Oheisessa Tilastokeskuksen jutussa rivit heittää
mutta ei ne luokanopettajat ole ainakaan tilastollisesti ohittanut aineeopettajia.
Eroa liikaa !!!! edelleen.
Ja näittenkin keski-ikä alkaa olla 40 v. paremmalla puolella !!!
Kuntasektorin palkat ammateittain 2003
Tiedot Kokonaisansio
Tiedot Keskimäärin
Ammatti
Peruskoulun aineenopettaja 2917
Peruskoulun lehtori 2837
Peruskoulun luokanopettaja 2493
Source: TK.
ERO 424 EU
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain 2005
Tiedot Kokonaisansio
Tiedot Yhteensä
Ammatti
Peruskoulun aineenopettaja 3175
Peruskoulun lehtori 3157
Peruskoulun luokanopettaja 2795
Source: TK.
ERO 380 EU
mutta ei ne luokanopettajat ole ainakaan tilastollisesti ohittanut aineeopettajia.
Eroa liikaa !!!! edelleen.
Ja näittenkin keski-ikä alkaa olla 40 v. paremmalla puolella !!!
Kuntasektorin palkat ammateittain 2003
Tiedot Kokonaisansio
Tiedot Keskimäärin
Ammatti
Peruskoulun aineenopettaja 2917
Peruskoulun lehtori 2837
Peruskoulun luokanopettaja 2493
Source: TK.
ERO 424 EU
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain 2005
Tiedot Kokonaisansio
Tiedot Yhteensä
Ammatti
Peruskoulun aineenopettaja 3175
Peruskoulun lehtori 3157
Peruskoulun luokanopettaja 2795
Source: TK.
ERO 380 EU
Vastaukset 53
Vanhimmat
Samalla logiikalla myös luokanopettajan ja kouluavustajan tai luokanopettajan ja lastentarhanopettajan palkkaero on liian suuri.
koska luokanopettajat ja aineenopettajat ovat molemmat maistereita.
KKA ovat opistotason koulun käyneitä (jos sitäkää) ja lto:t kandeja, palkkaeroa saa siksi jo ollakin.
Uimamaisteritkin on maistereita:)
liikuntatieteiden maisteria? ;)
KKA:lla on yhden vuoden ammattitutkinto peruskoulun jälkeen, ei siis lähellekään opistotason koulutusta.
Vertailkaapa vielä peruskoulun lehtorin ja lukion lehtorin palkkaeroja. Koulutus on nykyään aivan sama. Peruskoulussa voi tosin olla vielä joitakin HuKkeja ja LuKkeja, mutta heille on muutenkin kertyneet jo kaikki ikälisät ym. joten he ovat muutenkin perusopetuksen palkkauksen eliittiä.
Vielä voisi vertailla esimerkiksi äidinkieleopettajan ja vaikkapa historianopettajan keskimääräisiä palkkoja ja opetusvelvollisuuksia.
Äidinkielen opettaja saa periaatteessa saman palkan 18 tunnilla, kun historianopettajan pitää tehdä 23 tuntia. Luokanvalvojuudestakin äidinkielenopettaja saa kolmanneksen suuremman korvauksen, koska kaikki suhteutetaan opetusvelvollisuuteen.
Tosiaan kaikkea voi vertailla.
kaikille maisterin tutkinnon suorittaneille pitäisi maksaa samaa palkkaa oli tutkinto mistä alasta vaan. Esim. kauppatieteiden, oikeustieteiden, filosofian, kasvatustieten maistereille kaikille samaa palkkaa. Lääkärit voisivat saada korkeampaa palkkaa, koska he ovat vähintään lisenssiaatteja. =) Jos näin niin kuin se tutkinnon nimeke maisteri riittää palkan määrittelemään.
On aivan oikein, että luokanopettajalla ja aineenopettajalla on eri palkkaus.
Palkkausero perustuu eroihin sekä koulutuksen että työn vaativuudessa sekä eroihin kokonaistyöajassa (eli siinä ajassa, jonka työtehtäviensä suorittamiseen käyttää). Näissä asioissa on valtava ero luokan- ja aineenopettajien välillä.
Pelkkä ylempi korkeakoulututkinto ei oikeuta samaan palkkaukseen.
Sitäpaitsi luokanopettajan maisteritutkinto on pilipali tutkinto.
joka ei osaa edes yhdyssanoja? ;)
OKL-opiskelija olla tosiaan itseään täynnä oleva kaikki tietävä, kun joka keskustelussa on viisastelemassa. Montakos vuotta sinulla onkaan sitä todellista työkokemusta ja missä kouluasteilla?
