Mistä on kyse? Olen nyt 2 kertaa 2 kuukauden sisällä saanut kamalan, monia päiviä kestävän ahdistuskohtauksen. Ainoa vaan että oireet tulevat tyhjästä, eivät liity mihinkään pelkoon eivätkä mihinkään tilanteeseen!
Ensin tulee vitutus, sitten ahdistus. Tähän liittyy ripuli, käsien puutuminen ja lihasheikkous, iho on kosketusarka, mahassa on käsittämätön ahdistusmöykky, jolle ei ole selitystä, hengitys on ahdistunutta ja oksettaa, yöhikoilu ja leposyke nousee yli 100 ja verenpaine taivaissa. Myös ruumiinlämpö nousee yli 37C
Tähän EI liity mitään pakkoajatuksia, pelkoja eikä todellisuudentajun hämärtymistä. Ekalla kerralla tietty säikähdin ja olin aika paniikissa, koska luulin tulevani hulluks. Toisella kerralla mieli oli jo ihan hallinnassa ja rauhallinen.
Ajattelin että syyt löytyy muualta kuin psyykestä, mutta nyt haluan vaan selvittää asian ja olen valmis myös tähän vaihtoehtoon. Ainoa mikä tulee mieleen on jotkut torjutut ajatukset, jotka TÄYSIN TIEDOSTAMATTA aiheuttaisivat kohtauksia. En ole siis ollut ahdistunut tai ajatellut ahdistavia asioita ollenkaan. Elämä on mennyt hyvin.
Osaisitteko linkittää tätä mihinkään? Huom. kohtaukset kestää päiviä kerrallaan, kun esim. paniikkikohtaukset max n. 1h.
Ensin tulee vitutus, sitten ahdistus. Tähän liittyy ripuli, käsien puutuminen ja lihasheikkous, iho on kosketusarka, mahassa on käsittämätön ahdistusmöykky, jolle ei ole selitystä, hengitys on ahdistunutta ja oksettaa, yöhikoilu ja leposyke nousee yli 100 ja verenpaine taivaissa. Myös ruumiinlämpö nousee yli 37C
Tähän EI liity mitään pakkoajatuksia, pelkoja eikä todellisuudentajun hämärtymistä. Ekalla kerralla tietty säikähdin ja olin aika paniikissa, koska luulin tulevani hulluks. Toisella kerralla mieli oli jo ihan hallinnassa ja rauhallinen.
Ajattelin että syyt löytyy muualta kuin psyykestä, mutta nyt haluan vaan selvittää asian ja olen valmis myös tähän vaihtoehtoon. Ainoa mikä tulee mieleen on jotkut torjutut ajatukset, jotka TÄYSIN TIEDOSTAMATTA aiheuttaisivat kohtauksia. En ole siis ollut ahdistunut tai ajatellut ahdistavia asioita ollenkaan. Elämä on mennyt hyvin.
Osaisitteko linkittää tätä mihinkään? Huom. kohtaukset kestää päiviä kerrallaan, kun esim. paniikkikohtaukset max n. 1h.
Vastaukset 6
Vanhimmat
on se, että neljä viikkoa jatkuneen hengenahdistuksen, vatsa- ja sydänvaivojen diagnoosi oli lopulta paniikkihäiriö. En ollut uskoa mitenkään, mutta kaikki muut vaivat kerta kaikkiaan suljettiin pois. Elämäntilanteeni ei tuntunut erityisen ahdistavalta. Vain normaali (tai normaaliksi kuvittelemani) stressi päällä. Minulla myös ollut läpi elämän erilaisia paniikkioireita, mutta aina kohtauksittaisia. Tämä ei ollut sinne päinkään. Mutta samaa sarjaa kuitenkin.
minulle kyllä oli, että suurin osa paniikkikohtauksistakin tulee yleensä täysin varoittamatta. Itse olen mukamas oppinut varomaan ja ennakoimaan paniikki-tilanteita, mutta siihenkään ei näemmä voi luottaa enää. Aivokemiat toimivat kuten toimivat. Onhan sulla lääkitys?
Ei ole lääkitystä, olen vasta ollut yleislääkärillä ja sisätautilääkärillä. Epäiltiin kilpirauhasen liikatoimintaa, se oli vähän laajentunut ja löytyipä sieltä kasvainkin. Mutta arvot oli normaalit, joskin viimeisellä rajalla.
Nää tehtiin siis ekan kerran jälkeen ja nyt en ole tokan kerran jälkeen päässyt vielä lääkäriin. Lääkäritkään eivät silloin ajatelleet olevan paniikkia.
Mulla nää on jollain tavallaan ennustettavia. Ekalla kerralla tuli outoja jännittyneisyystiloja pari pv aikaisemmin ilman muita oireita. Havahduin ajattelemasta "miks mun maha jännittää, enhän mä jännitä. Vai jännitänkö? Mun keho jännittää, mä en."
Syy, miksi se paniikkihäiriö suljettiin silloin pois, oli se että mulla oli silloin muitakin pidempiaikaisia ei tähän liittyviä oireita, jotka sopi kilpparin liikatoimintaan. Mm. 2kk ripuli. Nopealla googlettamisella huomaat että kilpirauhasen liikatoiminnan ja paniikkikohtauksen oireet on oikeastaan täsmälleen samoja, jonka takia kilpparipotilaita diagnosoidaan väärin usein.
Korostaisin tosiaan, että mä en voisi varoa näitä tilanteita - joita kutsun nimenomaan ahdistukseksi (en paniikiksi ku en kerta mene paniikkiin - paitsi keho), koska ne ei ole tilanteita. Ne ei laukea pelosta eikä mistään ajatuksista eikä niihin liity seuraavassa mainituista henkisistä oireista mitään.
Onko paniikkihäiriön diagnosointi niin laajaa että sellanen voisi siis olla ilman noita?
"Kohtaus alkaa räjähdyksestä ja pahenee nopeasti täydeksi pakokauhuksi. Henkisinä oireina on usein kuoleman, hallinnan menettämisen tai "sekoamisen" pelko. Samaan aikaan ruumiilliset oireet tuntuvat voimakkaina: sydämentykytys, vapina, kylmät ja kuumat aallot, heikotus, pyörrytys, hikoilu, silmäterien laajeneminen, vatsaoireet ja ilman loppumisen tunne.
stressi reaktioltakin. Onko sul kauheesti stressiä? Oletko töissä ja paiskunut hitosti hommia ja palanut loppuun?
Mä koin joskus loppuun palamisen noin ja oli pakko ottaahieman lomaa ja sen jälkeen himmata töissä!
Olin just lopettanut kesätyöt ja lomalla. Kesäduuni itsessään oli tosi leppoisa. Ehkä ympäristö aluksi stressaava, mut duunit helppoa ja varsinkin lopussa oli tosi iisiä.
Nyt kyllä on paljonkin stressiä: paljon tenttejä, jotka olen päättänyt suorittaa tiettyyn pvään mennessä ja alemman kk.tutkinnon lopputyö meneillään. Olen kova stressaamaan - en silti ole mikään ylisuorittaja. Lähinnä vaan aloitan hommat liian myöhään
hg tlhjlnj.nköjjjjjj