Kepulaisten politiikan ydin on maatalous- ja aluepolitiikassa ja siihen liittyvässä sisäänpäin käpertymisessä. Puhutaan tasapainoisen alueellisen kehityksen puolesta. Nyt vaan pitäisi kysyä, että mitä se tasapainoinen alueellinen kehitys oikein tarkoittaa.
Minäkin nimittäin voi kannattaa tasapainoista alueellista kehitystä silloin, kun se on koko maan edun kannalta järkevää. Hyvä esimerkki tästä järkevyydestä on Oulun seudulle kehittynyt yritysverkosto, joka tehnyt alueesta merkittävän talousalueen Suomessa. Aluekeskuksiin suuntautuminen onkin taloudellisesti järkevää ja kannatettavaa.
Mutta pelkäänpä, että kepulaiset eivät hyväksy tätä ajatusta. Heille tasapainoinen alueellinen kehitys tarkoittaa sitä, että pidetään kynsin hampain kiinni haja-asutuksesta, maksoi mitä maksoi. Haja-asutusta on yritetty perustella maatalouden harjoittamisella. Se on heikko peruste, sillä koneellistunut maatalous työllistää enää hyvin vähän ihmisiä koko maassa.
Tasapainoisen alueellisen kehityksen este ei ole politiikka. Esteenä on yritysten haluttomuus sijoittua paikkoihin, missä ei ole koulutettua työvoimaa, ei markkinoita, ei kunnollisia yhteyksiä. Toisin sanoen harvat yritykset haluavat nykyisin enää sijoittua keskelle metsää, korpeen. Yritystoiminnan luonne on vaan sellainen, että se vaatii ihmiskeskittymiä ja muita yrityksiä ympärilleen. Tällaisia keskittymiä on syntynyt ensin rautateiden solmukohtiin ja vesireittien varteen. Vähitellen nämä kaupungit ovat houkutelleet lisää yritystoimintaa.
Kepulaiselle tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle ei suinkaan ole kauhistus ja punainen vaate joku Paavo Lipponen. Paljon kovempi vastustaja on elinkeinoelämä ja markkinavoimat. Kepulaiset taistelevat siis ihan väärää vastustajaa vastaan, kun ne luulevat poliittisten päätösten ohjailevan yrityksiä pois maakunnista.
Yritysten toimitilavuokrat ym. kiinteät kulut ovat asutuskeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla paljon suuremmat kuin Ilomantsissa. Siitä huolimatta yritykset eivät koskaan tule vaihtamaan sijaintiaan pääkaupungista Ilomantsiin, vaikka Ilomantsissa kuinka rakennettaisiin teitä ja uimahalleja. Elinkeinoelämän päätöksenteossa markkinoiden läheisyys on hyvin vahva argumentti. Markkinat ovat sata kertaa lähempänä pääkaupunkiseudulla kuin Ilomantsissa.
Aluepolitiikka
17
514
Vastaukset
- Jäbä
Yksi mieliaiheistani on aina ollut tasapainoinen aluepolitiikka ja maaseudun yrittäjäpolitiikka. Kiinnostukseni heräsi, kun tajusin jo 20-30 vuotta sitten, että MTK, keskusta ja silloisissa punamultahallituksissa harrastettu maatalouspolitiikka on suurin syy, joka maaseutua autioittaa.
Silloisessa keskustan politiikassahan oli kaksi selkeää trendiä:
1) Tilakokojen suurentaminen ja tilojen koneistaminen
2) Maataloustuottajien osuuskuntien omistamien pienten alueellisten myllyjen, leipomoiden, lihanjalostustehtaiden ja meijereiden ja vastaavien elintarvikejalostusyritysten alasajo ja mahdollisimman suurien yksiköiden perustaminen niiden tilalle.
Sitä mukaa, kun nämä tavoitteet toteutuivat ja maaseutukunnat alkoivat täyttyä työttömistä, alettiin vaatia aluetukea kunnille, jotta kuntiin saataisi muita yrityksiä korvaamaan se maadeudun luonnollinen elintarvikeyrittäjyys, jonka kepun keskittämisinto oli tuhonnut.