Ota huomioon, että aineenopettajan työkenttä on laaja alakoulusta yliopistotasolle saakka ja myös ammatilliselle puolelle, lapsista aikuisiin. Eiköhän siinä kokemusta ja näkemystä kerry, kun ne kaikki läpi käy ja työkokemusta kerää.
Luokanopettajien ja aineenopettajien työmäärässä on tosiaankin suuri ero. Luokanopettajalle ei ole tavatonta käyttää työnsä hoitamiseen 38-40 viikkotuntia - onhan hänellä opetettavanaan useita oppiaineita ja niistä korjattavana kaikki kokeet ja testit ja kun luokkakokokin on melkein kaksinkertainen aineenopettajien oppilasmäärään. Aineenopettajat voivat paljon enemmän hyödyntää samaa opetusmateriaalia esim. rinnakkaisluokkia opettaessaan tai sitten seuraavana vuonna samaa kurssia opettaessaan.
Käyttämälläsi logiikalla luokanopettajille tulisi maksaa huomattavasti suurempaa palkkaa, sillä heidän työnsä on paljon vaativampaa.
nim. erityisopettaja, joka on tehnyt töitä sekä luokanopettajien että aineenopettajien kanssa
Kyllä olen pöyristynyt näitä tekstejä lukiessani.
Itse olen alunperin aineenopettaja (kielet) ja myöhemmin tein luokanopettajan tutkintoon vaadittavat monialaiset opettajat, teinpä vielä vanhalla iällä erityisopettajan erilliset opinnot, joten minulla jos jollakin on eri opetusaloista melkin 10 vuoden kokemus / ala.
Kaikissa mainitsemissani on omat haasteensa, joissain samanlaiset, joissain ihan erilaiset.
Täytyy kuitenkin nostaa hattua nuorelle OKL -opiskelijalle, joka jaksaa laittaa kampoihin näille lapsellisille aikuisille (?). Puhut asiaa.
Olen itse sekä aineenopettaja että luokanopettajaksi pätevöitynyt. Niin kuin joku muukin täällä jo kirjoitti, ne ovat monessa kohtaa hyvin erilaisia ammatteja, eikä toista voi nostaa toisen yläpuolelle. En ymmärrä, miksi luokanopettajia täällä niin mäiskitään, erityisesti nuoria. Olisivat iloisia, että heidänkin lapsiaan opettavat työstään ylpeät, energiset ja asiantuntevat luokaanopettajat. Minä ainakin olen!
Tienaako ala-asteen luokanopettaja nykyään todellakin näin paljon, eli lähes 2700 €/kk? Minä kun olen kuullut monen opettajan valittavan paljon matalammasta palkasta. Joko tämä keskipalkka on ei ole totuudenmukainen, tai sitten kaikki opettaja-kaverini ovat valehdelleet palkkansa täysin alakanttiin. Kertokaa jos tiedätte, että mikä on luokanopettajan pohjapalkka?
Kyllä tuossa palkassa on jo aika monet lisät laskettuna sisään. Luokanopettajan alkupalkka on 2185 euroa. Kaksoiskelpoinen (eli lukenut aineenopen pätevyyden sivuaineessa) saa 2283 tai 2361 euroa opetettavasta aineesta riippuen.
Nappasin nämä uudet palkat OAJ:n sivuilta eli ovat ajankohtaiset (koska nousivat juuri muutamalla kympillä). Tietääkö joku muuten, jotta lasketaanko noihin palkkojen keskiarvoihin kiinteät ylitunnit?
Käytännnössä kumminkin näen kaiken aikaa sen, kuinka luokanopettajat aloittavat työpäivänsä myöhemmin ja lopettavat työpäivänsä selvästi ennemmin kuin aineenopettajat. Luokanopettajat ovat hyvin edustettuina kansalaisopistojen liikunta- ym. piireissä, koska heillä on siihen iltaisin aikaa. Luokanopettajat eivät koskaan laadi itse kokeitaan vaan saavat ne ja tarkastusohjeet valmiina opettajamateriaalissaan. Koevastaukset ovat lyhyitä ja nopeita tarkastaa.
Kuinka monta opintoviikkoa luokanopettajan on täytynyt opiskella esim. matematiikkaa, biologiaa, historiaa tms. voidakseen opettaa kyseisiä aineita? Tietääkseni todella vähän, jos välttämättä lainkaan. Joka tapauksessa jo ammattinimikekin kertoo, ettei kyse ole samasta vaatimustasosta aineenhallinnan osalta kuin aineenopettajalla.
