Tänään on vuosi siitä kun tätini mies murhattiin väkivaltaisesti. Hänen talonsa tuhopoltettiin, ja viillelty ruumis paloi siinä samassa. Juuri 20min sitten olin keittiössä tekemässä vvoileipiä, ja selitin jotain äidilleni. Yhtäkkiä joku tai jokin löi minua. Paiskasi kädellä olkapäähän niin kovaan että se tosissaan sattui. Aivan kuin käsi olisi ollut kuumaa rautaa. Tunsin sormet ja kaikki. Huusin niin kovaa kuin pystyin, ja pomppasin korkealle ilmaan. Äiti tuli luokseni ja kysyi mitä tapahtui. En saanut sanottua mitään varmaan minuuttiin, itkin vain. Katsoin olkapäätäni peilistä, ja siinä oli punainen käden jälki. Aivan selvästi erottuivat sormen jäljet, ja olkapää punoitti.
Kuulin vielä äänen kuinka joku löi minua, sellainen jännä mäiskäys. Nytkin kun kirjoitan tätä tekstiä huoneessani, niin täällä haisee jotenkin oudolta.... Olkaa varuillanne kuolleiden lähimmäistenne muistopäivien kanssa, ettei käy kuten mulle... :( Voin vakuuttaa, ettei ollut kivaa.
Kuulin vielä äänen kuinka joku löi minua, sellainen jännä mäiskäys. Nytkin kun kirjoitan tätä tekstiä huoneessani, niin täällä haisee jotenkin oudolta.... Olkaa varuillanne kuolleiden lähimmäistenne muistopäivien kanssa, ettei käy kuten mulle... :( Voin vakuuttaa, ettei ollut kivaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sori mut tuon luettuna rupesin nauramaan....jos sä haiset xdxdxdxdxd
"Olkaa varuillanne kuolleiden lähimmäistenne muistopäivien kanssa, ettei käy kuten mulle... :( Voin vakuuttaa, ettei ollut kivaa"
tää kyl oli jutun paras kohta :P muuten vähä cliche...
Täytyy panna vielä paremmaksi:
LOTTO NUMEROT!! jatkoa...
Kirjoittanut: quelle 22.7.2007 klo 18.22
ja unohtu mainita niistä lottonumeroista..
Sillon muuan vuosi sitten pelattiin isolla porukalla. Osa oli tuntemattomia puolituttuja ja osa perheenjäseniä ja osa hyviäkin kavereita.
Pistimme kaikkemme peliin..
Ja se oli niin järkyttävä kokemus etten koskaan ennen ole itkenyt puoltavuorokautta putkeen...
Stinan kultainen rippiristi poltti hänen ihoonsa iljettävän toisen asteen palovamman, lääkärissäkin käytiin ja emme kehdanneet kertoa totuutta että se tuli pelatessamme, vaan selitimme että olimme leikkineet kumpi pystyy pitämään sitä kauemin iholla sytkärillä lämmitettynä.. Olisi kait passittanut meidät hoitoon totuuden kerrottuamme?!
Niin, tämä tapahtui niin, että istuimme n,25 henkinen porukka mummolamme isossa olohuoneessa. kaikki lattialla suuressa ringissä, lautana toimi tätini mairen, Floridasta tuoma "kyseinen pelilauta" ja huoneessa paloi abouttiarallaa yli 300 kynttilää. Ja keittiössä paloi öljylamppu katossa. Jokainen kysyi vuorotellen, stina kysyi lottonumeroita (joista olin varoittanut häntä aiemin) ja meni hetki ennen kuin mitään tapahtui.Kaikki tuijottivat lautaa jännittyneenä ja sitten tummahkohahmo syöksähti laudasta kohti Stinaa ja stina huusi pidellen kaulaansa.
Risti oli kiinni ihossa. Vaikka tytöllä oli poikakaverinsa fritsuja pureman kaulan peitteenä melkein poskipäille saakka ulottuva keltainen poolopaita. (kaulus oli järkyttävän suuri, niinkuin muodissa oli muuaan vuosi sitten) säikähdimme kovasti ja minä ja Stinan äiti (stina istui keskellämme) laitoimme valot päälle ja tytö n makoilemaan Stinan äidin syliin. Stina houri jotain ja hänen silmänsä muljahtelivat kuten yleensä jos on tajulähteä. Kovan kivun seurauksena hän pyörtyi. Soitimme hätäkeskukseen ja sieltä neuvottiin että ei olisi suuri hätä ja menimme autolla sairaalaan. Kyllä he vähän pitivät meitä tyhminä sairaalassa kun selitimme että kokeilunhaluisina leikimme ristillä ja sytkärillä.. Vaikka todellisuudessa niin ei todellakaan ollut. Stina uskoi jumalaan, mikä saattoi olla osa syynä (kenties)?? siihen että piru suuttui tai vastaavaa. Stina sai sairaalassa, jonkun kipu pistoksen ja palokohtaan levitettiin jääkylmää rasvaa. Kotona kukaan ei jättänyt Stinaa yksin hänen nukkuessaan eikä ollessaan valveilla. Mikä hauskinta pelissämme oli, että mukana olivat myös Mummoni Brita, ja muita vanhempia sukulaisiani. Mummoni Brita kertoi että siinä talossa jossa me pelattiin (hänen nuoruuden asuintalonsa) joka toimi nyt kesämökkinä, oli asunut joskus 1800- luvun lopulla ilkeitä ihmisiä, joita moni kylän asukas pelkäsi ja epäili noidiksi tai paholaisiksi. Mummoni äiti oli joskus aikoinaan rakastunut (ennen mUmmoni syntymää) kyseisen talonväen nuorukaiseen ( mummoni äiti asui tuolloinen omien vanhempiensa kanssa kylän toisessa päässä), ja nuorukainen oli kertonut pelkäävänsä sitä taloa vaikka se oli silloin muutaman vuoden vanha, mutta siellä oli hoidettu sairaita sukulaisia. Ja yksi suvun sairastelijoista oli ollut erittäin ilkeä ja pikkumainen kaikkia nuoria kohtaan jotka eivät eläneet säädyllistä elämää ja tekivät pienenkin väärän eleen elämässään. (Nainen) oli kertonut langettavansa kirouksen talon ylle ja sen asukkaille, koska holtiton nuorukainen ja mummoni äidin rakastaja oli naisten naurattaja, nainen pillastui... Sinä iltana kun stinalle tapahtui se ns"onnettomuus" tuttavani jukka ja hänen poika ystävänsä Sakke olivat huomanneet pelin aikana että kirjahyllyssä oli heilunut hiljalleen tasaisin väliajoin vanhan aikainen musta raamattu (sellainen iso). Emme pelaa peliä enää koskaan, ainakaan siinä talossa. Ja minä vielä vähemmän koskaan. Stina halusi myös minun sanovan tähän juttuun että ei suosittele sen pelaamista niille jotka nauravat ja vähättelevät peliä. Näinhän kävi stinalle joka ei uskonut tippaakaan peliin ja uskoi vain taivaalliseen jumalaan. - Tässä muutama tällainen varoittava sana. JA SAATTAA OLLA PIENIÄ KIRJOITUS VIRHEITÄ KOSKA MINULLA ON TODETTU PIENESTÄ SAAKKA LIEVÄ LUKIHÄIRIÖ! ettei siitä tarvi alkaa urputtamaan..
----> :)
kuvastin, ken on maassa kaunehin!