Minusta tämä oli aika ristiriitaista. Ensin tyhjennetään maaseutu maaseudun luonnollisesta yrittäjyydestä ja sitten vaaditaan valtion rahaa aaltopeltihallien rakentamiseen ja yritystukiin, jotta tilalle saataisi sellaista yrittäjyyttä, joka toimisi luontevammin ja kannattavammin, jossain aivan muualla kuin syvällä maatalousalueilla, suurtilojen autioiden peltojen keskellä.
Keskusta voisi tämän ongelman ratkaista hyvin helposti. Suomessa on olemassa erittäin pitkälle viedyt tutkimukset ja politiikkaohjelmat lähiruoan tuotannon edistämisestä. Siinä olisi keskustalle eluepolitiikkaa. Keski-Eurooppa kaipaa luomuelintavikkeita ja on valmis maksamaan niistä paljon korkeampaa hintaa kuin teollisuuselintarvikkeista.
Keskustan pitäisi osata tarttua näihin mahdollisuuksiin aktiivisesti ja tarmolla.
Muuta ei tarvittaisi aluepolitiikassa ja maaseudun työllisyys ja kuntien rahoitus voitaisi turvata paljon pienempien valtiontukien avulla.On aivan totta, että maaseutua on autioitettu Kepun ja MTK:n tehomaatalouspolitiikalla. Sitä on osuvasti kutsuttukin satojen hehtaarien yksinäisyydeksi.
En usko, että tästä on enää paluuta takaisin. Nyt ollaan sitten vaiheessa, missä pienetkin rationalisoinnit EU:n maataloustukipolitiikassa kolahtavat pahasti paljon investointeja vaatineeseen maatalousmalliin. Seurauksena on hanskoja lyömistä tiskiin. Lähiruokaan ja luomuun keskittyvä maatalous ei olisi niin herkkä millekään tukiaispolitiikalle, mikä tekisi niistä kannattavan vaihtoehdon. Tähän voi lisätä vielä pienimuotoisen erikoistumisen kysyttyihin tuotteisiin ja monimuotoyrittämisen, missä vuodenaikojen vaihtelut voidaan huomioida järkevästi.
Maataloutta ei ole järkevää harjoittaa kaupungeissa ja asfaltilla. Muuta yritystoimintaa on puolestaan yleensä vähemmän järkevää harjoittaa ihmisistä vapailla korpiseuduilla.- Jäbä.
Mielipidepankki kirjoitti:
On aivan totta, että maaseutua on autioitettu Kepun ja MTK:n tehomaatalouspolitiikalla. Sitä on osuvasti kutsuttukin satojen hehtaarien yksinäisyydeksi.
En usko, että tästä on enää paluuta takaisin. Nyt ollaan sitten vaiheessa, missä pienetkin rationalisoinnit EU:n maataloustukipolitiikassa kolahtavat pahasti paljon investointeja vaatineeseen maatalousmalliin. Seurauksena on hanskoja lyömistä tiskiin. Lähiruokaan ja luomuun keskittyvä maatalous ei olisi niin herkkä millekään tukiaispolitiikalle, mikä tekisi niistä kannattavan vaihtoehdon. Tähän voi lisätä vielä pienimuotoisen erikoistumisen kysyttyihin tuotteisiin ja monimuotoyrittämisen, missä vuodenaikojen vaihtelut voidaan huomioida järkevästi.
Maataloutta ei ole järkevää harjoittaa kaupungeissa ja asfaltilla. Muuta yritystoimintaa on puolestaan yleensä vähemmän järkevää harjoittaa ihmisistä vapailla korpiseuduilla.Sos tehomaatalous ja elintarvikkeiden massajalostus ei Suomessa kannata, niin ei se ole paluuta takaisin, jos maataloustuotanto ja elintarvikejalostus organisoidaan uudelleen.
Maaseudulta löytyy yrittäjähenkeä ja riskinottokykyä, jos nähdään, että yrittämisellä ja riskinotolla elää.
