Moi,
Olen miettimässä lämmitysjärjestelmää uuteen omakotitaloon.
Kellari asuinkerros. Asuinneliöitä n. 170 ja puolilämmintä tilaa n. 50 neliötä. Maalämpö tuntui aluksi ainoalta järkevältä, mutta tarkempi laskenta laittoi vielä miettimään muita vaihtoehtoja.
Ajattelin sellaista vaihtoehtoa, jossa vesikiertoinen sähkölämmitys (putket lattiassa) ja ilmalämpöpumppu.
Onko tämmöisestä kokemuksia?
Olen miettimässä lämmitysjärjestelmää uuteen omakotitaloon.
Kellari asuinkerros. Asuinneliöitä n. 170 ja puolilämmintä tilaa n. 50 neliötä. Maalämpö tuntui aluksi ainoalta järkevältä, mutta tarkempi laskenta laittoi vielä miettimään muita vaihtoehtoja.
Ajattelin sellaista vaihtoehtoa, jossa vesikiertoinen sähkölämmitys (putket lattiassa) ja ilmalämpöpumppu.
Onko tämmöisestä kokemuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla on varaaja ja vesikiertoiset patterit talossa. Varaaja lämpiää sähköllä. Talossa yli 250 neliötä. Olen kovasti miettinyt lämpöjärjetelmän uusimista, koska sähkön kulutus on tosi kova eli n. 30000 kilovattia vuodessa pelkkään lämmitykseen. Olen vertaillut noita eri vaihtoehtoja ja ainakin jos nyt valitsisin uutta järjestelmää, niin aika kilpailukelpoinen olisi ilmalämpöpumpulla toimiva vesikiertoinen järjestelmä.
Tuossa mietiskelin uutta kesäasuntoa ja siihen aurinkolämpöä varaajalla/vesikierrolla/sähkö ja sitten kunnon Conspisenin kaakeliuuni varaavaksi elementiksi. Näin tekisin uuteen omakotiasuntoon,lisänä sitten kunnon lämmön talteenotto. Tuo vesikierto kun mahdollistaa kaikki muutkin lämmitysmuodot. Laitappa johtoja pitkin muuta kuin sähköä.
Toisena vaihtoehtona laittaisin vesikierron lisänä pellettilämmityksen joko pellettitakalla tai pienemmällä kattilalla. Onhan pelletin käyttökustannus vain alle 4.5 centin luokkaa kWh, vaikka sitä kuinka moititaan. Sähköstä maksat yli puolta enemmän linjan päässä. Pelletti liikkuu energiahinnaltaan sähkön tukkuhinnoissa, eli samassa millä voimalaitokset myyvät sitä verkkoon. Sitten on lisänä tuo käyttövesi josta heikommin otat lämpöä talteen.
Itse ajattelin laittaa lämmityksen ihan lämpökaapeleilla, säästää siinä kumminkin tuohon vesikertojärjestelmään verrattuna jotakin siinäkin. Lisäksi suorasähkö on hyötysuhteeltaan heman parempi vesikiertoiseen nähden sekä nopeammin lämpötilamuutoksiin reagoiva.
2 Ilppiä taloon tulee myöskin, kesällä jäähdyttämään ja talvella lämmittämään.
En näe omalla kohdallani järkeä vesikiertoiseen lämmitykseen, vaikka toki siinä on helpommin mahdollista muuttaa lämmitysmenetelmää. Tuskin koskaan tulee kannattavaksi lämmitysjärjestelmän vaihtaminen. Ainakin sähkönhinnan tulisi nousta moninkertaiseksi jotta tuo kannattaisi, ja siihen en usko. Nykytalot kun tarvitsevat suht vähän lämmitysenergiaa.
olen samaa mieltä rakentaja 07:n kanssa.
Minulla on 7 v vanha (siis uusi) puinen omakotitalo 160 m2, jossa vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmönlähteenä ruotsalainen poistoilmalämpöpumppu.
Laite on pitänyt kyllä lämmön tasaisena. Pumpun kompressori meni vaihtoon viime talvena, korjaus yli 1000 euroa. Itse korjasin vesivuodon laitteessa pari viikkoa sitten, eräs poistoputki oli tukkeutunut ja laite tulvi vettä.
Olen tullut siihen tulokseen, että kilometri vesiputkia ja vesikierron monimutkainen elektroninen säätösysteemi puisessa talossa on järjetön systeemi.
Jos sähköä ei saa kovalla pakkasella, on suuri vaara putkiston jäätymisestä ja halkeamisesta lattian sisällä. Meillä on kyllä uunitakka talon keskellä, mutta en usko että sillä saa pidettyä koko taloa riittävän lämpimänä jos tällainen tilanne tulisi eteen.
Laittaisin nykytiedolla suoran sähkölämmityksen ilmaputkistolla, pattereilla tai kaapelina rakentaja 07:n mainitsemat ilmapumput.
On kiintoisaa ajatella tulevaisuutta, kun myytävänä on taloja joiden lattoiden sisään upotetut vesiputkistot ovat kymmeniä vuosia vanhoja.
Eikös vesikiertoon kannata laittaa glykolia. Kuka nyt puhdasta vettä kierrättää? Helppo keino ehkäistä jäätymistä...hoh hoijjaa.