Sävykkyys ja monimerkityksellisyys

Aritmetiikkaa (tai matematiikaa yleisemminkin) voidaan pitää jonkilaisena rajallisena keinokielenä.

Matematiikalle on tyypilistä mm.:
- yksikäsistteisyys
- tiiviys (sieventäminen yms)

Normaaleissa puhutuissa ihmiskielissä taas tyypillistä on useiden sanojen monimerkityksellisyys, synonyymit ja reduntanssi ("tarpeettoman" pitkät sanat)

Tyypillisesti jos mistä tahansa matemaattisesta lausekkeesta poistaa yhden merkin, lausekkeen merkitys muuttuu tai häviää. Ja vastaavasti jos tstä lausesta putuu joku krjain, niin sitä saa velä selvän. Ohjelmointikielissä on käsittääkseni tyypillisesti matematiikkaa lähellä olevia piirteitä enemmän kuin mainittuja ihmiskielen piirteitä.

Niin onkohan esperantossa tai varsinkin täällä esitellyssä lojbanissa riittävästi noita luonnollisen kielen ominaisuuksia? Vai tuhoaako esim. monimerkiteksellisyys tekoälysysteemien kanssa kommunikointiin tarkoitetun kielen käyttökelpoisuuden? Jos niin, niin silloin ko. kieli ei sovi ihmisille kommunikaation päävälineeksi.

3

1109

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ohjelmointikielissä ja matemaattisissa lausekkeissa ei tosiaan juurikaan ole redundanssia esim joitakin vapaaehtoisia selventäviä sulkuja ja ohjemointikielten sisennyksiä ja vastaavia luluunottamatta.

      Esperanto on keinotekoinen luonnollinen kieli. Siinä käsittääkseni kaikki luonnollisen kielen peruominaisuudet hyvässä ja huonossa mukana, vain ilmeisen turhaa painolastia (esim epäsäännöllisyydet ja substantiivien suvut) on karsittu.

      Lojbanissa on vakiopituiset viisikirjaimiset juurisanat, joiden muoto sisältää jonkinverran redundanssia ja sanat on algoritmisesti sijoitettu mahdollisimman kauas toisistaan. Ilmeisesti ei ole kahta sanaa, jotka esim kaksi kirjaita vaihtamalla sekoittuisivat toisiinsa. Mutta ongelmana ovat pienet kieliopilliset operaattorit, cmavo, jotka usein ovat kaksikirjaimisia ja voivat sekoittua keskenään muuttaen merkityksen täysin tai todennäköisemmin tehden lauseesta syntaktisesti virheellisen. Mutta tällaisia mahdollisuuksia on paljon luonnollisissakin kielissä... Eivätkä ne estä ihmiskäyttöä, jos asiayhteys on hallussa.

      Sävykkyyden suhteen lojbanissa on joukko cmavoja, "attitude indicators", jotka ovat kuin lausuttavia hymiöitä. Lisäksi esim sanajärjestystä (joka periaatteessa on hyvin merkityksellinen) hallitusti muuttamalla voi tuoda erilaisia korostuksia. Minusta lojban on elävä ja sävykäs, jos puhuja osaa sen mahdollisuuksia käyttää..

      Lojbanin perustavaa laatua oleva ominaisuus on, että kaikki mitä on kirjoitettu, on myös lausuttavissa. Siksi esim isoja kirjaimia ja välimerkkejä tavallisessa käytössä (on vain ohjaamassa ääntämistä) ei ole. Lojbanin "pisteet", lause-eroittimet " i. ", lausutaan ääneen.

      • redundanssia

        Onko esperantossa murteita? Kirosanoja?

        Silloin siitä tulee oikea kieli.


      • redundanssia kirjoitti:

        Onko esperantossa murteita? Kirosanoja?

        Silloin siitä tulee oikea kieli.

        Miten määrittelet kielen?

        wikipedia:
        "A language is a system of symbols and the rules used to manipulate them. Language can also refer to the use of such systems as a general phenomenon. Though commonly used as a means of communication among people, human language is only one instance of this phenomenon."

        Miten murteet ja kirosanat siihen liittyvät? Nämä ovat mielestäni sosiaalisia ilmiöitä. Yhteiskunnalliset olosuhteet muuttavat pikkuhiljaa kaikkia kieliä, mutta ei kai se tee kieltä "oikeaksi", ellei tietty kielen käytön laajuus käsitetä oikeuden mittapuuksi. Se on sitten ihan oma määritelmänsä, siitä vaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3065
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      25
      2133
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      67
      1719
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1587
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1331
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1311
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1226
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1180
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1137
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1031
    Aihe