Kyllähän se niin on, että teknisen alan ihmiset kykenevät suorittamaan humanistisia opintoja. Humanistisen alan ihmiset taas eivät pysty suorittamaan teknisen alan opintoja.
Teknisen alan ihmiset pärjäävät
faarao
272486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ei ne teknisen alan opinnot takaa, että ihminen "pärjää". Nykyhetken kasvava akateemisten työttömyys koskee sekä insinöörejä kuin humanistejakin.
Kyllä varmasti "humanistikin" kykenee teknisiä opintoja suorittamaan. Se tuskin vain on kaikissa tutkinnoissa tarpeellista.
Provoksihan viestisi oli tarkoitettu. Toivon vaan, etteivät kaikki lukijat kuvittele, että tuollainen "tekniikka jyrää"-insinööriasenne vaivaa koko ammattikuntaa. Itse ainakin DI:nä tiedän, ettei kunnon tutkimustyötä saada aikaiseksi pelkästään insinöörinäkökulmasta tuijoteltaessa, vaan yhteistyötä tarvitaan.
ah niin totta.
Otetaan tarkasteluun yliopiston matematiikan ja kasvatustieteiden opiskelijat.
Jos matematiikan opiskelijat laitettaisiin kasvatustieteiden ensimmäiselle kurssille, uskoisin, että he kykenisivät sen suorittamaan ilman suurempaa päänvaivaa.
Jos taas kasvatustieteilijät laitettaisiin yliopiston ensimmäiselle matematiikan kurssille, läpipääsyprosentti olisi surkea.
Mielestäsi siis yliopiston matematiikan opiskelijat ovat tekniikan opiskelijoita. Etpä taida olla ihan aiheen tasalla. Matematiikan ja tekniikan opiskelut ovat aivan eri asioita.
Kyllähän perus-DI:n opinnoissa aika paljon matematiikkaakin on...
"xyz":hän väitti, että matematiikan opiskelijat pystyvät suorittamaan kasvatustieteiden opintoja, mutta kasvatustieteilijät eivät pysty suorittamaan matematiikan opintoja (keskimäärin).
Olitko tästä eri mieltä?
Matematiikkaa voi opiskella aina ala-asteelta lähtien kautta kaikkien kouluasteiden, mutta kasvatustiede nimistä oppiainetta ei löydy lukiostakaan. Kasvatustieteen peruskurssi on siten luonnollisesti lähtökohdiltaan huomattavasti erilainen kuin matematiikan peruskurssi/ensimmäinen kurssi.
Tuskin tässä siis yksin oppiaine ratkaisee eroa, vaan mm. kunkin opiskelian taustatiedot ovat myös huomattan tärkeämmässä osassa. Kasvatustiede on sekä matematiikan että kasvatustieteen opiskelijoille yhtä uusi tuttavuus.
Ihme provoilijoita. Kummallista tämä kun tyystin eri oppiaineitakin (joilla kullakin on täysin omat tavoitteensa jne.) pitää jo ruveta vertaamaan ikään kuin niiden mittaamiseen olisi muka jonkinlainen yhtenäinen mitta-asteikko.
Mielestäni kasvatustieteilijät pystyvät suorittamaan tekniikan opintoja. Tekniikan opiskelussa ei välttämättä tarvita syvällisiä matematiikan taitoja, kunhan rimpuilee peruskurssit läpi.
Entä jos verrataan tietojenkäsittelytiedettä ja psykologiaa?
Kumpaakin käsittääkseni voi opiskella lukiossa. Kuitenkin tietojenkäsittelytieteilijät pääsevät helpohkosti kurssin "johdatus psykologiaan" läpi, mutta psykologian lukijat eivät pääse "johdatus ohjelmointiin" - kurssia läpi.
Yleistät tuossa jälleen hirveästi kuten myös jo koko keskustelun aloittajakin tekee.
Mutta ei tuo väitteesi paljon asiaa muuta. Ohjelmointi pohjaa kuitenkin matematiikalle (matemaattiselle ajattelulle) jota voi tosiaan opiskella läpi kouluajan.
>Ohjelmointi pohjaa kuitenkin matematiikalle
>(matemaattiselle ajattelulle) jota voi tosiaan
>opiskella läpi kouluajan.
No jaa. Yleisestihän ajatellaan, että peruskoulussa ja lukiossa *lasketaan* laskuja.
