja ilahduttavan viestisi. Juuri näinhän se asia onkin, olet aivan oikeassa, jos sitä rahaa kaikille aletaan jakamaan, jotka oivat mukana mökkiä tekemässä, niin eipä taida piisatakkaan kummankaan rahat.... Kuten siinäkin olit oikeassa, että hyvä kun pääsin eroon.. Vieläkin hymyilyttää sinun teksti..
Kun on kuitenkin itselleen rakentanut. AHNE PASKIAINEN!
Toinen osapuoli oli vain ahne nainen! Jolle puolet ei talon arvosta ei riittänyt. Vaati töistään palkkiota!!! Ei tippunut lattiakaan mutta kaikkien silmissä sen naisen arvo laski nolliin. ÄLKÄÄ NYT HYVÄT IHMISET OLKO NOIN AHNEITA PASKOJA!!! miksi ihmeessä tehdä ahneuksissaan itsestään naurattava NOLLA! NIM: vain muutaman euron tähden
Kukaan teistä naisista jotaka olette avioliitossa, eronneita, vaimoina, sinkkuja, ym ja miehet ei tee työtä tai taloja ,koteja ilmaiseksi. Sillä on arvonsa ja pitää olla.
Naisten ivallinen, ilkkuva paskanjahanta siitä ettei pidä maksaa tai huomioda miehen tekemää talonrakentamis työtä mitenkään kun "rahastetaan" avioliittolailla miehiä. On täydellistä soivinismia ja solvausta.
Nykyään on aivan liian paljon niitä naisia jotka roikkuvat avioliitoissa ja purkavat sekä "sinkkuilevat" tämän ansioittoman rahan perässä ja ovat nostaneet talousasemaansa välittämättä lapsista tai kenestäkään muista koska se oma navan ja itsekyyden kehto on niin ihailtavaa.
Elämisen toiminnot ja työn tekeminen on arvokkaita ja miehen tekemä työä rakennusasioissa on hinnoiteltu ja tiedetään tarkkaan miten paljon talonrakentamisten työ osuudet ovat talon arvosta. On täysin pelleilyä ja rikollista kiristämistä kun se jätetään aina huomiotta. Koska naiset eivät tee yleensä rakennus ja talon rakentamisessa yhtään mitään konkreettista vaan valitettavasti ovat tekemässä hintoja ja kustannuksia kohtottavia vaatimuksia kiukutteluineen ja työpaikka hoiriköintinä.
Oiekuslaitosten tulis vihdoinkin tajuta ja alkaa vaatimaan naiset maksamaan mihille sen rakennus työn päältä sekä sen jälkeen kiinteistö huolto ym korvaukset kun eroja haetaan. Ero pitäisi aina olla reilu ja rehellinen ja täten läpinäkyvä ja siten myös moraalisesti kestävä. On ihme miten ne naiset jotka rahastaa miehensä voivat kulkea hyvällä omalla tunnolla jos sitä on. Naisten keskuudessa varsinkin erosinkkujen näyttää se olevan kovasti toistensa tukemaa se kehuskelu miten he arvostaa toisaan ja kilpailee miten he ovat onnistuneet rahastamaan miehensä avioliittolailla.?!
Herätkää oikeuslaitokset arvostamaan rehellisyyttä ja vastuuta oikeudenmukaisesti.
No voi voi...
Ei sitten tulltu aikanaan MIELEENKÄÄN vaatia avioehtoa ennen kuin avioon astutte?
Ja jos rakennat taloa niin paljon, että olet työlläsi oikeutettu omistamaan siitä suuremman siivun ... niin sekin on sovittavissa (tai ehtosi ennen urakkaan ryhtymistä)... lainhuudot vaan esim. 70/30 suhteessa, tai miten puolisosi kanssa SOVITTE (edellyttää toimiakseen tietenkin että teillä on jo se avioehto)
Onko se sitten oikeuslaitoksen syy jos teet harkitsemattomia sopimuksia ja valintoja, etkä ajattele niiden seurauksia.... myös taloudellisesti.
Kummallista kitinää omasta kyvyttömyydestä hoitaa taloudellisia(-kin) asioitaan... ei avioliittolaki niitä estä.
Sikäli olen samaa mieltä kanssasi, ettei omaisuuksia ja varallisuuksia pidä mennä sekoittamaan rakkauteen ja parisuhteeseen ... silloin puolisoiden motiivit voivat olla vähintään kyseenalaiset suhteeseen. Mutta jotteivat "puurot ja vellit" mene sekaisin, on puolisoiiden osattava sopia nämä asiat... ja sopimisen halukkuus kannattaa selvittää ennen vihkimistä.