Lähiruoka pärjäisi takuulla ulkonmaisia teollisuuselintarvikkeita vastaan erinomaisen hyvin, koska ihmiset arvostavat elintarvikkeita, jotka on tuotettu ja jalostettu heidän omalla kotiseudullaan. Juuri tämänhän kepulais-MTK:lainen maatalouspolitiikka tuhosi, kun se sulki täysin kannattavia pienmyllyjä, -leipomoita, teurastamoja ja aluemeijereitä, jotta saisi jalostuksen siirretyksi aina vaan suuremoiin yksiköihin tilanteessa, jossa Suomen suljetussa taloudessa ei ollut pienintäkään hintakilpailua. Keskittämällä suuriin yksiköihin päästiin näet pienempiin tuotantokustannuksiin/tuotettu yksikkö, eli parempaan kannattavuuteen, jonka tuottajaosuuskuntien jäösenet käärivät omiin liiveihinsa tukaisten lisäksi.
Nyt alkaa olla se tilanne, että tukiaisten lisäksi loppuu myös tuottajaosuuskuntien omistamien yritysten kannattavuus, koska suomalainen teollisuuselintarvike ei poikkea riittävästi ulkomaisesta teollisuuselintarvikkeesta ja ulkomaista pystytään myymään halvemmalla vielä suurempien tuotantovolyymien vuoksi.
Lähiruoka on valitettavasti kohta viimeinen oljenkorsi, jolla suomalainen maataloustuotanto voidaan pelastaa. on ihme, ettei kepu ymmärrä tätä, vaikka puhuu aiheesta lämpimästi puolueohjelmissaan.
Toinen asia on luomu. Sen kysyntä Euroopassa on ollut tasaisen jyrkässä kasvussa jo vuosikaudet, koska elintason nousu, vihreiden arvojen voittokulku, terveystietoisuus ja monet muut ns. pehmeät arvot ovat kasvaneen ostovoiman ohella saanet aikaan, että puhtaasta, luonnonmukaisesti tuotetusta elintarvikkeesta ollaan siellä valmiit maksamaan enemmän kuin torjunta-ainejäämillä ja säilöntälisäaineilla kyllästetyistä teollisuuselintarvikkeista.
Se, ettei luomu ole tarpeeksi menestynyt Suomessa ei ole mikään syy jättää Euroopan luomumarkkinat muiden vallattavaksi. Kyllä suomalinenkin luomuun siirtyy, vaikka tekeekin sen jälkijunassa niin kuin monen munkin asian.
- tutkittu
Tukipolitiikkaa on tutkittu mm. VATT:n toimesta ja todettu vastikkeettoman tuen antaman lisäpääoman vain syrjäyttävän työvoimaa. Tukien vaikutus työllisyyteen on erittäin pieni koska esim. investointiavustukset maaseudun yrityksille
lisäävät pääomavaltaistumista ja johtavat työvoiman korvaamiseen pääomalla, joten tukien vaikutus työllisyyteen jää jopa negatiiviseksi.
Kepun hellimä tukipolitiikka siis vain vauhdittaa ihmisten muuttotarvetta kasvukeskuksiin, mutta äänten kalastelussa nuo tukieurot ovat kepulle niin tärkeitä ettei edes tuen negatiiviset vaikutukset estä sitä niitä vaalimasta ja vaatimasta
Oma ihmeellisyytensä on maatalouden ympäristötuet joita on jaettu miljardikaupalla ilman että maatalouden ravinnepäästöt vesistöihin olisi vähentyneet. Melkoista verovarojen haaskausta ja oiva esimerkki kepun suosiman tukipolitiikan perusluonteesta, rahaa omille kannattajille ja kannatusalueille täysin vastikkeettomasti Sinulla on vanhentunut käsitys kepun suhtautumisesta aluekeskuksiin. Suhteellisen pitkätkin työmatkat onnistuvat nykyisin henkilöautojen yleisyyden ansiosta. Suurimmassa osassa maata riittää yksi suurempi kauppa- ja teollisuuskeskus maakuntaa kohti. Niitä sitten täydentävät muut luonnolliset keskukset, joko pienemmät kaupungit tai teollistunut maaseutu. Kepu suosii nykyisin maakunnallisia vetureita. Oikeastaan tuo suosiminen alkoi jo 60-luvulla, kun kepu rynni läpi maakuntayliopistoajatuksen.