Itse opiskelin yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä, matematiikkaa, ja erinäisiä "humanistiaineita". Humanistiaineisiin kuului tiedotusoppia ja taidehistoriaa.
Tietojenkäsittelytieteissä ja matematiikassa kurssien läpipääsyprosentti oli yleensä n. 50%. Ulkoaopiskelu näissä aineissa oli täysin mahdotonta, oli pakko ymmärtää opettava aihe.
Ts. joka viikko oli pakko tehdä harjoituksia,
jos ei halunnut tippua kurssilta.
Tiedotusopissa ja taidehistorissa opiskelu tapahtui seuraavasti. Kahta päivää ennen tenttiä pyydät opiskelijakaveriltasi muistiinpanot. Luet näistä ranskalaiset viivat ulkoa ja kirjoitat nämä esseen muodossa tenttiin (ja aina tuloksena joku kakkosella alkava arvosana). Läpipääsyprosentti tiedotusopin ja taidehistorian kursseilla oli n. 80-90%.
*Minun mielestäni* nämä tiedotusopin ja taidehistorian kurssit olivat aivan älyttömän paljon helpompi suorittaa verrattuna tietojenkäsittelyoppiin tai matematiikkaan.
Pasi
Oikeastaan pelkkä tenttiminen on humanistisissa aineissa varsin huono vaihtoehto. Yleensä kurssit pitää suorittaa tentin ja erillisten essee/tutkielmien muodossa, jolloin on pakko kyetä soveltamaan oppimiaan asioita eikä vain kopioida lähdeteoksia; hyvä kirjoitustaito onkin humanistisyhteiskunnallissa aineissä erittäin tärkeä. Humanistiset aineet vaativat mielestäni opiskelijalta itseltään siinä mielessä varsin paljon, että varmistaakseen oman oppimisensa, on tämän eteen tehtävä suht. paljon töitä. Tuollainen opiskelu mitä viestissäsi kuvaat ei johda mihinkään todelliseen oppimiseen. Ei myöskään vaikuta, että olisit kovin motivoitunut opiskelemaan ko. oppiaineita.
Tässä muuten eräs sattumalta tähän yhteyteen soveltuva viesti 'opiskelu ulkomailla' palstalta ketjusta 'lontooseen':
"MITEN AIOT SELVITÄ SIELLÄ KIELEN KANSSA? ESIM MÄ OLEN YLIOPISTOSSA ERITTÄIN VAATIVAA MATEMAATTISTA ALAA (JOKA VAATII ÄLYÄ, MUTTEI ONNEKS KIELITAITOA) OPISKELEVA 29-VUOTIAS MIES, JOKA ON KÄYNYT NORMAALIT YO-KIRJOITUKSET SUN MUUT PAKOLLISET, ENKÄ SILTI OSAA SANOA ENGLANNIKSI
KUIN OMAN NIMENI......."
Tälle kaverille ainakin olisi humanistisen oppiaineen, siis englannin kielen opiskelu ilmeisesti hyödyksi.
Jos opiskelee kieliä, pärjätäkseen tarvitsee kielipäätä. Jos ei ole kielipäätä, ei yksinkertaisesti pärjää kielikursseilla.
Jos opiskelee matemaattisia aineita, tarvitsee matemaattista lahjakkuutta. Jos ei ole matikkapäätä, ei yksinkertaisesti pärjää matematiikan kursseilla.
Jos opiskelee perus-humanistisia aineita,
tarvitsee ulkoalukemisen taidon. Kellä tahansa apinalla on tämä taito.
>> Tekniikan opiskelussa ei välttämättä tarvita
>> syvällisiä matematiikan taitoja, kunhan
>> rimpuilee peruskurssit läpi.
Ei ehkä ihan kaikissa, mutta kyllä suurimpaan osaan tekniikan aloja liittyy vahva matematiikan ja fysiikan sekä myös kemian (eli yleensäkin luonnotieteiden) hallinta ja ymmärrys. Vaikkei TKK:lla "syvällisempien" kurssien nimissä vilahtelekkaan aina lukiotyyliin "matematiikka" tms. ei se tarkoita sitä, etteikö suurin osa kurssista voisi sisältää monimutkaista laskentaa...
