Olen kuullut monen yh-isän valittavan että he eivät selviä korkeista ruokoistaan. Miten on, pitäisikö laatia kansalaisadressi niiden kohtuullistamiseksi? Jäähän siinä autot ja kesämökit miehellä hankkimatta kun täytyy edellisen rakkaustarinan tuloksia maksella. Yh-isille pitäisi saada oma Tony Halme ajamaan asioita!
Peritäänkö ruokkoja liikaa?
keke
231303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
niitä peritään ihan liian vähän.
Itsekin saan VAAN 200 euro/lapsi/kk.
Siis kahdesta 400 euro/kk.
Mihin se riittää? Ei mihinkään.
Lapsilisät ja yh.korotukset päälle.
Niin ja palkka.
Palkkaakin saan VAAN 1143 euroa/kk
Kyllä tässä elääkin pitäs.
Joten ei muuta kun ruokkomaksut nousuun....
315 euroa kolmesta lapsesta... ei riitä juur mihinkään.
Eihän ne tietenkään kaikille raukoille riitäkään nuo rahat,kun ei kaikki ole oppineet tuota rahankäyttötaitoa,saatikka ihan matematiikan alkeita.Käy ihan ressukoita sääliksi,voi voi.
Muuta ei voi sanoa,kuin että oletpa tuhlari jos nuo rahasi eivät riitä.Kannattaisiko ensin mennä talouskouluun oppimaan jotain rahankäytöstä(ihan vaan vinkiksi).
.. se summa mikä peritään elatusmaksuja riipu palkasta? Siis ei yh:n palkasta, vaan nimenomaan elatusvelvollisen tuloista?
Minä sain alle 200 e/lapsi. siis kahdesta alle 400 e/kk. Ja palkka on samaa tasoa kuin sulla.
Sain siis sossun minimin, koska isä ei maksanut, ja silloin kun maksoi, se oli vain vähän enemmän kuin sossun minimi, hän koki sen maksun liian isona. Kuulemma kaikki muut maksavat vähemmän????? Ulosmittaaja ei päässyt tilille. JOten se siitä.
Pärjättiin me kuitenkin.
minusta silti isänkin pitää voida elää, eikä vaan maksaa elatusmaksuja. Kuluja tulee lapsista tapaamisella, ruoka ja asunto sellanen että lapsi sopii ym.
isäkin tienaa n.1000 € kk, on siis pienituloinen, siitä on sitten hyvä lähteä makselemaan elatusmaksuja, kun ensin maksaa vuokran, vaikkapa 500 € ja muita pakollisia menoja. Voipi käydä niin, että tenavalla on enemmän rahaa kuukaudessa, laskien tietysti äidin vastaava osuus elatukseen, kuin isällä.
Ei minun tarvi maksaa mitään ruokkoja. Tosin ei kyllä ex-vaimokaan maksa mitään tukea minulle. Siis lapsi asuu minun luona, noin niinkuin selvennykseksi.
puolusta heikoimpien asiaa.. eli lasten.
Lapset kaipais puolesta puhujaa...
he ovat heikoilla.
Ja yh-äideille oma naispuolinen Tony!! Enpä ole vielä yhtään kunnon autoa, omaa asuntoa tai kesämökkiä yksinhuoltajaurani aikana omistanut. Elatusmaksukin on aina ollut kaupungin elatustuki, ei penniäkään eikä senttiäkään yli sen. Tyhmyyttäni varmaan valitsin köyhän miehen lasteni isäksi ja tyhmyydestä on sakotettu....!! Eli minkäpä tälle asialle kymmenenkään Tonya tai Tonyn vastiketta mahtaisi.
Täällä taitaa huutaa kateuden ääni puolin ja toisin.
Elatusvelvollinen ei halua maksaa, koska ei ole varma että se raha menisi lapsen hyvinvointiin, lapselle, vaikkapa harrastuksiin tai kunnon vaatteisiin.