Maatalous onnistuu tietenkin enimmäkseen haja-asutusalueilla, mutta sen sijaan haja-asutusalueilta onnistuu kulkeminen töissä taajamissa.
Yrityselämä miettii sijoittumistaan moneltakin kannalta. Yksi järkevä peruste sijoittua pääkaupunkiseudun sijasta maakuntiin on nimenomaan se, että niissä koulutettua työvoimaa on helpoimmin saatavissa ja vieläpä halvemmalla kuin pääkaupunkiseudulta. Jos markkina-alueena on koko maa tai ulkomaat, sijoittuminen Suomessa ei ole olennaista. Tuotteet on joka tapauksessa kuljetettava pois tuotantopaikkakunnalta.
Asia on tietenkin toinen, mikäli pitää markkina-alueenaan vain pääkaupunkiseutua. Silloin tuotteiden osalta kannattaa useimmiten sijoittua sinne ja palvelujen osalta käytännössä aina.- Jäbä
Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten hajauttaminen on synnyttänyt kasvukeskuksia, koska suuret opiskelijamäärät tarvitsevat erilaisia palveluja. Muutakin yrittäjätoimintaa on syntynyt, koska moni opiskelija on jäänyt töihin opiskelupaikkakunnalleen.
Opetuksen tason kannalta asia on kuitenkin kaksipiippuinen, mistä kertoo se, että Teknillinen, Taideteollinen ja Helingin kauppakorkeakoulu ollaan yhdistämässä, jotta saataisi opetuksen ja oppimisen taso kansainväliselle tasolle.
Maaseudulle voi hyvinkin sijoittua paljon sellaisia yrityksiä, joiden tuottamat hyödykkeet liikkuvat lajakaistaa pitkin eivätkä tarvitse fyysistä kuljetusta tai työntekijöiden ja asiakkaiden kontaktia kasvotusten.
Teollisuusyrityksille raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetusmatkojen piteneminen on aina turha kustannus. Siksi teollisuus on keskitynyt sinne, missä ovat satamat, lentokentät ja kaupan keskusliikkeiden päävarastot.
Maakuntakeskuksissa palveluammateissa toimivat voivat tietenkin asua maaseudulla, koska liikenneyhteydet varsinkin omalla autolla pelaavat hyvin.
Itse mietin hyvin vakavissani, silloin kun minulla vielä oli yhden miehen yritykseni, muuttoa hyvin kauniiseen uusmaalaiseen kirkonkylään isoon omakotitaloon järven rannalle parin kilometrin päähän kaikista kirkonkylän palveluista, kun pakolliset helsingissä käynnit (2-4 reissua viikossa) olisivat kestäneet vain 45 min sivu.
Luovuin kuitenkin ajatuksesta, koska lapset perheineen, vanha äitini ja kaikki ystävämme asuivat Helsingissä. Maalla on erittäin hyviä asumismahdollisuuksia, mutta siihen päätökseen vaikuttaa myös hyvin moni henkilökohtainen asia.
Niinpä aluepolitiikkaa pitäisi vihdoinkin ryhtyä käsittelemään mahdollisimman monipuolisella tavalla eikä yksipuolisesti vaatimalla ainoastaan lisää valtion rahaa kunnille. Jäbä kirjoitti:
Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten hajauttaminen on synnyttänyt kasvukeskuksia, koska suuret opiskelijamäärät tarvitsevat erilaisia palveluja. Muutakin yrittäjätoimintaa on syntynyt, koska moni opiskelija on jäänyt töihin opiskelupaikkakunnalleen.
Opetuksen tason kannalta asia on kuitenkin kaksipiippuinen, mistä kertoo se, että Teknillinen, Taideteollinen ja Helingin kauppakorkeakoulu ollaan yhdistämässä, jotta saataisi opetuksen ja oppimisen taso kansainväliselle tasolle.
Maaseudulle voi hyvinkin sijoittua paljon sellaisia yrityksiä, joiden tuottamat hyödykkeet liikkuvat lajakaistaa pitkin eivätkä tarvitse fyysistä kuljetusta tai työntekijöiden ja asiakkaiden kontaktia kasvotusten.
Teollisuusyrityksille raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetusmatkojen piteneminen on aina turha kustannus. Siksi teollisuus on keskitynyt sinne, missä ovat satamat, lentokentät ja kaupan keskusliikkeiden päävarastot.
