kunnon rymyseuroja.
Jalkojen tömistystä, itkua ja naurua (kiitetty, kiitetty)?
Eikö kehdata, vai eikö puheet kosketa?
Vai ovatko ihmiset paatuneet?
Jalkojen tömistystä, itkua ja naurua (kiitetty, kiitetty)?
Eikö kehdata, vai eikö puheet kosketa?
Vai ovatko ihmiset paatuneet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
tapa-uskovaiset. Vanhoillislestadiolaisuus on vain elämäntapa. "kiittäjät" ja "mussuttajat" (mummot, jotka pureskelivat Jumalan sanaa), ovat jo kuolleet. Tosiuskovaisia ei ry:ltä enää löydy.
Yhtä ja samaa harmaata massaa kaikki.
Raamatun mukaan sanoo, että veisuun tyttäret vaikenevat. Joskus aikanaan nämä ylipursuavat äänet ovat liittyneet hurmoksellisiin eriseuroihin, näin historioiden mukaan. Kiitosäänet ovat liittyneet myös elävään uskoon. Nyt ehkä ihmiset pääsevät elämässään helpommalla ja seuroja järjestetään usein ja pääsy niihin on kaikkien ulottuvilla. Mielenliikutukset eivät enää ole niin yleisiä.
"Joskus aikanaan nämä ylipursuavat äänet ovat liittyneet hurmoksellisiin eriseuroihin, näin historioiden mukaan."
Muistan itse lapsuudestani, että lähes poikkeuksetta jokaisissa kotiseutuni seuroissa oli ääneen kiittäjiä 60-luvulla ja vielä 70-luvun alkupuolellakin.
Ääneen kiittämiset loppuivat kuin leikaten hoitokokouksiin ja luulen tietäväni siihen syynkin.
Hoitokokousten alettua penkkiläisten keskuudessa syntyi niin suuri epätietoisuus puhujien oikeaoppisuuden suhteen, että spontaanit liikutukset eivät enää olleet mahdollisia, koska kaikki olivat hyvin varautuneita. Tuttujen saarnamiesten saarnatkin muuttuivat sisällöltään, eivätkä penkkiläiset oikein edes ymmärtäneet mikä oli muuttunut ja mikä muutoksen aiheutti.
siirtyneet nauruherätykseen?