Yh haluaa enemmän, aina enemmän, jotta pärjäisi lapsen kanssa.
Jos kaksi pienituloista perustaa perheen, miten kuvitellaan että selvitään menoista ja elämisestä lapsen kanssa? Kas, eletään suu säkkiä myöten , eletään sillä rahalla mitä on. Kesämökki on jos on varaa, auto on jos on varaa. jne.
Eron jälkeen sitten yhtäkkiä ei pärjätäkään. Isän pitäisi koko ajan maksaa enemmän. yh:n elintaso ei saa tippua ollenkaan, kaikki sama pitäisi olla mitä oli ennen eroakin ja syyksi sanotaan lapsen hyvinvointi.
Hyvinvoivia lapsia lähtee köyhistäkin oloista, harvemmin kuitenkaan katkeran kasvattajan käsistä.
Vanhemmat kustantavat lapselle sellaisen elintason kuin vanhempien palkalla se on mahdollista. Kumpikin osallistuu lapsen menoihin. Se ei ole vain elatusvelvollisen osa.
Karkeasti sanottuna vanhempien tulot lasketaan yhteen ja vähennellään joitakin menoeriä ja saadaan kareka summa mitä siinä perheessä lapsi kuluttaa, miten paljon menee lapsen/lasten elättämiseen. Se summa pannaan puoleksi. Elatusvelvollinen maksaa sen rahana yh:lle.
Onko tarkoitus lypsää elatusvelvollinen kuiviin?
Vituttaahan se, että elämä on yhtä kitumista ja pennin venytystä, mutta jos se toinenkin on pienituloinen, niin mistäs siltä nyhtäät?
Naisten on valittava lisääntymiskumppanikseen kunnon mies eikä mitään alle 3000? tienaavaa luuseria. Loput joutaisi viedä ladon taakse ja nappi otsaan. Näinkö ajattelet.
..nimenomaan näin. Sinäpä sen sanoit (en minä). Ja oikeataan, jos se on niin tyhmä, että tekee kakarat köyhälle kaverille, ja vielä siis eroaa siitä, niin se muijakin vaan sinne ladon taaksi ja kuula kalloon. Linkolan oppeja kas käytäntöön. Maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä vähäisiä luonnonvaroja tuhlaamassa ja jostakin se on aloitettava.
Myönnytksenä sen verran, että jos ne kaksi köyhää jatkaa yhdessä niin sitten saavat elää ja lisääntyä. Kunhan eivät vaan yhteiskunnalta sitten mitään tukiaisia hae, lisäansioita voi hakea vaikka kalastamalla.
laskutapa olisi todelliset kustannukset lapsista jaettuna kahdella etävanhemman kuuluis monessa tapauksessa maksaa elatusmaksua paljon enemän.
Meillä isän maksama elatusmaksu ei riitä edes lasten ruokaan.
Poika kuluttaa yhdet kengät per kuukausi. kesäaikaan. talvella ei tarvi hankkia kuin kolmet.
housuja kuluu kanssa monet. puseroita vähemän
Ja se ruokahalu mikä 15v on.
Harrastusvälineitä meilä ei ostella koska varaa ei ole, siis lapset ei edes harrasta mitään.
Pyörät luistimet ym saadaan käytettynä ja kunnostetaan itse.
Eli pistetäänkö elatusvelvolliset todelliset kulut paperille ja aletaan neuvottelemaan uusista maksuperusteista?
luulempa että monen hymy hyytyis kun näkis todellisen kulutuksen. ( ja ehkäpä sitten tulis hiljaisuus ruokkojen suuruudesta)
En uskalla edes laskea mitä se todella on. Koska joka ikinen sentti mikä tililleni tulee menee myös ja joku kuukausi joudun kysymään lainaksi jostain että saan sen pakollisen astmalääkkeen hankituksi.
ei se sellainen laskutapa toimi: mitkä ovat todelliset kustannukset. Paitsi yksilötasolla.
