Mielestäni hoitoalan henkilöstö ei tee nykyiselläkään palkkatasollaan "ilmaista työtä", eivätkä hoitajat näe nälkää.
Uskomatonta, miten ahneus sokaistaa ihmisen. TEHYläiset eivät tunnu ymmärtävän sitä, että heidän kohtuuttomat vaatimuksensa ja uhkatoimensa laukaisevat tässä maassa sellaisen talouskriisin, ettei sellaista ole ollut miesmuistiin.
Vaikka hoitajat saisivatkin palkankorotuksen, niin se korotusosuus tuplaantuneena menee aivan varmasti inflaation mukanaan tuomiin lisäkustannuksiin. Ja, kun Suomen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla heikkenee, niin "kusessa" olemme - myös Te Hoitajat.
Minä itse olen lähes 5-kymppinen ahkera mies, joka on ollut työttömänä 1,5 vuotta ja jolla on melkoisen "painava" ansioluettelo. Työttömyyden aikana olen hakenut yli 200 työpaikkaa, joihinka on valittu 90-prosenttisesti alle 3-kymppinen nuori nainen.
Jokaista hakemaani työpaikkaa on hakenut myös 20-110 muuta ihmistä. Tämä todistanee sen, ettei Suomessa todellisuudessa ole työvoimapulaa.
Saan kuukaudessa käteen vain sen peruspäivärahan, joka verojen jälkeen on noin 400 euroa kuukaudessa. Tuolla summalla rahoitan asumisen ja muun elämisen. Kukaan valtakunnan vaikuttaja ei ole päästänyt suustaan yhtään sellaista lausetta, joka käsittelisi köyhän työttömän perusturvan parantamista.
Ajatelkaa TEHYläiset ( muut palkankorotuksia vaativat ammattiryhmät) sitä, että teidänkin vaatimustenne toteutuminen kallistaisi hintoja niin paljon, että tuo 400 euron peruspäiväraha kuukaudessa hupenisi pelkästään hinnankorotuksiin.
"Ahneudella on paskanen loppu"; näin ainakin vanha kansanviisaus antaa ymmärtää.
Uskomatonta, miten ahneus sokaistaa ihmisen. TEHYläiset eivät tunnu ymmärtävän sitä, että heidän kohtuuttomat vaatimuksensa ja uhkatoimensa laukaisevat tässä maassa sellaisen talouskriisin, ettei sellaista ole ollut miesmuistiin.
Vaikka hoitajat saisivatkin palkankorotuksen, niin se korotusosuus tuplaantuneena menee aivan varmasti inflaation mukanaan tuomiin lisäkustannuksiin. Ja, kun Suomen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla heikkenee, niin "kusessa" olemme - myös Te Hoitajat.
Minä itse olen lähes 5-kymppinen ahkera mies, joka on ollut työttömänä 1,5 vuotta ja jolla on melkoisen "painava" ansioluettelo. Työttömyyden aikana olen hakenut yli 200 työpaikkaa, joihinka on valittu 90-prosenttisesti alle 3-kymppinen nuori nainen.
Jokaista hakemaani työpaikkaa on hakenut myös 20-110 muuta ihmistä. Tämä todistanee sen, ettei Suomessa todellisuudessa ole työvoimapulaa.
Saan kuukaudessa käteen vain sen peruspäivärahan, joka verojen jälkeen on noin 400 euroa kuukaudessa. Tuolla summalla rahoitan asumisen ja muun elämisen. Kukaan valtakunnan vaikuttaja ei ole päästänyt suustaan yhtään sellaista lausetta, joka käsittelisi köyhän työttömän perusturvan parantamista.
Ajatelkaa TEHYläiset ( muut palkankorotuksia vaativat ammattiryhmät) sitä, että teidänkin vaatimustenne toteutuminen kallistaisi hintoja niin paljon, että tuo 400 euron peruspäiväraha kuukaudessa hupenisi pelkästään hinnankorotuksiin.
