Laitoin n. 30-34 jalkaisten veneiden pituuksia, painoja ja purjepinta-aloja taulukkoon katsoakseni löytyykö kummallisuuksia.
A= paino / pituus
B= purjeala / paino
C= purjeala / pituus
"normaalista" poikkeavia arvoja olivat mielestäni:
- Maxi Fenix kevyt vene, mutta pienempi purjepinta ala, niin purjeet suhteeessa painoon on tasapainossa
- FE83 vielä kevyempi ja selvästi enemmän purjeita suhteessa painoon
- Dehler 29, tosi kevyt, vain 3t, ja purjeita suhteessa painoon erittäin reilusti
- Dehler 34, Plan 340 ja FG:ssä reilusti purjepinta-alaa
- Bavaria 31,34, Oceanis 343, Elan 344 malleissa on niukemmin purjepinta-alaa suhteessa painoon
Malli A B C
FinnExpress 83 0,29 15,4 4,5
Maxi Fenix 0,34 11,8 4,0
Bavaria 30 0,47 11,0 5,2
Bavaria 31 C 0,50 10,7 5,3
Bavaria 34C 0,55 10,7 5,9
Odyssey 32 0,48 11,7 5,6
Odyssey 32.2 0,44 12,4 5,5
Odyssey 34.2 0,49 11,3 5,6
Odyssey 34.2 0,47 11,8 5,6
Dehler 29 0,34 15,7 5,4
Dehler 34 0,49 8,2 7,1
Oceanis 331 0,51 11,4 5,8
Oceanis 323 0,43 12,1 5,2
Oceanis 343 0,59 9,9 5,8
Elan 31 0,49 12,1 5,9
Elan 340 0,50 14,3 7,2
Impression 344 0,60 9,7 5,8
Finngulf 33 0,44 15,8 7,0
Hanse 320 0,49 10,9 5,4
Oikeastaan ihmettää Dehler 29 keveys, vain 3t. Suhdearvot olisivat huomattavasti lähempänä muita veneitä jos vene painaisi 4t.
Toisaalta onko niin että 80-luvulta veneiden paino suhteessa pituuteen on aivan selvästi noussut ja sitä myötä purjepinta-alakin noussut.
Mitähän tämä merkitsee veneilijälle, aikankin veneissa on enemmän massaa, lisää raaka-aine kustannuksia ja suuremmat purjeet, suuremmat vinssit yms. Mutta myös raskaampi käsitellä.
A= paino / pituus
B= purjeala / paino
C= purjeala / pituus
"normaalista" poikkeavia arvoja olivat mielestäni:
- Maxi Fenix kevyt vene, mutta pienempi purjepinta ala, niin purjeet suhteeessa painoon on tasapainossa
- FE83 vielä kevyempi ja selvästi enemmän purjeita suhteessa painoon
- Dehler 29, tosi kevyt, vain 3t, ja purjeita suhteessa painoon erittäin reilusti
- Dehler 34, Plan 340 ja FG:ssä reilusti purjepinta-alaa
- Bavaria 31,34, Oceanis 343, Elan 344 malleissa on niukemmin purjepinta-alaa suhteessa painoon
Malli A B C
FinnExpress 83 0,29 15,4 4,5
Maxi Fenix 0,34 11,8 4,0
Bavaria 30 0,47 11,0 5,2
Bavaria 31 C 0,50 10,7 5,3
Bavaria 34C 0,55 10,7 5,9
Odyssey 32 0,48 11,7 5,6
Odyssey 32.2 0,44 12,4 5,5
Odyssey 34.2 0,49 11,3 5,6
Odyssey 34.2 0,47 11,8 5,6
Dehler 29 0,34 15,7 5,4
Dehler 34 0,49 8,2 7,1
Oceanis 331 0,51 11,4 5,8
Oceanis 323 0,43 12,1 5,2
Oceanis 343 0,59 9,9 5,8
Elan 31 0,49 12,1 5,9
Elan 340 0,50 14,3 7,2
Impression 344 0,60 9,7 5,8
Finngulf 33 0,44 15,8 7,0
Hanse 320 0,49 10,9 5,4
Oikeastaan ihmettää Dehler 29 keveys, vain 3t. Suhdearvot olisivat huomattavasti lähempänä muita veneitä jos vene painaisi 4t.
Toisaalta onko niin että 80-luvulta veneiden paino suhteessa pituuteen on aivan selvästi noussut ja sitä myötä purjepinta-alakin noussut.
Mitähän tämä merkitsee veneilijälle, aikankin veneissa on enemmän massaa, lisää raaka-aine kustannuksia ja suuremmat purjeet, suuremmat vinssit yms. Mutta myös raskaampi käsitellä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuo tulkinta että paatit olisi tulleet raskaammiksi viime vuosina on kyllä joltain osin ihan tuulesta temmattu. On toki totta, että nykyiset peruspurkkarit ovat leveämpiä ja tilavampia kuin vastaavanpituiset 30 vuotta sitten, mutta on myös huomattava se, että aiemmin käytettiin paksumpia ja vahvempia rakenteita kun ei osattu niin tarkkaan laskea kuinka paljon pitää olla ennenkuin menee rikki. paino/pituus=~0,5 arvoon pääsee kyllä melko moni muukin paatti historista. Mm. eräskin tunteita kummasti herättävä Jonmeri 33 menee 6 tonnin painollaan tuon arvon yli, vaikkei tilaoiltaan mikään merten asuntovaunu olekaan.. Jonin purjeala oli muistaakseni noin 66 m2, joten tuo B-arvo olisi 11 ja C-arvo noin 6,6.