Jos laitettaisi todelliset kulut paperille, myös monella yh:lla voisi leuka venähtää kun näkee ihan paperilla, miten nuukasti se elatusvelvollinenkin elää.
Huomoidaanko siinä laskelmassa jos yh:lla on uusi elämänkumppani? Huomioidaanko, jos elatusvelvollisella on uusi perhe, uusia lapsia menoerineen?
Pitäis laittaa tuloraja miehelle lapsentekoon, vaikka 5000 euroo kuussa, sen alle tienaava ei pysty perhettään elättään ja erotilanteessa kunnollisia ruokkoja maksamaan, tästä hyötyis molemmat osapuolet, köyhä sais käyttää rahansa muuhun kuin lisääntymiseen ja äitee eläs leveemmin. Puhumattakaan lapsen edusta.
nuukaa se on elämä puolin ja toisin.
ja siitä syystä niistä ei kannattas elatusvelvollisen napistakaan, rahoista joita saa maksaa omille lapsilleen ja heidän tarpeisiin.
Koska jos todelliset kulut jaetaan se maksumiehen maksama olisi paljon enemän. Sen verran suuntia kolme vuotta sitten laskeskelin.
En minä väitä että elatusvelvollinen kaikissa tilanteissa kulutusjuhlia viettäisikään.
mutta.. omassa tapauksessa isillä on kesämökki ja varaa sinne joka viikonloppu mennä (ilman lapsia) kustantaa jo entisen naisystävänsä lapselle kallistietokone, rullaluistimet ym sellaista.
Ja sitten valittaa siitä pienestä rahasta jonka omilleen maksaa.
Tasan ei käy onnenlahjat.
Mitä tulee tuohon laskelmaan... uuden miesystävän velvollisuus ei olis elättää mun lapsia eikä isin uuden naisystävänkään.
Mutta eikös vanhempien pidä miettiä onko varaa hankkia uusia lapsia jos entisetkin jää heikolle elatukselle. Onko tapaajavanhemmalla varaa hankkia lisää lapsia jos ei ole vara maksaa alle minimin elatusmaksua jo oleville lapsille?
Minä en aijo hankkia lisää lapsia vaikka saisin upporikkaan miehen.
Nämä olemassa olevat riittävät ja heidän kasvattamisessaan on ihan riittävästi haastetta minulle. Mutta olen onnellinen että saan sen tehtävän loppuun saattaa kun kerran heidät olen tahtonut.
Taas katkeruus paljastui taustalta-kuinkahan mones sellainen jo olet?Oletko koskaan kuullut sanontaa:köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa?Kiinnittäisit huomiota esim.kenkien laatuun.Ymmärrän kyllä,että Suomen oloissa on pakko olla kenkiä monenlaisiin olosuhteisiin,mutta ei sentään kenkäfriikiksi pidä alkaa!
Ei tuo kesämökkikään mitään todista,vai onko se kenties joku luxus-huvila ja monensadan kilsan päässä oleva?Joku voi kehua mökeillään ja sitä ne sitten ovatkin:kaminoilla lämmitettäviä röttilöitä.
Mitä tuohon uuden miesystävän asemaan elätettävien kohdalla tulee:jos muuttaa saman katon alle kanssasi niin eikö se ole luonnollista,että hän suorittaa osan asumiskustannuksista?Silloinhan se ON myös lapsiesi elättämistä,jos kotona kerran asuvat,vai mitä?
Ja kyllä se exän uusi vaimokin jollain tavalla lapsia elättää:kun viikonloppuisin lapset vierailee niin tuskinpa he omaa eväskassia mukaansa ottavat vesisäiliöstä puhumattakaan(tarvitseehan heidän peseytyäkin),eikö niin? Juuri tämähän sitä elättämistä on,vai mikä sinun näkemyksesi asiasta on?