Maakuntakeskuksissa palveluammateissa toimivat voivat tietenkin asua maaseudulla, koska liikenneyhteydet varsinkin omalla autolla pelaavat hyvin.
Itse mietin hyvin vakavissani, silloin kun minulla vielä oli yhden miehen yritykseni, muuttoa hyvin kauniiseen uusmaalaiseen kirkonkylään isoon omakotitaloon järven rannalle parin kilometrin päähän kaikista kirkonkylän palveluista, kun pakolliset helsingissä käynnit (2-4 reissua viikossa) olisivat kestäneet vain 45 min sivu.
Luovuin kuitenkin ajatuksesta, koska lapset perheineen, vanha äitini ja kaikki ystävämme asuivat Helsingissä. Maalla on erittäin hyviä asumismahdollisuuksia, mutta siihen päätökseen vaikuttaa myös hyvin moni henkilökohtainen asia.
Niinpä aluepolitiikkaa pitäisi vihdoinkin ryhtyä käsittelemään mahdollisimman monipuolisella tavalla eikä yksipuolisesti vaatimalla ainoastaan lisää valtion rahaa kunnille.>>>Niinpä aluepolitiikkaa pitäisi vihdoinkin ryhtyä käsittelemään mahdollisimman monipuolisella tavalla eikä yksipuolisesti vaatimalla ainoastaan lisää valtion rahaa kunnille.
- Jäbä
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
>>>Niinpä aluepolitiikkaa pitäisi vihdoinkin ryhtyä käsittelemään mahdollisimman monipuolisella tavalla eikä yksipuolisesti vaatimalla ainoastaan lisää valtion rahaa kunnille.
Olet oikeassa EU:n suhteen. Maakuntahallintoa tarvitaan, kun maakunnissa on 2-3 kertaa koko Suomen suuruinen väestö, niin kuin Euroopan monissa valtioissa on. Suomessa maakuntahallinto on lähinnä turha väliporras.
Valtion rahan vaatiminen kunnille on valitettava suomalainen ilmiö, jolla tuetaan aluehallinnon historiallisen pirstaleisuuden säilyttämistä, mistä toivon mukaan pääsemme eroon, kunhan kuntaliitosneuvottelut etenevät ja kunnat hakeutuvat vapaaehtoisesti sellaisiin kokonaisuuksiin, joissa lakisääteiset palvelut pystytään toteuttamaan laadullisesti paremmin ja ilman turhia kustannuksia. Jäbä kirjoitti:
Olet oikeassa EU:n suhteen. Maakuntahallintoa tarvitaan, kun maakunnissa on 2-3 kertaa koko Suomen suuruinen väestö, niin kuin Euroopan monissa valtioissa on. Suomessa maakuntahallinto on lähinnä turha väliporras.
Valtion rahan vaatiminen kunnille on valitettava suomalainen ilmiö, jolla tuetaan aluehallinnon historiallisen pirstaleisuuden säilyttämistä, mistä toivon mukaan pääsemme eroon, kunhan kuntaliitosneuvottelut etenevät ja kunnat hakeutuvat vapaaehtoisesti sellaisiin kokonaisuuksiin, joissa lakisääteiset palvelut pystytään toteuttamaan laadullisesti paremmin ja ilman turhia kustannuksia.... että kunnat eivät määritelleet edes ennen EU:ta aluepolitiikkaa, ja vielä vähemmän ne tekevät sen nyt.
Valtakunta on valtakunta, alue on alue ja kunta on kunta. Miksi noiden kolmen maantieteellisen kokoyksikön erot on sinulle niin vaikea ymmärtää?
Riippumatta siitä, mikä käsityksesi on demokratian tarpeesta maakuntien hallinnossa, maakunnat ja EU meilläkin pääosin määrittelevät aluepolitiikan suuntaviivat.
Ainoa ero muihin maihin on, että kun Suomessa maakunnat tekevät tuota politiikkaa kuntien välillisen edustuksen kautta, useimmissa muissa maissa maakuntien asukkaat saavat suoraan päättää, millainen maakuntavaltuuson kokoonpano heidän asioistaan päättää.
