Veneille pitäis sisällyttää esim ce-järjestelmään törmäys/pudotus testi.
Samalla voi tehdä rockwellin kovuustestit kyljille ja kannelle, laminaatille vetomurtolujuustestin, kuten staageille ja muille.
Nän näkis että onko ne sitten oikeesti lujempaa tekoa ne skandit ku halpikset.
Sitten tähtiä sen mukaan niinkuin autoillekkin.
Samalla voi tehdä rockwellin kovuustestit kyljille ja kannelle, laminaatille vetomurtolujuustestin, kuten staageille ja muille.
Nän näkis että onko ne sitten oikeesti lujempaa tekoa ne skandit ku halpikset.
Sitten tähtiä sen mukaan niinkuin autoillekkin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
purjeveneteollisuudelle! Ns. sarjavalmisteisia skandeja valmistetaan niin pieniä määriä, että yhtään ei pystyttäisi hajottamaan testeissä iman, että valmistava yritys olisi heti konkurssissa.
Menestyneimmät ja vakavaraisimmat veistämöt tekevät niin suuria ja kalliita veneitä, että niitä ei paatuneinkaan virkamies kykenisi särkemään.
Tarkoitatko esim niinkuin Nautor, joka on tainnyt tehdä 3 vuotta tappiota?
tehdä tappiota. Persaukisella köyhällä ei.
veneillä törmäyskestävyys ei ole läheskään niin tärkeää kuin autolla.veneillä vähemmän törmäillään ja nopeudet pienempiä.turvatyynyt ohjauspylväässä voisi kyllä tehdä poikaa ja veikkaan etap-veistämön sen lisäävän ensi kauden veneisiin.skandit ovat kyllä kestävämpiä kiville ajaessa johtuen paksummista laminaattirakenteista,hyvistä pohjapalkeista sekä kölin taka- ja etureunan kaartevuudesta sekä runkoliitoksen "paksuudesta".mutta ei kukaan osta venettä törmäystestin perusteella.ei kai autoakaan?tavallisempi huolenaihe kuin törmäyskestävyys on, että pysyykö köli ja peräsin normaalipurjehduksessa mukana konstrukstiossa ja kestääkö pohja talvisäilytystä painumatta kasaan?
Että materiaaleissa ja tavoissa on eroja, metallivenekkin voi olla eri paksusia, jos toinen on terästä, yksi alumiinia ja kolmas titaania, ei ne ole yhtä paksuaj eikä edes saman painosia, vaika olisivat yhtä lujia.
Siinähän ne köli ja peräsinongelmat tulis todella esille, kun esim vene pudotustestissä pudotetaan viistotsi kolilleen 5 metristä.
Ja saisi varmuuden skandien suuista lujuuksista ja kestävitä köleistä, rungoista ja peräsimistä.
Sais loppua utopistiset puheet ihmeveneistä.
Huhupuheiden mukaan olisi tehty "törmäystesti" onnistuneesti Antinojan S&S 6,6 tai Antilla 30 -veneelle (pudotettu nosturin nokasta maahan). Vähemmän onnistuneita lienee enemmänkin.
Olen lukenut samasta jutusta, jostakin Antinojan haastattelusta. Muistaakseni se vene putosi jonkun ratakiskon tapaisen päälle, jolloin lyijyköli muotoutui uudestaan, tuli sen kiskon mallinen kolo siihen ja köli piti valaa uudestaan. Rungolle (lasikuidulle) ei tarvinnut tehdä mitään korjauksia.
Vahvimmasta päästä ovat myös nuo luotsiveneet, lujitemuovia kun voi laittaa tarpeeksi paksulti, niin sitä voi sitten myrskyssä kolistella ison laivan kylkeen ilman mitään huolia vaurioitumisesta. Tai ajaa täyttä vauhtia porkkalan rantakalliolle parin metrin korkeuteen, kuten joitakin vuosia sitten taisi yksi luotsiveneen kuljettaja tehdä otettuaan liian monta "rohkaisuryyppyä".