Miehet ja isät rakentavat taloa ja turvaa perheelle ja lapsille sillä se on asia joka on synnytetty miehiin ennen kuin kyseisiä lakeja on ollut olemassakaan. Myös tätä "oikeusjärjestelmää ja lakitupia".
Kun se "remonttireiska" alkaa työhön ja uhrautuu täjän toimeen hän tekee juuri sitä mitä isän pitääkin. Ei hän mieti sitä saako vaimo tästä puolet vai ei. Eikä hänellä ole yleensä tästä avioliittolain tarkoittamasta puolisoidenvälisestä ja ennen kaikkea kahdenvälisestä ehdottomasta sitoumuksestä mitään tietoa ja käsitystä. Oikea elämä tehdään elämän ehdoilla eikä juridiikalla.
Elämä tulee esim: mm fyysisestä terveydestä, ei laki määrää ja lääkärit tee kaikkea sen eteen että kuinka fyysisen terveytensä menettänyt ihminen jakaisi terveydentilansa menetykset puolison kanssa TASAN. Vaan he tekevät sen työn millä tähdätään elämää ja terveydenpalauttamista edistämään ja jopa palauttamaan. Tähän on tyytyväinen varmaan potilaskin. Koska hän itse tahtoo tulla terveeksi ja tehdä työtä sen eteen.
On kysymys oikeasta elämän vastuusta.
Kun miehelle syntyy perhe ja lapsia hän tekee kodin ja rakentaa ja kun vaimo ei pysty eikä sitä mies vaadikkaan olisi vaimojen ja käsitettävä se ero niinkuin muissakin töissä miten ja kuka sitä "yhteisen omaisuuden" kartuutamista tekee oikeasti. Ja hyväksyä se että, ei normaali perheen muu työ ole mitenkään vertailukelpoinen siihen että mies/isä on nostanut yhteisen omistuksen arvoa vaikka 50% työllään. Muu perheen tavanomianen työ lasten hoidosta ja vellin keitosta on joka tapauksessa olemassa ja sen tekee puolisot yhdessä sovitusti. Rakennus aika on noin 1-2 vuotta ja sinä aikana jos vaimo käy vähän enemmän lasten kanssa ulkona on se kauhea palkka kun se vie rakennustyön arvon kun joutui vastuuseen omista lapsistaan sinä aikana enemmän.!!
Tämän ajan ja tämän avioliittolain soveltaminen vanhanaikaisena on vain täysin riistoa edistävä nimen omaan mihiä kohtaan jotka vilpittömnästi pyrkii toimimaan vastuulliseti perhettä ,vaimoa ja lapsia kohtaan. Kun ja jos suhde yleensä vaimon toimesta ei olekkaan sitä "tasoa" kuin elokuvissa on aina edessä tämä sama Rahastus miehen tekemästä työstä joka voidaan todeta perheen varallisuusarvoa nostavaksi tekijäksi selkeästi.
Sen lisäksi myös lapset vielä yleensä riistetään tältä isältä eli nainen rahastaa vielä yhteiskunnakin lapsilisien vuoksi.. Kun ne olisi poistettu niin varmaan enempi lapsia jäisi isille.. "sovussa".
Suhteen sotkemista on täten täysin mahdotonta jättää rakentamisen ulkopuolelle koska silloin tehdään kotia perheelle ja täten suhteille olosuhteita ja kehittyä myös lasten suhteet luottamuksellisiksi vanhempiinsa.
Lakimiesten ja oikeuslaitoksen "työ" on täysin helppoa kun ei tarvitse ajatella kuin rahasummia niin eipä siellä kovin kummoinen "tuomari" tarvitse olla kuin voi lätkäistä päätöksiä.
"asianhoitajien" ja lakimiesten /asianajien intressi on nimen omaan pitää erillään suhteiden ja oikeiden elämän perusteiden arvot oikeussaleista sillä ne velvoittaisi ottamaan huomioon ihmisten ja jokaisen inhimillisen roolin elämän pelissä.
Joten ongelma on että, oikeuslaitos ja lain tulkinnat ovat mielivaltaiset ilman oikeaa oikeustajua.
>
Kyllä, en tätä kiistäkkään. Mutta ei kai tuo estäsisi häntä ottamasta selvää MYÖS siitä, mitä avio-oikeus merkitsee. Ja ellei niin tee, sitten vaihtoehdoksi jäänee joskus ja joidenkin kohdaalla ihmetellä nykymenon vääryyttä mm. keskustelupalstoilla.
>
Olisikohan kannattanut... kuitenkin... TAI, olla miettimättä tätä myös sen jälkeen kun vaimo on saanut puolikkaansa joka perustuu avio-oikeuteen.
>
No sitten se on "voi voi, ja kyynel" ... ei kaikkien juristeja tarvitse olla, mutta sen verran soisi olevan tolkkua että ottaa salvää mitä sopimukset (mm. avioliitto) joita menee tekemään TARKOITTAVAT myös juridisesti.