"Ahneudella on paskanen loppu"; näin ainakin vanha kansanviisaus antaa ymmärtää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kuin edellinen. Jotenkin tässä ollaan nyt pistämässä riitaisa ahneuden ja vihan kierre päälle. Pysyvät vauriot jäävät, semmoinen vihaisuus, jos irtisanomiset ja/tai vaadittu palkankorotus menee läpi. Siitä ei tämä maa toivu. Syyllistää en tahdo, mutta tässä se nyt on ikävä realiteetti.
Jos hoitajat nyt kokevat, ettei heitä arvosteta kylliksi, niin tämän sotkun jälkeen arvostus ainakin on poissa. Saavat katseita "ai sääkin oot niitä". Mielestäni ja kokemuksestani sairaanhoitajia on aina kivasti ja lämpimästi arvostettu tässä maassa justiinsa sen tekemänsä työn mukaan. Eihän raha ole mikään arvostuksen mittari, ei. Usein, tosi usein näkee lehtien yleisöpalstoillakin valtavia kiitoksia jollekin osastolle, sen hoitajille, jossakin sairaala X:ssa. Se on arvostusta. Jos minäkin saisin olla työtä tekevien kirjoissa ja vielä kaiken kukkuraksi tuollaisen arvostuksen työstäni, niin en kehtaisi palkkaani tuijotella, sillähän kuitenkin eläisin.
Eikös elämää kuulu jotenkin mitoittaa, pyrkiä siihen jo ammatinvalintavaiheessa. Kun tietää mihin koulutukseen ja hommaan menee ja mitä se edellyttää ja sitten myös suunnittelee, millaista elämänreviiriä itselleen laittaa (maksuineen), niin kyllähän nyt ihminen pärjää! Vastuu on itsellä. Eikös elämän- ja työnilokin ole jokin kriteeri. Ihan kaikissa töissä on raskautensa, on hölmöä vertailla eri ammattialoja kateellisena. Se on loppumaton kierre, olla mammonasta kilpailevat naapurukset!
Minä arvostan oikein kovasti Superia ja sen perus- ja lähihoitajia, jotka ovat realistisia hommissaan ja todella arvokkaita työssään. Näin olisivat olleet tehyläisetkin, jos...
Mentäiskö me keski-ikäiset jotakin palkkaa vastaan valvomaan ja pitämään potilaille seuraa, heistä jonkinlaista huolta, kun jos sieltä hoitsuja puuttuu sitten. Maallikkojärjelläkin pääse pitkälle, kun on hätä, heh.
Hätä meillä on siitä suuri, kun emme sijoitu töihin, ollemme liian vanhojako? Entäs ens' maanantaista lähtien pikakoulutusta meitille potilaiden vastuulliseen valvomiseen ja auttamiseen sairaaloissa tuon kriisin varalta. Meillehän kelpaisi kaikki ja kaikenlainen palkka. Olemme jo joutuneet nöyrtymään elämässä. Tehyläisillä vielä kova pinta.
Ala vaatia asioiden korjausta niinkuin tehyläiset. Valittamisella ei ole ennenkään saatu mitään aikaan.
>"Ahneudella on paskanen loppu"; näin ainakin vanha >kansanviisaus antaa ymmärtää."
Muutama vuosi sitten olivat sitä mieltä että kansanedustajien liksa ei vastaa vastuuta ja vaativuutta. Palkkakuoppa korjattiin ilman mitään lakkoiluja ja mutinoita. Eikä jäänyt valtiovalta sivustakatsojaksi. Läpihuutojuttu.
Nyt kun yritetään peittää jonkun muun kuin heidän palkkakuoppaa niin siinäpä sitä hyssytellään kovasti.
Eikä tosiaan ole ahneella paskaista loppua. Siellä se Arkadianmäen lafka toimii vieläkin.
Odotellaan kunhan uus sukupolvi hulluja tai muuten vaan reippaita lukiolaisia panee senkin kukkulan vielä sileeks.