Siis voiko tämä olla totta?Vielä noin 0,5vuotta sitten toivoin,että rakastuisin johonkin.Nyt toivon etten olisi rakastunut!Se on tuskaisaa!Ei se muuten olisi,mutta kun olen väärää sukupuolta hänelle.Koska olen itse tyttö,sekä hän on tyttö,vuotta vanhempi.Olen itse bi-seksuaali,enemmän tyttöihin kallistunut.Hän on kertonut olevansa hetero,ja hän on hyvin ihastunut erääseen poikaan,sekä tämä kyseinen poika häneen,joka ei ole mikään ihme.Voisin oikeasti tehdä melkein mitä vain,että saisin tämän kyseisen ihanan ihmisen omakseni.Voisin uhrata kaiken.Rakastan vain häntä niin paljon.En pysty elämään päivääkään,etten näkisi tai edes puhuisin vaikka netin taikka kännykän avulla hänelle.Ajatuksissani hän on melkein koko ajan.Olemme vielä sen verran nuoria kummatkin,että käymme yläastetta.Minä olen 8. luokalla,hän vuotta ylempänä.Koulussa ainoa syy mennä ruokalaan on se,että näen hänet siellä.Koulussa aina yritän etsiä häntä katseellani.Kuolisin ja hätääntyisin,jos en näkisi häntä koulussa.Kun näen hänet henkeni salpaantuu,ajatukseni ei kulje ja sydämeni lyönnit kiihtyvät.Kuolisin,jos hänelle tapahtuisi jotain ikävää,jos hän kuolisi.En kestäisi elää ilman häntä.Onneksi näemme muuallakin,kuin koulussa.Hän on samassa joukkueessa kanssani.Siellä oikeastaan tutustuimmekin.
Nykyään olen myös hänen todella hyvä ystävä.Yksi parhaista.Ystävyytemme perustuu luottamukselle ja toistemme kunnioitukselle.Koska olemme ystäviä,niin näemme silloin myös vapaa-ajalla.Silloin meillä on todella hauskaa,ei tule hiljaisia hetkiä,juttua aina riittää.Pystymme puhumaan sekä elämän hyvistä sekä huonoista puolista toisillemme.
Hän tietää minusta melkein kaiken muun paitsi sen,että olen onnettoman rakastunut häneen.Hän siis tietää,että olen kiinnostunut tytöistä.Sen hän otti todella hyvin,eikä ole antanut haitata ystävyyttämme,joka on oikeastaan vasta aika aluillaan.
Olen kirjoittanut paljon hänelle osoitettuja tai hänestä kertovia runoja.Puran rakkauttani kirjoittamalla sekä puhun hänestä lakkaamatta parhaille ystävilleni.Tiedän hänestä oikeastaan niin paljon,että itsekkin pelästyn sitä välillä.Kaverini pitävät minua jo lähes friikkinä.Olen vain kiinnostunut hänestä niin paljon,että laitan pienetkin asiat merkille hänestä.Välillä tuntuu,että tunnen hänet paremmin,kuin hän itse.Mutta silti löydän hänestä aina uusia puolia.Hän on vain niin ihana ja minulle täydellinen tyttö.
Minua ja häntä yhdistää eniten varmaan se,että olemme luonteeltamme hyvin samanlaiset,mitä hän on itsekkin sanonut,ja sen takia hän pitää minusta,koska ymmärrän häntä niin hyvin ja,kun välitän hänestä aidosti.
En tiedä oikeastaan mikä hänessä on jotain sellaista,mikä juuri saa minut tälläiseksi.Onhan hän toki todella kaunis,pitkä,hoikka,jäntevä kroppainen,muodokas sekä hänellä on kauniit kasvon piirteet.Luonne on myös mitä loistavin.Hän ei ole sellainen massateini,vaan hän on omanlainen persoonansa.Se persoona ja kokonaisuus on vain se juttu.Olen umpirakastunut häneen.En ole koskaan tuntenut näin mitään enkä ketään kohtaan!Hän on oikeastaan elämäni ensirakkaus.Se on niin ihanaa vaan,kun mahassa tuntuu hassulta,ajatuksen juoksu katkeaa ja hengitys ei kulje normaalisti.Se on samalla outoa.Mutta sitä tunnetta ei muiden kanssa voi tuntea.
Pitäisi varmaan mennä nukkumaan kohta,jos näkisi hänestä vaikka unta,ja aamu sekä koulu tulisi nopeammin ja näkisi hänet taas.Koulussa ei olekkaan muuta mukavaa,kuin vain hänen näkemisensä.
Pakko vielä loppuun sanoa: Rakastan sinua!
Nykyään olen myös hänen todella hyvä ystävä.Yksi parhaista.Ystävyytemme perustuu luottamukselle ja toistemme kunnioitukselle.Koska olemme ystäviä,niin näemme silloin myös vapaa-ajalla.Silloin meillä on todella hauskaa,ei tule hiljaisia hetkiä,juttua aina riittää.Pystymme puhumaan sekä elämän hyvistä sekä huonoista puolista toisillemme.
Hän tietää minusta melkein kaiken muun paitsi sen,että olen onnettoman rakastunut häneen.Hän siis tietää,että olen kiinnostunut tytöistä.Sen hän otti todella hyvin,eikä ole antanut haitata ystävyyttämme,joka on oikeastaan vasta aika aluillaan.
Olen kirjoittanut paljon hänelle osoitettuja tai hänestä kertovia runoja.Puran rakkauttani kirjoittamalla sekä puhun hänestä lakkaamatta parhaille ystävilleni.Tiedän hänestä oikeastaan niin paljon,että itsekkin pelästyn sitä välillä.Kaverini pitävät minua jo lähes friikkinä.Olen vain kiinnostunut hänestä niin paljon,että laitan pienetkin asiat merkille hänestä.Välillä tuntuu,että tunnen hänet paremmin,kuin hän itse.Mutta silti löydän hänestä aina uusia puolia.Hän on vain niin ihana ja minulle täydellinen tyttö.
Minua ja häntä yhdistää eniten varmaan se,että olemme luonteeltamme hyvin samanlaiset,mitä hän on itsekkin sanonut,ja sen takia hän pitää minusta,koska ymmärrän häntä niin hyvin ja,kun välitän hänestä aidosti.
En tiedä oikeastaan mikä hänessä on jotain sellaista,mikä juuri saa minut tälläiseksi.Onhan hän toki todella kaunis,pitkä,hoikka,jäntevä kroppainen,muodokas sekä hänellä on kauniit kasvon piirteet.Luonne on myös mitä loistavin.Hän ei ole sellainen massateini,vaan hän on omanlainen persoonansa.Se persoona ja kokonaisuus on vain se juttu.Olen umpirakastunut häneen.En ole koskaan tuntenut näin mitään enkä ketään kohtaan!Hän on oikeastaan elämäni ensirakkaus.Se on niin ihanaa vaan,kun mahassa tuntuu hassulta,ajatuksen juoksu katkeaa ja hengitys ei kulje normaalisti.Se on samalla outoa.Mutta sitä tunnetta ei muiden kanssa voi tuntea.
Pitäisi varmaan mennä nukkumaan kohta,jos näkisi hänestä vaikka unta,ja aamu sekä koulu tulisi nopeammin ja näkisi hänet taas.Koulussa ei olekkaan muuta mukavaa,kuin vain hänen näkemisensä.
Pakko vielä loppuun sanoa: Rakastan sinua!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.