LYS-laskentakaavan eri tyyppisille veneille kehitti Venemestari-lehden mukaan tamperelainen hlö.
Onko veneen paino kotoisin?
a. esitteestä
b. lys taulukosta
c. ims mittakirjasta
d. jostain muusta
Pääasiassa sailsguide.com sivuilta ja valmistajan nettisivuilta. Ihan täsmälliset oikeat luvut eivät olleet harjoituksen tavoitteena, vaan alunperin halusin lähteä tutkimaan miten veneet eroavaisivat toisistaan ja onko havaittavissa tiettyä ajalle tunnusomaista kehityssuuntaa ja jostain piti aloittaa tutkimus. (kumma ettei Dehler 34 ja Elan Impression 344 löydy kölipainoa valmistajankaan sivulta, eikä Bavarioista 31,34 ison kokoa)
Yritin tarkkailla paino/pituus suhdetta, myöskin purjeala/pituus suhdetta, ison/etupurjeen suhdetta, kun lehdissä on ollut mainintaa että pienemmät etupurjeet olisivat yleistymässä, jolloin ilmeisesti isopurjeen koot kasvaisivat(?). Toisaalta jos näin käy, muuttaako se maston paikkaa veneessä?
Satamassa kun keskustelin venenostajan kanssa, niin he kommentoivat uusien veneiden vaativan usein perään erilisen tuen kun kölit ovat siirtyneet eteenpäin uusissa veneissä ja kantavissa leveissä perissä on paljon painoa ja tavanomainen neljän tukipisteen pukki ei välttämättä riitä.
Toisaalta halusin tarkastella tietyn tyyppisessä veneessä käytetään erilaista takilamallia (toppi, 9/10, 7/8). Tuli vain ajatus että tuskin veneitä maailmalla yleisesti suunnitellaan mielessä pohjoismainen saaristo, jossa pienempi etupurje osa osatakila saattaisi olla luontevampi käsitellä.
Oikeastaan oli mielenkiitoinen se yksi keskustelu jossa joku meistä oli mitannut kulmat kuinka sisälle etupurjeen voi jalustaa, sinänsä jänö että vene testeissä ei tätä kulmaa mitata, jos sillä on oleellinen vaikutus nousukulmaan.
Löytyisikö netistä sivua jossa olisi eurooppalaisista veneistä mitattu ja laskettu vertailukelpoisesti perustietoa ja esitetty havainnollisessa muodossa.
on 1800 kg, mikäli on kysymys vanhemmasta mallista.
on ainakin Venekatalogin mukaan 1820 kg.
veneisiin.
albin balladin vastaavat luvut ovat
A 0,36 B 14,5 C 5,26
Vastaavia arvoja löytyy muillekin "uppotukeille", eli purjeala ja paino ovat pieniä suhteessa pituuteen, jos verrataan nykyveneisiin
Vertailussasi ei ole juuri mitään tolkkua, kun veneet ovat hiukankin erikokoisia. Mikään noista suhteista ei toimi niin, että erikokoisia veneitä voisi verrata.
Oikeampia suhdelukuja (yksiköttämiä!!):
A=paino/pituus^3
Tässä kai käytetään yleisimmin painoa tonneissa ja pituutena 0,01*LWL jaloissa (=LWL m/30,48), jolloin luku on ~200
B=Purjeala^(1/2)/paino^(1/3) => tulos ~4-5 kun purjeala m2 ja paino tonneja, 5 jo varsin "sporttinen".
C=purjeala^(1/2)/pituus tällaista ei juuri käytetä
Jos otetaan ISO ja pieni vene:
vene, purje-ala, LWL, paino
FE-83 36 7,1 2,4
X-55 185 14,5 16,7
Lasketaan sun (no käytin LWL:ää, kun sulla näyttää olleen LOA)
vene A B C
FE 0,34 15 5,1
X 1,1 11,1 12,8
Huomaat kai, ettei noita lukuja voi verrata!
Sitten "oikeat"
vene A B C
FE 190 4,5 0,85
X 155 5,3 0,94
Noita taas voi jo vertailla eli X on "rajumpi" kuin FE, joka taas on aika kevyt, mutta alirikattu.
70-luvun veneestä, kun alkuperäinen vertailu oli selvästikin mutu-pohjalta laadittu. veneiden ominaisuuksien vertailu on todellakin hieman vaativampaa matematiikkaa, kuten joakim osoitti.
ihan mielenkintoisia arvoja tuolla "yksinkertaistetulla" kaavalla saadaan vaikkapa folkkarille, h-veneelle, albin expressille ym. katsoin myös bavaria 35 matchin arvot sen mukaan, ja tulos oli yllättävän lähellä cruiseria - veneiden ominaisuuksissa ja luonteessa taitaa olla kuitenkin melkoisesti eroa