Marrasmammat

Edellinen synnytys 10 vuotta sitten hoitovirheineen oli rankka kokemus. Hoitovirhekokemus on myös takana yhdellä ystävälläni. Ajattelin, että toista kertaa ei tule. Nyt kuitenkin rv 28 menossa ja la osuisi tammikuulle. Vaikka siihen mennessä olisikin saatu ongelma ratkaistua, niin silti epäilen miten nopeasti toiminta elpyy ja mitä jos tarvitsenkin jotain alan osaamista jo aikaisemmin? Maanantaille aika erityisäitiyspolille tämän aikaisemman kokemuksen perusteella. Nyt vaan tuntuu turhalta mennä sinne. Kokemus osoittaa että virheet ovat mahdollisia vaikkei mistään kokemattomuudesta/henkilöstöresursseista olisikaan kysymys. Kukaan tuskin voi kiistää, etteikö virhemahdollisuus kasvaisi jos otetaan pois osaamista ja vähennetään henkilöresursseja? Päättelen asian näin, ja koska Länsi-Suomessa päin asustelen niin varmuuden vuoksi ajattelin tutkia mahdollisuutta saada hoitoa naapurimaan Ruotsin puolelta. En halua ketään pelotella, mutta oma luottamukseni on ennestään huteralla pohjalla ja nyt tuntuu siitäkin vähästä karisevan loputkin.

tammikuussa tapahtuu... kirjoitti:

Edellinen synnytys 10 vuotta sitten hoitovirheineen oli rankka kokemus. Hoitovirhekokemus on myös takana yhdellä ystävälläni. Ajattelin, että toista kertaa ei tule. Nyt kuitenkin rv 28 menossa ja la osuisi tammikuulle. Vaikka siihen mennessä olisikin saatu ongelma ratkaistua, niin silti epäilen miten nopeasti toiminta elpyy ja mitä jos tarvitsenkin jotain alan osaamista jo aikaisemmin? Maanantaille aika erityisäitiyspolille tämän aikaisemman kokemuksen perusteella. Nyt vaan tuntuu turhalta mennä sinne. Kokemus osoittaa että virheet ovat mahdollisia vaikkei mistään kokemattomuudesta/henkilöstöresursseista olisikaan kysymys. Kukaan tuskin voi kiistää, etteikö virhemahdollisuus kasvaisi jos otetaan pois osaamista ja vähennetään henkilöresursseja? Päättelen asian näin, ja koska Länsi-Suomessa päin asustelen niin varmuuden vuoksi ajattelin tutkia mahdollisuutta saada hoitoa naapurimaan Ruotsin puolelta. En halua ketään pelotella, mutta oma luottamukseni on ennestään huteralla pohjalla ja nyt tuntuu siitäkin vähästä karisevan loputkin.

Vuodenvaihteessa itsellänikin LA ja just kun aloin päästä sinuiksi synnytysajatuksen kanssa, niin tämä uhkakuva sitten piti vielä perhana tulla kummittelemaan... Eka synnytys 9 vuotta sitten oli KAMALA, ja sen vuoksi olen lykännyt toista raskautta näinkin pitkälle. Loppukesästä kävin synnytyspelkopolilla juttelemassa ja sanoivat, että saan kyllä keisarinleikkauksen, jos todella tuntuu siltä. Silloin kuitenkin ajattelin, että ihan sen toipumisen ja muun kannalta helpompi synnyttää luonnollisesti, jos vain kaikki menee hyvin. Nyt en kyllä ole enää ihan sitäkään mieltä.

Miehen kanssa on naureskeltu, että jos ihmisiä lähetetään muualta Suomesta Viroon ja Ruotsiin synnyttämään, niin lähettääköhän ne minut lähimpää synnytyssairaalaamme Sortavalaan :D
Mies aikoi myöskin alkaa ottamaan selvää tarvittaessa mm. siitä, mihin kotivakuutukselta on mahdollista saada korvauksia ja kuka oikeasti kantaa vastuuta, jos jotain tulee...