EU sallii Suomen maakunnille tuon välillisen edustuksen, mutta minkään muun instanssin kuin maakuntien kanssa se ei Suomeakaan koskevasta aluepolitiikasta neuvottele.- Jäbä
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
... että kunnat eivät määritelleet edes ennen EU:ta aluepolitiikkaa, ja vielä vähemmän ne tekevät sen nyt.
Valtakunta on valtakunta, alue on alue ja kunta on kunta. Miksi noiden kolmen maantieteellisen kokoyksikön erot on sinulle niin vaikea ymmärtää?
Riippumatta siitä, mikä käsityksesi on demokratian tarpeesta maakuntien hallinnossa, maakunnat ja EU meilläkin pääosin määrittelevät aluepolitiikan suuntaviivat.
Ainoa ero muihin maihin on, että kun Suomessa maakunnat tekevät tuota politiikkaa kuntien välillisen edustuksen kautta, useimmissa muissa maissa maakuntien asukkaat saavat suoraan päättää, millainen maakuntavaltuuson kokoonpano heidän asioistaan päättää.
EU sallii Suomen maakunnille tuon välillisen edustuksen, mutta minkään muun instanssin kuin maakuntien kanssa se ei Suomeakaan koskevasta aluepolitiikasta neuvottele.Kokoyksiköt ja niiden erot uskoisin tajuavani, mutta en sitä, että 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa tarvittaisi mitään maakuntahallintoa ainakaan sen jälkeen, kun kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on saatu kunnat enemmän omillaan toimeentuleviksi valtionapujen tarve minimoiduksi.
Meikäläiset maakunnathan sotivat edustuksellista demokratiaa vastaan, koska äänestäjät voivat vaikuttaa niihin vain välillisesti, eli käytännössä ei ollenkaan.
Se, kenen kanssa EU neuvottelee aluepolitiikasta, on minusta sopimuskysymys, jonka ei pitäisi vaikuttaa siihen, että meillä on oltava maakuntia, kun muillakin on. Suomihan on pienempi kuin suurin osa EU:n isojen valtioiden maakunnista, väestöltään saman kokoinen kuin joku Pariisin maahanmuuttajien lähiö.
Tällä tavalla minä hahmotan suuruusluokat. ;-)
- oivahärkönen
... aluekeskuksia tarvitaan muuallakin Suomessa.
Sossujen ajama vaarallinen keskittämisuuntaus on, että Helsingin ja Oulun seutu riittää ja muun maan voi unohtaa. Eivät osaa laskea, että Rovaniemellä, Kokolassa, Kajaanissa, Vaasassa, Kuopiossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Tampereella, Mikkelissä, Porissa, Lappeenrannassa, Lahdessa, Turussa, Hangossa ja Kotkassa on rakennettua infrastruktuuria ja osaavia asukkaita noissa keskuksissa ja työssäkäyntietäisyydellä valmiiksi asutettuna.
Tuommoinen politiikka tarkoittaa tavatonta tuhlausta jo rakennetun infran, asuntojen ja palvelujen heitteillejättöä ja uuden rakentamista jo ennestään kalliisiin paikkoihin. Asuntokinhan maksaa pääkaupunkiseudulla tuplat verrattuna maakuntakeskuksiin.
Valtakunnan tasapainoinen kehittäminen on kaikille kansalaisille edullisinta. Keskittämisen kustannuksista tarvitaan vain pieni osa yritystoiminnan kannustamiseen maakuntakeskuksiin.- Jäbä
Kokonaistaloudellisesti on aina edullisinta jättää tarpeeton infrastruktuuri käyttämättä kuin ammentaa jatkuvaa valtion tukea siihen, että sitä edelleen käytettäisi.
Uusi infra on halvinta ja kokonaistaoudellisesti tuottoisinta rakentaa sinne, missä sille on syntynyt uutta tarvetta. - oivahärkönen
Jäbä kirjoitti:
Kokonaistaloudellisesti on aina edullisinta jättää tarpeeton infrastruktuuri käyttämättä kuin ammentaa jatkuvaa valtion tukea siihen, että sitä edelleen käytettäisi.