Aineenopettajalta vaaditaan rautaista oman aineensa osaamista. Vain hyvin harva lukiosta valmistunut pystyy suorittamaan aineenopettajan tutkinnon opiskelun vaativuuden takia. Luokanopettajaksi opiskelemaan on toki vaikea päästä, mutta itse opiskelu on lasten leikkiä aineenopettajan opiskeluihin verrattuna. Siinä missä luokanopettajaopiskelijat leikkivät piirileikkiä OKL:n pihalla, laskevat esim. fysiikanopettajaksi opiskelevat ydinfysiikan tai kvanttimekaniikan laskuja, joista aniharva tässä maassa ymmärtää riviäkään.
Kun olen itse nähnyt läheltä sekä aineenopettaja- että luokanopettajakoulutusta, niin nauran joka kerta, kun joku puhuu "samantasoisesta tutkinnosta". Kyse ei ole LÄHELLEKÄÄN samasta tasosta. Luokanopettajakoulutuksen ei olisi pakko olla yliopistossa tapahtuvaa koulutusta. Se voitaisiin aivan hyvin siirtää esim. ammattikorkeakouluihin opetuksen tason lainkaan putoamatta.
Olen suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja siinä yhteydessä päässyt tutustumaan OKL:n toimintaan. Kyseinen 35 ov kokonaisuus oli ylivoimaisesti helpoin suorittamistani opintokokonaisuuksista. Sen olisi suorittanut kuka tahansa tuntemistani ihmisistä. Jopa kirjatenteistä pääsi läpi hyvällä arvosanalla, vaikkei ollut koko tenttikirjaa koskaan nähnytkään. Todella ilmaisia opintoviikkoja. Aikaa niihin kului pakollisten istuntojen ja luentojen takia, mutta vaatimustaso liikkui "mitä mieltä olet"-tasoisessa mietiskelyssä. Hyödyllinen opintokokonaisuus, en väheksy sitä, mutta vaativuudesta ei voi puhua.
Et näköjään tiedä mitään luokanopettajan työstä tai koulutuksesta, joten anna jo olla. Tämä asia on puitu tällä jo miljoonaan kertaan.
Tyhjensit pajatson. Juuri näin asia. Mistä kertoo, se, että luokanopettajat rinnastavat tutkintonsa ylempään... Kunhan ei vain matalasta koulutustasosta. Asioita ei vaan ymmärretä.
Nimimerkki "Leikin, laulan ja lettuja syön"
työtä ihan vierestä seuraillut, on siinä omat haasteensa ja rasittavuutensa, mutta aineiden hallinnassa ei todellakaan olla samalla vaativuustasolla eikä opintojen haastavuudessa. Tiedän mistä puhun.
Tottahan se on. Luokanopettajan aineenhallinta on ruohonjuuritasoa. Totta kai aineenopettajalle kuuluu parempi palkka, jonka pitäisi olla kuitenkin nykyistä korkeampi. Meidät on koulutettu leikkimaistereiksi... Kyllä maisteriarvon meillä sai
liian helposti. Paukapääpojat, täydet juntit ja typerykset, menivät heittämälä läpi. Joten rakkaat OKL-kollegani: pitäkää pienempää suuta ja tunnustakaa tosiasiat. Teette itsenne tällä palstalla naurettaviksi.
kasvatusopin maisteri Joensuusta vm. 1999
Voi miten hieno yritys! Mikäs olisikaan sen ärsyttävämpää, kuin "olla yksi meistä" ja haukkua omaa pesää.
Mutta pieleen meni, että kasvatusoppi ei ole pääaine, veikkaan että et ole edes aineenopettaja.
Kasvatusoppi on jotain mistä esim Rousseau puhui 1700-luvulla, kasvatusTIEDE on se, mitä opiskellaan. Laita seuraavalla kerralla edes termit oikein, niin joku hölmö voi provosi uskoakin.
Tuo leikkimisjuttu menee pieleen siinä, että jos ensin kritisoidaan sitä, että peruskoulussa opetettavia aineita (POM) opiskellaan niin vähän,
ja sitten heti perään huudellaan, että OKL:ssä leikitään. Noihin POM-opintoihin (yht 35ov) kuului joihinkin kursseihin meillä leikkimistä,
-liikunnan opinnoissa (tästä alasta on maistereitakin, jotka voimistelevat päivät pitkät. OIJOI mitä salatiedettä)
-kerran yllin kokonaisuuden demolla leikimme, koska piti havainnollistaa mitä luonnossa voisi lapsien kanssa oikeasti tehdä sellaista, joka olisi mukavaa mutta opettavaista.
-musiikin demoilla
Muuten en ole OKL:ssä leikkinyt. Voisin toki leikkiä vaikka kasvatuspsykologian tai yleismetodikurssilla, mutta se olisi vähän omituista.