Enköhän aika hyvin tiedä matematiikan tarvittavan osaamisen tason TKK:lla, kun itse olen sieltä valmistunut. Ja rima ei peruskurssien jälkeen ole todellakaan korkealla.
On turha myytti, että tekniikan alalla pärjäisivät vain matemaattisesti lahjakkaat. Suurin osa kursseista ei todellakaan sisällä monimutkaista laskentaa yliälykkäille, joten omien intressien mukaisia kursseja ja oppiaineita löytyisi varmasti monille ihmisille. Valitettavasti tuo em. myytti pitää monet ihmiset (kuten nuoret naiset) TKK:n ulkopuolella, vaikka heillä olisi varmasti paljon annettavaa tekniselle maailmalle.
jos opiskelee esmes kemiaa tai fysiikkaa, täytyy osata soveltaa. Jos taas opiskelee:
- kansantaloustiedettä
- matematiikkaa
- ohjelmointia
- biologiaa
niin ei tarvitse mitään muuta, kuin opetella ulkoa n. 20 erilaista kaavaa.
Jos haluat pääst oikikseen opettelet ulkoa n.10 000 sivua. Kumpi on sitten hienompaa kummankin mielestä?
Lääkärit tietty ei joudu muuta kuin opettelemaan ulkoa sikahelpon ihmisen fysiologian vähän kemiaa ja imbesillilatinaa.
Tästä vedämme johtopäätöksen että ainoat superälyköt maassamme ovat ainoastaan väärinymmärretyt matematiikkaneroinsinöörit ja muut (lääkärit jne) ovat itseriittoisia itsestäänliikaaluuleviapaskoja.
Entä sitten?
Tämä ei päde tavallisiin insinööreihin vaan DIPLOMI-insinööreihin ja YLIOPISTOISSA matikkaa, kemmaa tai fysiikkaa- opiskeleville.Perusinssit vaietkoon!
Ei uskoisi, että akateemisilta ihmisiltä löytyisi näin epäkypsiä mielipiteitä. Eri aineet ovat erilaisia, vaatimustaso on eri tyyppistä ja jokaiselle sopii tietynlainen opiskelu. Kaikkia aineita, niin tekniikkaa, kasvatustieteitä, viestintää kuin kieliäkin tarvitaan tässä yhteiskunnassa. Täytyy olla omassa itsetunnossa vikaa, kun tulee tänne korostamaan oman opiskelunsa vaativuutta ja samalla mollaamaan muita. Huh huh..
humanistisissa aineissa ei ole mitään vaatimustasoa. ei tarvitse osata mitään, kunhan vain opettelee ulkoa asioita.
Ja taas huomaa että et kyllä tiedä yhtään mitään siitä mitä kirjoitat. Humanistisissa aineissa pitää myös osata soveltaa oppimaansa. Toisaalta yliopistossa opitaan tekemään tutkimusta, myös humanistisissa aineissa; pelkkä lähteiden refereointi ei ole tutkimustyötä. On tunnettava oman oppiaineensa historia, alan tieteellinen historia, tutkimusmenetelmät, teoriat jne. jotta voi omaa tutkimusta tehdessään tuoda alalle jotakin uutta.
Tästä keskustelusta voi päätellä sen, että teknisten alojen opiskelijoilla on huono itsetunto ja sen takia heidän pitää seikkailla täällä palstoilla haukkumassa muiden alojen ihmisiä.
Ihminen, joka uskoo omiin kykyihinsä osaa arvostaa myös sellaista osaamista, jota hänellä itsellään ei ole.
HUOMATKAA: sovelsin juuri psykologista tietoa arkielämän caseen ;)
blaablaablaablaaa..
ulkoaopettelua se on.
enkä ole teknisen alan opiskelija.
Huonoa itsetuntoa se on.
Näkeehän tuon siinäkin että me ollaan niin fiksuja että työttömyysprosentti hipoo nollia kun taas humanistit ei löydä töitä!
Onhan tämä provo, et voi olla tosissasi. Hah, työttömyysprosentillako nyt mitataan eri tutkinnon suorittaneiden kykyjä ja osaamista. Hah hah! kas kun et tarjonnut vielä palkkaa toiseksi mittariksi.
Juuri pari viikkoa sitten vilahteli mediassa työttömyystilastot. PK-seudulla teknisiä työttömänä yli 3000 ja FM:iä tuskin yhtään.
Että kukas se työllistyykän paremmin :)