Uusi infra on halvinta ja kokonaistaoudellisesti tuottoisinta rakentaa sinne, missä sille on syntynyt uutta tarvetta.... olevan infran jättäminen heitteille olisi taloudellisempaa kuin uuden rakentaminen sinne,missä on tarvetta. Infraan kuuluu kunnaalistekniikka, kunnalliset palvelut ja tärkeimpänä asunnot. Voisin kuvitella noiden olevan 80 % kansalaisen menoista. Jos nuo kaikki hylätään ja rakennetaan Helsingin seudulla uusiksi vielä kaksinkertaisin kustannuksin, ei voi olla kansantaloudenkaan kannalta kannattavaa.
- se on mainio taito
oivahärkönen kirjoitti:
... olevan infran jättäminen heitteille olisi taloudellisempaa kuin uuden rakentaminen sinne,missä on tarvetta. Infraan kuuluu kunnaalistekniikka, kunnalliset palvelut ja tärkeimpänä asunnot. Voisin kuvitella noiden olevan 80 % kansalaisen menoista. Jos nuo kaikki hylätään ja rakennetaan Helsingin seudulla uusiksi vielä kaksinkertaisin kustannuksin, ei voi olla kansantaloudenkaan kannalta kannattavaa.
1) Jos jotain ei tarvita, niin kannattaako sellaisen ylläpitoon budjetoida jatkuvasti yhteisiä varoja? - Ei missään nimessä kannata.
2) Jos jotain tarvitaan, niin kannattaako sellaisen rakentamiseen investoida? - Kannattaa, koska se synnyttää talouskasvua ja kasvattaa valtion tuloja verotuksen kautta.
Tämän yksinkertaisemmaksi kokonaistaloudellisuus ei mene, Oiva.
Näin sanoisi Jäbäkin. - oivahärkönen
se on mainio taito kirjoitti:
1) Jos jotain ei tarvita, niin kannattaako sellaisen ylläpitoon budjetoida jatkuvasti yhteisiä varoja? - Ei missään nimessä kannata.
2) Jos jotain tarvitaan, niin kannattaako sellaisen rakentamiseen investoida? - Kannattaa, koska se synnyttää talouskasvua ja kasvattaa valtion tuloja verotuksen kautta.
Tämän yksinkertaisemmaksi kokonaistaloudellisuus ei mene, Oiva.
Näin sanoisi Jäbäkin.... rakenteet, jotka kattavat 80 % ihmisten kuluista, niin niiden säilyttäminen on taloudellisempaa kuin hylätä ne ja rakentaa uudet. Säilyttäminen vaatii aluepolitiikkaa, mutta sen kustannukset yhteiskunnalle ovat vain murto-osa tuosta hylkäämisestä ja uuden rakentamisesta.
- yksinkertainen asia
oivahärkönen kirjoitti:
... rakenteet, jotka kattavat 80 % ihmisten kuluista, niin niiden säilyttäminen on taloudellisempaa kuin hylätä ne ja rakentaa uudet. Säilyttäminen vaatii aluepolitiikkaa, mutta sen kustannukset yhteiskunnalle ovat vain murto-osa tuosta hylkäämisestä ja uuden rakentamisesta.
Väärässä pikassa arpeettomaksi käyneen infran "hylkääminen" on ilmaista mutta uuden rakentaminen oikeaan paikkaan, sinne missä infraa tarvitaan, maksaa itsensä takaisin talouskasvun ja kasvavien verotulojen myötä.
Tarpeettoman infran ylläpito ainoastaan maksaa, muttei hyödytä ketään.
Opettele ajattelemaan kokonaistaloudellisesti, se avartaa ajatusmaailmaa ja näet uusia dynaamisia mahdollisuuksia konservatiivisessa aluepolitiikassasi.
- agraaripelle
Aluepolitiikka ei tule kysymykseenkään, kun ollaan lopettamassa toimivia kyläkouluja.
Kepu teurastaa kaikki sivukylien koulut surutta. Paitsi jos siellä asuu joku kepupoliitikko tai kepuviljelijä, jolla on vielä ala-asteikäisiä lapsia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1942035
- 1331128
- 1131063
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa21795- 58786
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34711ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42628Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175574Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..45538- 9522