Ja tämä, joka sanoi, että aniharva ymmärtää fysiikkaa ja kuinka RAUTAISTA ammattiataitoa aineenopelta vaaditaan, sain sinulta hyvät naurut :D Lukion fysiikkaa ymmärtää tälläkin hetkellä tuhannet 16-19 -vuotiaat, puhumattakaan siitä vanhemmista, jotka ovat sitä opiskelleet tai ovat matemaattis-luonnontieteellis-teknisellä alalla. :D
Että kun minä luokanopettaja en pidä kasvatusoppia tieteenä. Sopiiko tämä mielipiteeni neiti näpsälle?
Ei, ei se sovi. Syvät pahoitteluni, että sen suostu aiheetta lokaamaan omaa opiskelualaani, ja ylistämään aineita, joista voi valmistua aineenopettajaksi. On omituista, että aineenopettajaksi voi valmistua liikunnanopettajia, käsityöopettajia ja kotitalousopettajia, ja teillä ei ole mitään sanottavaa näistä aloista. Ainiin, mutta koska niistä valmistuu aineenopettajia niin ovat toki kovastikin tieteellisiä ja päihittävät 6-0 luokanopettajakoulutuksen akateemisuudellaan, vaativuudellaan ja relevanssillaan.
Itselläni on tuoreeltaan Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutuksesta kokemuksia, ja jos vertaan muille laitoksille tehtyisin sivuaineisiin, en rehellisesti voi sanoa kokevani mitään tasoeroa opetuksessa ja vaatimuksissa.
"Lukion fysiikkaa ymmärtää tälläkin hetkellä tuhannet 16-19 -vuotiaat, puhumattakaan siitä vanhemmista, jotka ovat sitä opiskelleet tai ovat matemaattis-luonnontieteellis-teknisellä alalla. :D "
Kukas heille sitä lukion fysiikkaa opettaa? Aineenopettaja, joka on hankkinut tieto-taitonsa ankaralla opiskelulla matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja opiskellut todella vaativia fysiikan ja matematiikan kursseja, jossa pelkkä ulkoluku ei riitä vaan on osattava itsekin laskea ja soveltaa oppimaansa. Yksistään kursseista läpipääsy on vaikeaa. 35 ov fysiikkaa ja 35 ov kasvatustieteitä on aivan eri asia.
Jos esim. lukion pitkä matematiikka ja fysiikka olisi helppoa, niin mitä ilmeisimmin OKL:ssäkin opiskelisi valtaisa määrä lukiossa pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa lukeneita. Toisin on. Suurin osa lukio-opiskelijoista valitsee helpomman tien.
Jos luokanopettaja itse osaa juuri ja juuri lukea, niin on vaikea hänen on opettaa ketään lukemaan. Aineenopettajan kohdalla on samoin. Hänen on hallittava opettamansa aine huomattavasti oppikirjoja korkeammalta tasolta, jotta pystyisi asiaa opettamaan. Siksi aineenopettajakoulutus tapahtuu muualla kuin OKL:ssä. Aineenopettaja, joka hallitsee opettamansa aineen huonosti, ei pitkään opettajana jaksa. On henkisesti äärimmäisen raskasta astua tunnista toiseen luokan eteen puhumaan asiasta, josta ei ymmärrä itsekään riittävästi. Tästä johtuu se, että kokeneidenkin aineenopettajien on valmisteltava oppituntejaan ja hankittava tietoa oman osaamisensa kehittämiseksi. Se tarkoittaa pitkiä työpäiviä ja työntäyteisiä viikonloppuja.
Totta kai luokanopettajankin täytyy esim. historiassa ja matematiikassa tuntea opettamansa aine, mutta ei lähellekään aineenopettajatasoisesti. Hänelle riittää ylittää ala-asteen oppikirjojen vaatima taso. Siis pienten lasten oppikirjataso. Tässä on valtava ero esim. lukion oppikirjatasoon.
tehnyt laudaturtasoiset opinnot ja gradun???? Perusopinnot eivät vielä ole kovin vaativia, eikä cumussakaan, riippuen aineesta, kovin syvälle aineeseen mennä. Jos olisit tehnyt, huomaisit eroja varsinkin, jos olisit niitä useammasta aineesta tehnyt. Sehän tässä pointti olikin, että aineenopettajat opiskelevat vähintään yhdestä aineesta myös syventävät ja tekee siitä myös gradun. Kyllä siinä päästään jo tieteelliselle tasolle.
