Mikä on pisin suljinaika jolla vielä saa jokseenkin tärähtämättömiä kuvia normaalissa käsivarakuvauksessa, kohteet korkeintaan käveleviä.
pisin suljinaika
ilman tärähdystä
102691
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että polttovälin käänteisluku (?) sekunteina eli esim. 200 mm:n lasilla 1/200 s ja 50 mm:llä 1/50 s. Tietty täytyy aina pitää mahdollisimman vakaana ote. Olen saanut 24 mm:llä muistaakseni ainakin sekunnin valotuksia onnistumaan nojaamalla johonkin.
Eihän tuo sääntö koskenut kuin kameran heilumisesta aiheutuvaa epäterävyyttä. Siitä pääsee eroon jalustalla.
Se toinen ongelma on kohteen liike. Paikallaan istuvia tai pönöttäviä ihmisiä voi kuvata 1/30 s luokkaa olevilla ajoilla. Toki hitaampiakin aikoja voi käyttää, mutta silloin pienikin pään kääntö yms. = suttua. Kävelevien kanssa olisikin parempi päästä alle 1/100 s aikoihin. Esim. jollain 1/4 s ajalla, mikä kyllä onnistuu laajakulman ja kuvanvakaajan avulla käsivaraltakin, reippaasti (6 km/h = 1,7 m/s) kävelevä ihminen käytännössä "haihtuu" savuna ilmaan. Hyvä on myös muistaa, että 1,5 m/s eteenpäin saapastelevan hepun täytyy heilauttaa kopi eteen kaksinkertaisella nopeudella eli 3 m/s välttyäkseen kaatumasta nenilleen. Siis 1/100 s suljinajallakin ko. takakäpälä ehtii liikehtiä useamman cm valotuksen aikana.
Kysyjähän kysyi nimenomaan käsivarakuvaukselta tehtävää kuvausta ja tärähtämättömyydestä. Käsivarakuvausta ei suoriteta jalustalta. Ja jos kamera on ollut paikallaan, mutta kohde liikkunut, en sanoisi sitä tärähtäneeksi kuvaksi. Tärähtänyt kuva tulee nimenomaan kameran liikkumisesta valotuksen aikana.
mikä ihme siinä on kun näillä foorumeilla tulee väkisin saivartelua..(tarkoitan itseäni, mutta myös monia muita)
... johtuu osaltaa asiaan vihkiytymättömien puolivillaisista kysymyksistä jotka useinmiten jättävät tulkinnanvaraa sille, mitä on kysytty. Vaikka sitä tajuaisikin kysyjän ja ensimmäisen vastaajan tarkoituksen, on kiusaus ryhtyä saivartelemaan toisinaan ylivoimainen. Kyllä minä itsekin ärsyynnyn toisinaan jos minun vastausta joku alkaa oikomaan epäolennaisuuksilla;-) koitetaan kestää.
Tämä sääntö käy kinokameralla ja Kinokokoiselle kennolla.
Croppiprutkuilla aikaa pitää lyhentää vaikkapa sen kertoimen verran....
Croppirungolla kuvatessa kohde on samansuuruinen kennolla kuin filmilläkin, fyysinen polttoväli on sama, joten tärähdyksen vaikutuskin pysyy vakiona.
...kun kuvasta tehdään yhtä suuri koppari cropilla/täyskennolla kuvaa joudutaan suurentamaan cropista enemmän.
Jos tyydyttäis esim. 1.6x pienempiin kuviin, niin homma olis hanskassa.
Jos väitteesi pitäisi paikkaansa, olisi pienikennoisella digipokkarilla tosi helppoa ottaa käsivaralta tärähtämättömiä kuvia.
että croppidigiin siirryttyäni ovatkin vain taidot kehittyneet samassa suhteessa, kun en ole minkäänlista eroa käsivarakuvauksessa huomannut :)
Teoriassa olet oikeassa, mutta tuohan onkin vain nyrkkisääntö...
juttu kuin ylempänä croppijärkkärin kanssa.
Nyrkkisääntö toimii jotenkuten kinokoon kennolla, mutta pokkaridigillä sen croppikerroin verrattuna kinoformaattiin täytyy huomata. Siis kertoa lyhin aika kertoimella joka saadaan kinokennon koko jaettuna pokkarikennon koolla.