Sitten,jos niin hyvä tuuri käy,että upporikkaan miehen löydät niin katso myös se valmiiksi,että hän on sitten myös antelias.Ei,se että on upporikas,tarkoita sitä,että olisi käsi ojossa jakelemassa niitä rahojaan joka puolelle.
Mikäs kuvitelma se sellainen on,että etäisillä ei olisi varaa hankkia lapsia uudessa suhteessa?Laskitko sinäkin miehesi kanssa,kun aloitte lapsia hankkia,että onkohan niihin sittenkään varaa?Aika harva ajattelee näin,jos ei ole niin kylmäkiskoinen,että ajattelisi lasten hankkimista pelkästään sijoitusmielessä.
Nyt vaan telehvooninluuri käpälään ja omalle ehdokkaalle Arkadianmäelle lakiehdotus. Aina avioeron yhteydessä mies kastroidaan. Eipä tarvi ainakaan uusia lapsia käyttää tekosyynä maksujen pienentämiseen. Ja työttömyys pitäisi elatusvelvolliselta kriminalisoida vaikkapa 15v:n tuomion uhalla.
eivät kaikki elatusvelvolliset laiminlyö elatuksiaan tai vastuutaan tai tapaamisiaan lapsistaan. sulla on semmonen isä lapsillesi ja mullakin oli mutta olenpa nähnyt toisenlaisiakin miehiä,
ja joo, jos ei etä-isä saa perustaa uutta perhettä uusine lapsineen sillä perusteella että on ne entisetkin ruokittava ja nyt isin tilipussilla on useampi suu, jolloin leipä kapenee... niin katkeruus siinä huutaa. kateus. toisella on elämä ja itsellä ei.
jos se lapse elättäminen on niin vitun vaikeeta niin anna ne isälleen. tai anna lastenkotiin vähäksi aikaa. tai mummolaan. jos vaihteoehdot ei miellytä niin sitten ole ja elä siinä olosuhteissa missä olet. sen pituinen se.
Ensin näistä kengistä
Ostan 50 euron kengät ja poika kuluttaa ne puhki kuukaudessa... ostan uudet 20 euron. sama juttu.
Olipa se hinta mikä vain ne kuluu puhki. talvella kulutus on pikkasen hitaampaa. keväällä kesällä ja syksyllä poikani on paljon ulkona skeittailee ja pyöräilee. kengät ei vain kestä
Olen kyllä 15 vuoden aikana testannut aika monen merkkiset kengät. Ei meillä niitä kenkiä huvikseen ostella. Tyttärille riittää onneksi vähempi, he kerkeävät kasvaa ulos kengistään ennen hajoamista. Sama on vaateiden kanssa. Poika kuluttaa vaatteet puhki tyttäret kasvaa ulos ja niistä riittää vielä seuraavalle käyttäjälle.
Katkeruus. Jos nyt pitää jostain olla katkera voisin olla juuri siitä epäreiluudesta mitä lapset saavat kokea. He ovat menettäneet isänsä ja kärsivät puutetta taloudellisesti siihen verrattuna mitä olis jos isä olis edelleen kotona.
Niin ja siitä että naisystävän lapsi sai heidän isältään kalliita lahjoja joihin isillä ei kuulema omille lapsille olis varaa.
Lapset pikkasen ihmetteli tuota minulle... mitäs vastaan siihen?
Lasten hankkimisesta.
kun me lapsia päätettiin tahtoa me kyllä laskettiin onko meillä varaa lapsiin.
Ne laskelmat tehtiin siltä pohjalta että elämme loppuelämämme yhdessä ja hyvin olis rahat riittäneet kahden palkan turvin. Ei niistä hyötyä ajateltukaan. enkä ajattele edelleenkään niin.
Mutta tosin kävi ero sotki ne suunitelmat ja lapset elävät puutteessa aineellisesti.
