Hienoa että vuokra-asuntopuolella 60- ja 70-luvun maailmaan ja vaatimustasoon rakennetut elementtirötisköt pannaa maan tasalle ja tilalle rakennetaan nykyajan vaatimustason täyttäviä taloja.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200710156721350_ul.shtml
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200710156721350_ul.shtml
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Jopa 40 000 arava-vuokra-asuntoa joutuu lähivuosina poistokoriin/1135231056134?ref=rss
huolella, ja koita ymmärtää mitä siinä tarkoitetaan ja miksi näin on.
Suomessa kun on alueita joissa on runsaasti tyhjiä asuntoja (jopa kokonaisia kerrostaloja) mutta ei asukkaita niihin. Ei niille alueille kannata purettavien talojen tilalle uusiakaan rakentaa, kun asukkaat puuttuvat...
Tuostahan ilmenee, että 70-luvun elementtimurjut ovat purkutavaraa - myös sellaisissa kaupungeissa, joissa ei ole pulaa muuttajista. Tuulipuvut ostavat näitä entisiä vuokramurjuja omistusasunnoiksi päät märkinä.
artikkelin useampaan otteeseen, mutta ei nyt näe siinä varsinaisia yhtymäkohtia sinun esittämääsi asiaan.
Tottahan se on että purettavista taloista varmasti valta-osa on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, mutta se johtuu pitkälti siitä, että silloin rakennettiin juuri näissä nykyisissä "muuttotappio alueissa" olemassaolevat vuokrakerrostalot (joko tiettyjen tehtaiden tai sitten kunnan käyttöön, tehdaskin voi olla loppunut jo aikoja sitten).
Ja koulutukseni (rak. ins.) puitteissa kyllä tidän elementtirakentamisen hyvät ja huonot puolet ja niiden korjauskustannukset, joita ei saa vähätellä, mutta ei myöskään liioitella.
70-luvulla kyhättiin kaupunkiin kuin kaupunkiin kovalla kiireellä näitä elementtimurjuja maalta kaupunkiin muuttaville työläisille "hätämajoitukseksi". Sittemmin esim. VVO:n murjut on myyty omistusasunnoiksi. Nyt näistä murjuista, jotka ovat elinkaarensa illassa, pyydetään aivan poskettomia hintoja.
siirretään toiseen paikkaan ja pystytetään uudelleen. Ei hajoteta tuhannen päreiksi niin kuin nämä arvottomat elementtirötisköt.
vain osittain. Kun osaa laskea remonttitarpeen verrattuna remontoituun vastaavaan, niin tietää paljon kannattaa remontoimattomasta maksaa, tottahan toki huomattavasti (siis huomattavan huomattavasti) remontoitua vähemmän.
Asuntoa ostettaessa/hintaa arvioitaessa tulisikin kiinnittää enemmän huomioita itse talon kuntoon, kuin ostettavan huoneiston kuntoon.
70-luvun elementtitaloissa(kin) on huomattavia eroja, toisten talojen ulkokuorielementit (yleensä maalattu tasainen betonipinta, raudoitukset liianlähellä pintaa yms...) ovat vaihtokunnossa, ja toisissa elementeissä ei tutkimuksissa löydy juuri mitään vikaa, hajontaa löytyy erittäin runsaasti, mutta se on varmaa, että liikaa ei saa yleistää, vaan jokainen talo tulee ottaa omana yksilönään.
olen ollut useampaakin 40- ja 50-lukulaista puutaloa remontoimassa (remontoin asuntoja ammatikseni) ja ei kyllä niistä(kään) kauhean hyvää kuvaa itselläni ole. Aikanaan käytetyt puutavarat, betonit yms. ovat tämänpäivän mittapuunmukaan todella ala-arvoista "säästötavaraa" (poislukien puutavaran "puun" ominaisuudet, silloin on puutavara ollut tiheäsyistä ja kestävää, sahaustoiminta ja puutavaran määrä sitten ovatkin aivan toinen asia...).
Eli eipä niissä monissakaan vanhoissa puutaloissa ole kannattavuutta alkaa purkamaan ja muualla pystyttämään. Ennemmin kannattaa sitten rakantaa aivan uusi talo (ellei nyt sitten jotain hyvin suuria tunnesiteitä ole vanhaa taloa kohtaan).
rasita tuhnua liikaa yksityiskohdilla.
Se menee vieläkin enemmän päästään pyörälle.
Eiköhän se ole teidän tuhnujen vain katseltava halvimpia mahdollisia asuntoja etuovista.
Ei siinä mitään vahinkoa tule, kun ei kuitenkaan pysty ostamaan.