Moni maallikko ei ymmärrä toisia aineita, kun tarpeeksi pitkällä tieteellisyydessä mennään. En esimerkiksi ymmärtäisi fysiikan syventävistä opinnoista mitään. Mutta aineenopettajana ymmärtäisin kasvatustieteiden syventäviä opintoja ja väittäisin kasvatustieteiden cumun perusteella, että moni maallikkokin ymmärtäisi ihan sujuvasti kasvatustieteellisen syventäviä opintoja varsinkin , jos kasvatuksesta olisi jo omakohtaisia kokemuksia. Kasvattajaksi pääsee ilman kasvatustieteen maisterin papereitakin. Tosin nykyiset kasvattajat hoitavat huonosti velvollisuuttaan. Nyt siis tarkoitin vanhempia.
puolellakin kaikenlaisia opettajia, joilla ei ole mitään akateemisia opintoja paitsi ehkä opettajan pedagogiset opinnot. Monet käsityönopettajat ja kotitalousopettajat ovat enemmänkin rinnastettavissa ammatillisiin opettajiin, riippuen tosin siitä missä he ovat koulutuksensa suorittaneet ja mitä muuta he ovat opiskelleet. Olivat sitten vaikka ammatillisella puolella perusoppinsa saaneet, niin ei se heidän ammattitaitoaan vähennä. He ovat alansa asiantuntijoita ja käytännön aineissa se taito onkin tiedettä tärkeämpää. Vai mikä se sellainen kässänope on, joka ei osaa sukkaa kutoa tai ei tiedä erilaisia käsityötapoja jne.? Liikuntatieteisiin en ole perehtynyt, mutta eivätköhän hekin jotain tiedettäkin lue ja siitä gradunsa väsää.
Mutta tässä keskustelussa onkin nyt ollut kyse enemmänkin reaaliaineista, silloin korostuu tieto, taito ja tiede, vaikka kyllä sitä teoriaa on taitoaineissakin, mutta tieteellisyyden taso on eri.
Musta on hyvä, että nostit esille tuon tiedepuolen. Kyllä kasvatustiede on ihan oikeaa tiedettä, ja olen surullinen siitä, jos sitä ei osata arvostaa. Kuitenkin, vaikka se olisi "epätieteellisempää" kuin monessa muussa tiedekunnassa, niin ei se tee luokanopeopinnoista vähemmän haastavia.
Minulla opinnot olivat monipuoliset ja haastavat, vaikka se tieteen lisäksi opiskeltiin monia muitakin taitoja. Kysykää vaikka miespuolisilta opeopiskelijoilta, oliko tekstiilityön tunneilla haastavaa opetella ompelukoneen käyttöä vai ei? Luokanopelle sekin kuuluu. Koulussa sen opettaminen on myös mielestäni tärkeää, koska jos kädentaitoja (vaikka housujen lyhentämistä, paikkojen ompelua) ei opeteta, uusavuttomuus vaan kasvaa! BTW, ryhmässäni eräs opiskelija opetteli uimaan liikuntaa opiskellessa. Se jos jokin oli aikuiselle ihmiselle haaste! Itse olen opiskellut myös teologiaa ja uskontotiedettä, ja jouduin kyllä lukemaan useampia kirjoja noissa opinnoissa. Muulla tavoin en huomannut vaativuudessa eroja.
Ehkä jako menee sitten niin, että aineenopetuksessa painotetaan tietoja ja luokanopepuolella taitoja. Joillakin aineenopella voi olla paljon pedagogisia valmiuksia jo syntyjään, jollakin luokanopella taas laaja osaaminen joltakin ainealueelta vaikka harrastuksen kautta. Hyväksytään se, ja ollaan kaikki onnellisia omilla aloillamme!
"Jos luokanopettaja itse osaa juuri ja juuri lukea, niin on vaikea hänen on opettaa ketään lukemaan. Aineenopettajan kohdalla on samoin. Hänen on hallittava opettamansa aine huomattavasti oppikirjoja korkeammalta tasolta, jotta pystyisi asiaa opettamaan. Siksi aineenopettajakoulutus tapahtuu muualla kuin OKL:ssä. Aineenopettaja, joka hallitsee opettamansa aineen huonosti, ei pitkään opettajana jaksa. On henkisesti äärimmäisen raskasta astua tunnista toiseen luokan eteen puhumaan asiasta, josta ei ymmärrä itsekään riittävästi."
