Sävykkyys ja monimerkityksellisyys

Aritmetiikkaa (tai matematiikaa yleisemminkin) voidaan pitää jonkilaisena rajallisena keinokielenä.

Matematiikalle on tyypilistä mm.:
- yksikäsistteisyys
- tiiviys (sieventäminen yms)

Normaaleissa puhutuissa ihmiskielissä taas tyypillistä on useiden sanojen monimerkityksellisyys, synonyymit ja reduntanssi ("tarpeettoman" pitkät sanat)

Tyypillisesti jos mistä tahansa matemaattisesta lausekkeesta poistaa yhden merkin, lausekkeen merkitys muuttuu tai häviää. Ja vastaavasti jos tstä lausesta putuu joku krjain, niin sitä saa velä selvän. Ohjelmointikielissä on käsittääkseni tyypillisesti matematiikkaa lähellä olevia piirteitä enemmän kuin mainittuja ihmiskielen piirteitä.

Niin onkohan esperantossa tai varsinkin täällä esitellyssä lojbanissa riittävästi noita luonnollisen kielen ominaisuuksia? Vai tuhoaako esim. monimerkiteksellisyys tekoälysysteemien kanssa kommunikointiin tarkoitetun kielen käyttökelpoisuuden? Jos niin, niin silloin ko. kieli ei sovi ihmisille kommunikaation päävälineeksi.

3

1075

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ohjelmointikielissä ja matemaattisissa lausekkeissa ei tosiaan juurikaan ole redundanssia esim joitakin vapaaehtoisia selventäviä sulkuja ja ohjemointikielten sisennyksiä ja vastaavia luluunottamatta.

      Esperanto on keinotekoinen luonnollinen kieli. Siinä käsittääkseni kaikki luonnollisen kielen peruominaisuudet hyvässä ja huonossa mukana, vain ilmeisen turhaa painolastia (esim epäsäännöllisyydet ja substantiivien suvut) on karsittu.

      Lojbanissa on vakiopituiset viisikirjaimiset juurisanat, joiden muoto sisältää jonkinverran redundanssia ja sanat on algoritmisesti sijoitettu mahdollisimman kauas toisistaan. Ilmeisesti ei ole kahta sanaa, jotka esim kaksi kirjaita vaihtamalla sekoittuisivat toisiinsa. Mutta ongelmana ovat pienet kieliopilliset operaattorit, cmavo, jotka usein ovat kaksikirjaimisia ja voivat sekoittua keskenään muuttaen merkityksen täysin tai todennäköisemmin tehden lauseesta syntaktisesti virheellisen. Mutta tällaisia mahdollisuuksia on paljon luonnollisissakin kielissä... Eivätkä ne estä ihmiskäyttöä, jos asiayhteys on hallussa.

      Sävykkyyden suhteen lojbanissa on joukko cmavoja, "attitude indicators", jotka ovat kuin lausuttavia hymiöitä. Lisäksi esim sanajärjestystä (joka periaatteessa on hyvin merkityksellinen) hallitusti muuttamalla voi tuoda erilaisia korostuksia. Minusta lojban on elävä ja sävykäs, jos puhuja osaa sen mahdollisuuksia käyttää..

      Lojbanin perustavaa laatua oleva ominaisuus on, että kaikki mitä on kirjoitettu, on myös lausuttavissa. Siksi esim isoja kirjaimia ja välimerkkejä tavallisessa käytössä (on vain ohjaamassa ääntämistä) ei ole. Lojbanin "pisteet", lause-eroittimet " i. ", lausutaan ääneen.

      • redundanssia

        Onko esperantossa murteita? Kirosanoja?

        Silloin siitä tulee oikea kieli.


      • redundanssia kirjoitti:

        Onko esperantossa murteita? Kirosanoja?

        Silloin siitä tulee oikea kieli.

        Miten määrittelet kielen?

        wikipedia:
        "A language is a system of symbols and the rules used to manipulate them. Language can also refer to the use of such systems as a general phenomenon. Though commonly used as a means of communication among people, human language is only one instance of this phenomenon."

        Miten murteet ja kirosanat siihen liittyvät? Nämä ovat mielestäni sosiaalisia ilmiöitä. Yhteiskunnalliset olosuhteet muuttavat pikkuhiljaa kaikkia kieliä, mutta ei kai se tee kieltä "oikeaksi", ellei tietty kielen käytön laajuus käsitetä oikeuden mittapuuksi. Se on sitten ihan oma määritelmänsä, siitä vaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1857
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1709
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      17
      1553
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      20
      1256
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1202
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1176
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1151
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      9
      1150
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      8
      1139
    Aihe