Kyttyräselkä periytyvä?

Käsittääkseni korostunut kyfoosi, eli kyttyräselkä on naisilla erittäin tavallista ja ehkä osittain myös periytyvää. Sillä isän äidillä oli korostunut kyfoosi ja tädilläni on sellainen, äidilläni ei ole mutta minulla taas on. Joskaan ei (vielä) kovin paha.

Kävin hieroojalla vastikään, ja hän kertoi, että kyfoosi korostuu siitä, että istuu esim. koneen äärellä leuka työnnettynä eteenpäin. Varsinkin silmälaseja omistavat tuuppaavat hieroojan mukaan työntämään leuan ruutua päin. Pitäisi aina muistaa vetää leuka taaske ja ryhdistää päätä, hänen mukaan.

Enpä minä tosin tarkalleen tiedä, mistä se tulee. Sen tiedän, että siihen voi itse pyrkiä vaikuttamaan ja että myös hierooja voi auttaa "avaamaan" ja pienentämään kyttyrää.

Lapsena ja nuorena rakennetaan luusto. Jos se on heikonlainen, ryhtivirheet varmasti tulevat. Nyt kuule ylös, ulos ja muihin harrastuksiin. Tee ohjelma, mistä et juurikaan lipsu, että opit elämäsi normirytmin. Siinä tietokoneen edessä ei kehity luusto.

Kyttyräselkäisiä oli ennen ja paljon, nykyisin äärimmäisen vähän, ja se vähäkin voitaisiin vielä osa ehkäistä.

Miksi palstalta poistetaan kaikki järkevä teksti?
Taitaa olla kalliden huuhaa yritysten bisnestouhua.

Kyttyräselkä on perinnöllinen ja silloin häikkää on elimistön kollageenissa, eikös?

D-vitamiinin puute on Suomessa yleistä ja neuvoloiden nykyinen suositus lapsille (10 µg eli 400 ky/vrk) on neljä kertaa liian pieni. D-vitamiini vaimentaa immuunijärjestelmän virhereaktiota, joka tuhoaa haiman insuliinia tuottavia ß-soluja. Riittävä D-vitamiinin anto lapsille ensimmäisestä elinvuodesta alkaen vähentää sairastumisen riskiä seuraavien 30 elinvuoden aikana. Aikuisdiabeetikko tarvitsee D-vitamiinia 100 µg/vrk, mitä määrää ei voi saada suomalaisesta ruokavaliosta.
http://bit.ly/tOyW65

D-vitamiini on immuunijärjestelmän avaintekijä, joka suojaa meitä lähes kaikilta sairauksilta flunssasta syöpään. Keskityn tässä katsauksessa siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista virus- bakteeri- ja muihin infektioihin. Kuten tiedämme, D-vitamiinia saadaan kahdesta lähteestä, auringonvalosta ja ravitsemuksesta (ruoasta ja ravintolisistä). Pohjoisilla leveysasteilla (45 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa Suomikin sijaitsee) auringosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottavat kaikkia suomalaisia ottamaan D-vitamiinia ravintolisänä vuoden jokaisena päivänä. Uusien tutkimusten valossa viranomaissuositus vain on aivan liian pieni, alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa (µg), 2–60-vuotiaille 7,5 µg ja yli 60-vuotiaille 20 µg päivässä. Aikuisen todellinen tarve on noin 100 µg päivässä. Ihanteellinen S-D-25:n pitoisuus infektioiden torjunnassa on yli 95 nmol/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2129

Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos. Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.
Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

Monikin varmaan ihmettelee, että miksi ennen ei ole puhuttu julkisesti lasten luuston hauraudesta vai onko se jotain ihan uutta, niin onhan sitä tutkittu jo yli 10 vuotta sitten.
http://www.tiede.fi/keskustelut/post1657861.html#p1657861

Yli puolet kouluikäisistä ei käytä lainkaan D-vitamiinivalmisteita. Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinin saantisuositus toteutuu sitä huonommin mitä vanhemmista lapsista on kyse. 13–17-vuotiaista enää joka viides ottaa päivittäin D-vitamiinia. Pienet lapset saavat teini-ikäisiä enemmän D-vitamiinia. Lähes kolme neljästä alle kolmevuotiaasta saa D-vitamiinivalmistetta päivittäin. Suositusten mukaan alle 18-vuotiaiden tulisi käyttää D-vitamiinilisää joka päivä. Yliopiston Apteekin Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn haastateltiin syyskuussa 1 003 ihmistä, jotka ovat 15–79-vuotiaita.
http://tinyurl.com/5twkvoa

D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa lisäämällä
sitä ravintovalmisteisiin ja käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin lisätarve vitamiinivalmisteesta on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina. Duodecim 2011;127:1242–3

http://www.iherb.com/Vitamin-D

http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/