Tuo lainaus sisältää sen olennaisen asian, jota jotkut eivät halua tai pysty ymmärtämään. Olen reaaliaineen aineenope ja suorittanut kiinnostuksesta tilastotieteenkin appron ja ylikin. En kykenisi sitä opettamaan, soveltaminen ei vain luonnistu tuolla oppimäärällä.
pitää mielestäsi hallita vain peruskoulun oppikirjatasoisesti aineita, mutta aineenopettajan laajemmin? Ja eikös luokanopettajan pitäisi osata kaikista aineista tietty taso, kun aineopettajalla (vain onko se aineenopettaja?)taas on laajempi tietämys parista aineesta?
että luokanopettajan pitäisi osata vain se oppikirja taso. Luokanopettajat voivat aivan hyvin opiskella myös laudatur-tasot joka opetettavasta aineesta. Mutta käytännössä luokanopettajat suorittavat kaikista aineista yhteensä 35ov ja sitten erikoistuvat laajemmin yhteen tai kahteen aineeseen korkeintaan cumun laajuisesti. Kyllä he siis hallitsevat kaikkia aineita tietyntasoisesti, mutta 35 opintoviikkoon ei saa kovin laajoja opintoja joka aineesta mahtumaan.
Voisipa toi luokanopettajan tutkinto venyä kestoltaan kaksinkertaiseksi, jos vaikka cumut suorittaisivat joka ainoassa opetettavassa aineessa.
näyttää ymmärtävän, mitä täällä on haluttu sanoa.
Se on hyvä, että meitä opettajia on monelaisia, koska jotkut on hyviä niissä vaativissa tiede- ja teoria-aineissa ja toiset on hyviä niissä taitoaineissa. Itse olen ainakin valinnut aineenopettajan puolen sen takia, että en ole hyvä taito- ja taideaineissa. Ok, joitan hallitsen paremmin, mutta toisia en, ainakaan niin monipuolisesti, että voisin opettaa niitä. Ja toiseksi olen ollut kiinnostunut enemmän niistä teoria-aineista ja ehkä siitä, että ne antavat laajemmat mahdollisuudet opettaa eri ikäisiä ihmisiä.
Opettakaamme siis sitä, mitä parhaiten osaamme: Luokanopettajat opettakaa te niitä taitoja ja perustietoja, me aineenopettajat jatkamme siitä sitten siitä eteenpä opettajamalla lisää tietoa ja jotkut lisää taitoja.
Lainaus Voi opiskella -nimimerkiltä:
"Hänen (aineenopettajan) on hallittava opettamansa aine huomattavasti oppikirjoja korkeammalta tasolta, jotta pystyisi asiaa opettamaan." (Lukekaa vaikka koko viesti edeltä, kyllä siitä tuli sellainen kuva, että tämä koskisi vain aineopettajia.)
Kyllä sama logiikka pätee luokanopettajiin.
tarkoitettiin sitä, että lukion oppikirjojen taso on huomattavasti vaikeampaa kuin alakoulun kirjojen. Luokanopettajalle riittää vähemmät tiedot aineista, jotta hän ylittää tiedoissa opettamiensa oppikirjojen tason. Vai miksi muuten heille riittää 35 ov yhteensä kaikista koulussa opetettavista aineista? Tietenkin luokanopettajakin pitää tiedoissaan ylittää opettamiensa kirjojen tason, mutta se taso ei alakoulussa ole yhtä vaativa kuin lukiossa. Ymmärrätkö? Jos luokanopettajat eivät ole tyytyväisiä tähän toteamukseen, voivat ihan vapaasti opiskella joka opettamastaan aineestaan sen lavin, niin pääsevät joka aineessa lukion aineenopettajalta vaadittavalle tasolle, jos niin käy kateeksi aineenopettajan tiedot heidän aineissaan.
Ai siis että luokanopettajan ryhmäkoko on melkein kaksinkertainen aineenopen ryhmiin verrattuna?
Olen itse aineenope ja meneillään olevassa jaksossa minulla on kolme ryhmää, joista kahdessa on opiskelijoita hieman yli 30 ja yhdessä melkein 40. Onko sinun ryhmissäsi siis tosiaan pahimmillaan 70 oppilasta? :O
Oletko koskaan ollut kyläilemässä missään keskisuuressa lukiossa? Tervetuloa tutustumaan todellisuuteen. Kyllä kuule mekin ihan kaikkien opiskelijoiden kokeet ja testit itse joudutaan korjaamaan. Voit ihan laskea, paljonko kokeita on minullakin pian alkavalla koeviikolla korjattavana.
Eikö luokanope mukamas voi hyödyntää kerran tekemäänsä opetusmateriaaliaan myöhemminkin? Kuulostaapa kummalliselta...
Mutta oikeastaan nimimerkkisi kertoo jo paljon. Et siis itse ole tehnyt hommia luokan- tai aineenopena, silti heittelet väitteitä kuin mikäkin asiantuntija.