He jäävät paitsi paljosta sellaisesta mihin kavereilla on varaa ollessaan kahden huoltajan perheessä
Pojat muuten ihan oikeasti kuluttavat kasvu- ja murrosiässä vaatteita mutta eritoten kenkiä ihan järjettömällä vauhdilla. Kesässä menee useammat kengät ja ihan sama ostaako kallista ja laadukasta vai halpaa kiinalaista, lopputulos on sama. Pojat jotenkin osaavat sen.
Laadukkaaltakin vaikuttavat, sinänsä hintavat kengätkin saattavat tuottaa yllätyksen, kun parin kuukauden käytön jälkeen esim. sisäpohja on romahtanut läjään.
En tiedä miten ja mitä pojat tekevät, mutta totta se on: kenkiä meni meilläkin vähintään kahdet kesässä, talvella pärjättiin jouluun asti suunnilleen ja sitten oli taas uusien vuoro. Ne saattoi olla sen verran kunnossa, että niillä aloitettiin seuraavaa talvea, jos vain sopivat jalkaan.
Ei ole merkitystä onko nahkakenkä vai lenkkari, mokkalenkkari, kangaslenkkari vai mikä. Jos ei hajoa kangas, ratkeaa nahkakengän ompeleet, tai sisäpohja hajoaa tai jotenkin muuten koko kenkä on aivan kamalan näköinen.
Muistan kun poika oli pieni ja kauhistelin rähjäisissä kengissä kulkevia varhaisteinejä. Eivätkö vanhemmat osta niille vatteita jne!? No, tajusin kun omani kasvoi: sitä vauhtia ei voi ostaa tavallisen palkalla, kun poikalapsi kuluttaa, olipa kyseessä laadukas tai halpis-versio saman ajan ne kesti. Kokeiltu on.
kekehän taas keksi vitsin. OLETKOS ottanut keke huomioon ettei se lapsen kasvatus ja hoitaminen äidille ilmaista ole, ja kerta on munansa joka reikään työntänyt, maksakoonkin lystistä. nykyiset elatusmaksut eivät ole korkeita ja nehän maksetaan tulojen mukaan joten ne ovat eri isillä eri kokoisia.
..onko se pakko sitä reikäänsä availla joka munalle, voisi miettiä sitä ennen että jooei, ei ole ilmaista se lapsen elättäminen äidillekään, ei vaikka ruokkoja saisikin.
missä se keken vitsi tällä kertaa on, sehän vaan esitti kysymyksen. eikä saanut edes vastausta.
ihan pakko hymyillä! Jopa hieman ääneen nauraa.
Samaa olen minä ihmetellyt, että miksi NAINEN tajuaa lapsen hoitamisen ja elättämisen maksavan vasta sen jälkeen, kun jää yh:ksi?
Ja ihan sama miete, onko tosiaan pakko antaa kaikkien pesiä itseensä? Tähän kysymykseen en ole nähnyt KOSKAAN kenenkään vastaavan asiallisesti! Ja onko pakko ottaa AINA se itselle sopimaton mies? Kun valinnanvaraa kerran on! kaikista maailman miehistä "viisas" nainen valitsee sen väärän. Ja pahimman psykopaatin.
Lasten hankkimisesta kysyttäessä nämä kaikki täällä kirjoittaa, "meidän lapset tehtiin viiden vuoden avioliiton jälkeen yhteistuumin". Tätä uskallan kyllä epäillä. Ja "mies jätti ja on nyt katkera". Yhtä mahdoton yhtälö.
Sekä vielä kiireestä kysyttäessä, "ei olisi asia muuttunut, vaikka oltaisiin kuinka kauan odotettu ennen lastentekoa". Miten niin? Jos lapsi tehdään alle vuodessa, ja kolmessa vuodessa on kaikki ohi, miksi ei suoraan odotettu sitä aikaa, jolloin ei olisi jäänyt KUMMALLEKAAN maksettavaa...eikä tapeltavaa?
Liian simppeliä?