>
Kuten ilmeisesti olet huomannut, juridiikka nyt kuitenkin töyssyttää "oikeaakin elämää" melkolailla välillä tässä maailmassa ja yhteiskunnassa missä elämme.
>
Jos mies kokee tämän epäoikeudenmukaiseksi, niin ei pidä sitten rytyä rakennusprojektiin. TAI, edellyttää että solmitaan avioehto ja talo tulee hänen omistukseensa vaikka suhteessa 30/70. Ei kukaan pakota ryhtymään taloa rakentamaan... tai solmimaan avioehdotonta avioliittoa. Ihmeellistä valitusta päätöksistä joita on itse tehnyt. Kyllä... myöhäistä rypistää kun on housuissa. Ja kun on housuissa, niin sitten itketään lainsäädännön epäoikeudenmukaisuutta. On se maailma kova paikka juu...
>>Joten ongelma on että, oikeuslaitos ja lain tulkinnat ovat mielivaltaiset ilman oikeaa oikeustajua.
Eivät ne mitään mielivaltaisia ole. Jos aikuinen ihminen ei tajua, mikä on avioliitto, niin hänet pitää määrätä holhoukseen. Naiset eivät saa korvauksia lastehoidosta ja äitiyslomien ansionmenetyksistä. Itse miehenä olen rakentanut sillä ymmärryksellä, että erossa voi mennä ja menikin kaikki puoliksi.
Sen jälkeenkin olen remontoinut naisten kämppiä. Ihan on ne luontaisedut riittänyt korvaukseksi..
Ehkä jonkun muun lain soveltamisessa voisi sitten kokeilla tätä avioliittolain tarjoamaa ihanuutta oikeudenmukaisuudesta?!
Esimerkikiksi liikenne voisi sopia vertailuksi. Siellä on sovittu säännöt ja lait ja yhtiespelillä on mentävä tosiaan aon käytävä autokoulu ymmärtääkseen ja ei sittenkään se vain onnistu aina.
No kun tulee vahinko tai on lähdettävä eri teille!? Jos jokainen keräisi tiet rullalle 50%/50% jaolla niin pian loppuisi kilometrit!
Onhan se nyt totta että älytöntä odottaa tuollaista lain tuntemusta ja kaikkien muiden lakien kohdatessa on tosiaan silmien edessä se sopimuksen ehdot ja lainkohdat mihin nojata.!! Sopimusta tehdessä!!
Avioliitossa niitä ehtoja ei esitä kukaan milloinkaan!!!
No, kun elämän arvomaailmaksi riittää ja on ehkä jo yksin maailmassa niin se "poraaminen" voi olla aivan hyvä palkka elämäntyöstä.
Pääasia kai on ettei tule uutta elämää,,
Esimerkkisi ja logiikkasi liikenteestä ei minulle auennut, mutta ei se mitään...
>
Ei siihen kummempaa lain tuntemusta tarvita kuin että lukaisee aviliittolain ... ja ellei löydä tai osaa tulkita, kysyy juristilta. TAI, olla solmimatta avioliittoa...
>
AIVAN !! Ja tämä on se SUURIN epäkohta jonka nykyisessä avioliittolaissa näen ... siinä pitäisi velvoittaa JONKUN kertomaan pariskunnalle nämä (-kin) asiat selkokielellä. Aivan kuin edellisen laman jälkeen pankit on nykyään velvoitettu takaajille kertomaan mitä nimikirjoituksensa VOI merkitä... ihan niinku oikeesti...
Sinua, jolla oli tässä paljon sanottavaa. Minä naisena olin se, joka piirsi ne rakennukset, haki luvat, teki kauppakirjat ja kaikki paperityöt, jonka metsästä otettiin tukit, jonka veljet sen mökin hirret parkkasi, salvoi ja kokosi. Ja minä naisena olin se, joka laittoi, tämä juntturoivan mieheni kanssa, paneelit sisälle kattoon, lattiaan ja saunalle, teki ikkunapuitteet ja saunanlauteet, levitti joka ainoan sepelikuorman yksinään pihalle, siivosi metsän, poltti oksat ja roskat.
Tämä mies, joka nyt juntturoi tämän mökin jakamisen kanssa, lähti itse toisen naisen mukaan, haki itse eron ja muutti itse pois kotoamme (jonka minä omistan kokonaan).
Joten älä sinä vanhanaikainen sovinistirahjus vingu siellä yhtään mitään naisten itsekkyydestä ja ruikuttamisesta, kun nyt teet itse juuri sitä samaa. Jos meni mönkään kohdallasi, niin ole mies ja lopeta tuollainen parkuminen, itsehän tilanteesi olet järjestänyt.