Minä väittäisin, että luokan- ja aineenopen hommat ovat nykypäivänä kummatkin ihan yhtä veemäisiä, vaikeita, raskaita ja paskasti palkattuja.
pyydän, että tästä lähtien kirjoitat "kuulepas", ei "kuuleppas". Jos olet lukion opettaja, olet mallina oppilaille. Tähän kuuluu myös äidinkielen hallinta, oletpa varsinaisesti sitten minkä tahansa aineen opettaja.
Ja hei, tätä en laittanut veemäisyyttäni, vaan huolestuneena. Nykyään kirjoitetaan ihan mitä sattuu.
Vaikka aineenopettajan oma sisällöllinen osaaminen olisi kuinka syvä tai laaja hyvänsä hän ei ole opettajana mitään, ellei hän ymmärrä millaisin keinoin oppilas oppii. Tämä osaaminen on luokanopettajilla opintojen keskiössä - niinkuin sen kuuluukin olla. Sitä taitoa ei yksikään ammattinsa ytimen ymmärtävä opettaja väheksy.
nim. luokanopettajasta aineenopettajaksi ja siitä erityisopettajaksi pätevöitynyt erkka, joka on tehnyt töitä luokan- ja aineenopettajien kanssa.
Jos nimimerkkisi takana on todellinen matematiikan opettaja, niin logiisessa päättelyssä sinulla on vielä lisäopintojen paikka. Väitteesi perustuvat mutu-tuntumaan, jota korostat liioittelemalla ("näen kaiken aikaa", "eivät koskaan laadi", "kuka tahansa tuntemistani ihmisistä"). Ehkä puutteelinen kykysi argumentoida saa sinut korostamaan aineenhallintaa. Näinhän oppilaatkin toimivat - kun oppimisen kyky on äärirajoilla ja henkinen kapasiteetti koetuksella, he aloittavat häiriköimään oppitunnilla.
jos opettaa yhtenäiskoulussa, niin kyllä siinä saa hyvän käsityksen miten loukanopettaja puolella asiat hoituvat ja jos vaikkapa vielä tuntee luokanopettajia erittäin läheisesti.
Niin mikä sinä olet silloin väittämään perustuu "mutu-tuntumaan". Minulla aineenopettajana on myös kokemusta luokanopettajan työstä, mutta onko sinulla lukion aineenopettajan työstä?
voi kirjoittaa myös puhekieltä ja saa kirjoittaa vaikka murretta. Huolestunut minä olisin, jos henkilö väittäisi olevansa äidinkielen opettaja ja kirjoittaisi aivan miten sattuu.
Täällä netissä muutenkin tuntuu niitä pilkunviilaajia pyörivän joka palstalla. Kuitenkin täällä opetuspalstalla kirjoitustaito on moniin muihin palstoihin verrattuna vielä korkeatasoista. Harva viitsii tai kerkee vastaustaan montaa kertaa tarkistamaan, jos tarkistaa ollenkaan.
sinun mielestäsi saa kirjoittaa puhekieltä. Minun mielestäni on asiallista kirjoittaa ihan oikein. Molemmat olemme mielestämme oikeassa.
Ei siitä sen enempää.
Kyse ei ollut siitä, mitä yksittäinen opettaja on koulussa toimiessaan nähnyt ja kokenut (=mutu-tuntuma) vaan siitä, millaisia yleistyksiä näistä kokemuksistaan tekee ja miten sen tuo julki.
Aiempi kirjoittaja kerskui helposti suoritetuilla kasvatustieteen opinnoilla - tyyliin yleistiedoilla ja kirjoja lukematta tenteistä läpi. Tämä asenne ja oppimattomuus näkyy hänen kirjoituksessaan ja argumentoinnissaan kautta linjan. Keveitä yleistyksiä ja liioittelua.
Olisikohan aineenopettajien koulutuksessa kiristettävä laatuvaatimuksia, niin että heistä kehittyisi asiantuntijoita myös opetukseen eikä vain oman aineensa hallintaan?
Ei luokanopettajat hoida hommiaan, ainakaan hissan osalta, huomattu on. 2000 vuotta jää yllätäen väliin. Arvaa vituttaako seiskaluokkalaisten kanssa aloittaa hommaa, kun viimeisin opiskeltu asia on antiikin Rooma. No, historia on kuulemma vaikein opetettava asia alakoulussa. Ainakin, jos opettajilta kysyy. Hissan maikalla on takanaan sama tutkinto, kuin muilla historian eksperteillä, vuosia oikeassa yliopistossa.(erotuksena jostain OKL:sta)
pätevyyttä omaava opettaja tietää, että alle 12-vuotiaiden lasten kyky historiallisen tiedon ymmärtämiseen vaativaan ajatteluun on vasta kehittymässä. Tällaisen ymmärryksen omaava opettaja ei lähde syyttelemään toisia opettajia alatyylisin termein vaan pystyy näkemään erilaisen toimintaympäristön (esim. suurempi luokkakoko ja oppilasaineksen ominaisuudet) tuomat haasteet ja vaikutuksen oppimistuloksiin.
suuria opetusryhmiä ja hankalaa tai vaikeata oppilasainesta?
Luokanopettajilla on käytännössä aina suuremmat oppilasryhmät kuin yläkoulun aineenopettajilla. Ryhmäkoko alakoulussa voi olla 32, yläkoulun puolella oppilasryhmän koko ei kovin usein ylitä 25.
Kyse ei myöskään ollut oppilasaineksen hankaluudesta tai käytösongelmista vaan oppilaiden kognitiivisesta kehitystasosta. On toki totta, että kovin monet yläkoulunkaan oppilaat eivät yllä konkreettisten operaatioiden kautta kehittyneempään formaalisten operaatioiden vaiheeseen, mutta alakoulun oppilaista tähän pääsevät kovin harvat.
Historian menestyksellinen opiskelu vaatii kuitenkin kehittynyttä loogistä päättelyä ja monimutkaisten käsitteiden hallintaa. Tämä mahdollistuu vasta oppilaan saavutettua riittävät ajatteluntaidot. Kyse ei siis ole (ainoastaan) opettajien hyvyydestä tai huonoudesta vaan realismista - jota opetussuunnitelmat eivät valitettavasti tue ja luovat aihetta ymmärtämättömälle aikuisellekin väärin mielikuvia ja odotuksia.
Näköjään vaikeaa on joidenkin tajuta. Siis kritiikin kärki minulla on kohdistettu siihen, että opsissa määrätyt aihealueet vaan tylysti jätetään pois. Siis yritä nyt itse ymmärtää, ettei kyseessä ole valitus oppimistuloksista, vaan siitä, ettei edes yritetä opettaa! Tunnen paljon luokanopettajia ja heistä moni on sanonut kokevansa historian itselleen niin vaikeaksi, ettei homma onnistu. Toisaalta taas moni on taas suorastaan hissan ekspert
Niin, tietsikka lähetti yllättäen vastauksen kesken kaiken. Viestin alkuperäinen syy on siinä, että nyt aloittaneiden seiskojen joukossa n. 25% ilmoitti, ettei heillä ollut alaluokilla käsitelty keskiaikaa eikä uuden ajan historiaa pätkääkään. Egyptiä vaan ja Roomaa ja Kreikkaa. Ikävä siinä on aloittaa 1800-luvusta eteenpäin. Ymmärrät ehkä, että vituttaa.
uskot näitä seiskaluokkalaisia?
Yleensähän oppilaat eivät muista opiskelleensa mitään alakoulussa. Erityisesti kun kysyy kemian ja fysiikan jutuista. Pätee varmaan historiaankin.
Ketä muutakaan uskoa? No, homma on helposti tarkastettavissa, pikku lähtötasotesti, jonka olen tehnyt muutamille ryhmille. Tukee kyllä väittämääni. Huomaa muuten, vain 25% "ei muistanut", muut kyllä muistivat ja muistivat testissäkin.
Tästä se riemu repeää..........
Sen minkä tiedossa häviää, niin sosiaalisissa taidoissa korvaa !!!
Eli kyllä se koulu on monelle aineenopettajalle ainoa mahdollisuus päästä "siistiin sisätyöhön".
Jos kerran tietämystä ja suoritettuja laudatureja
on .. niin miksi tyytyä 3500 euron palkkaan ???
Huippupalkoilla olevilla ihmisillä pitää oikeasti olla ihmissuhdetaitoja.
Ja sitten puhutaan ja ihmetellään murrosikäisten, varsinkin poikien, ongelmia koulussa.
"Oppilas! Minä Opetan sinulle Tietoa
ja vain Tietoa"
opettajat kyllä tietävät, mitä työ heiltä vaatii tietojen ja taitojen lisäksi... Niin juuri myös niitä sosiaalisia taitoja ja monenlaisia muitakin taitoja. Ja se miksi he ovat laudatureistaan huolimatta opetustyössä on se, että he ovat oikeasti kiinnostuneet opetustyöstä eikä jostain muusta, jossa rahaa voisi netota paljon enemmän. Toiset haluavat työltään muutakin kuin rahaa...
kun aloitin 1-2 -luokan, kuinka siellä minulla on ollut eniten töitä ja kaikkein haastavinta opettaa. Kokemusta on sitä ennen koko peruskoulusta. T. Matikan- ja luokanopettaja