Miksi olen yksinäinen? Olen miettinyt viimepäivinä paljon minuuttani. On fyysinen olemus ja henkinen puoli.
Raamatussa puhutaan Sielusta ja sielunvihollisesta. Mikä Sielu sitten on? Uskon että kun minut lasketaan viimeiseen lepoon ja sorat päälle, ei Sieluni ole enää ruumiissa. Eihän se voi olla! Sielu on siis jotain todella merkityksellistä.
Olen tottunut aiemmin ajattelemaan että minä vain koen asioita ja ajattelen, itse Sielua en ole aiemmin edes miettinyt. Voisiko yksinäisyys ja sen tuoma ahdistus olla vain sitä, ettemme ole yhteydessä Sieluumme? Itse aion alkaa viettää enemmän aikaa Sieluni kanssa. En osaa kuvailla Sieluani, koska ei se näyttäydy, se on vain läsnä ja antaa rakkautta ja hyväksyntää. Tuntuu hyvältä puhua Sielulle ja pyytää rakkautta. Luulen että meissä jokaisessa on oma Sielumme, ja uskon että se on kaikilla täynnä rakkautta ja valoa.
Raamatussa puhutaan Sielusta ja sielunvihollisesta. Mikä Sielu sitten on? Uskon että kun minut lasketaan viimeiseen lepoon ja sorat päälle, ei Sieluni ole enää ruumiissa. Eihän se voi olla! Sielu on siis jotain todella merkityksellistä.
Olen tottunut aiemmin ajattelemaan että minä vain koen asioita ja ajattelen, itse Sielua en ole aiemmin edes miettinyt. Voisiko yksinäisyys ja sen tuoma ahdistus olla vain sitä, ettemme ole yhteydessä Sieluumme? Itse aion alkaa viettää enemmän aikaa Sieluni kanssa. En osaa kuvailla Sieluani, koska ei se näyttäydy, se on vain läsnä ja antaa rakkautta ja hyväksyntää. Tuntuu hyvältä puhua Sielulle ja pyytää rakkautta. Luulen että meissä jokaisessa on oma Sielumme, ja uskon että se on kaikilla täynnä rakkautta ja valoa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hei kuules...
Varo ettei nuo sun ajatukset ala menemään väärälle puolelle. Siis ettet ala kuvitteleen asioita.
Hyvä juttu on toki se jos osaa arvostaa itteensä. Sanovat ettei kukaan muu pysty arvostamaan, ellei ensin itse arvosta itteensä. Mutta... Varo kuitenki.
Älä uppoudu liian syvälle sinne ittees.
Mutta sun juttuja on ollu ihan kiva lukee tällä palstalla!
Mutta sehän olisi vain hienoa että voisi kuvitella itsensä onnelliseksi ja rakastetuksi. Siihen kai nämä sielu-jutut ja yleensäkin uskonnolliset asiat perustuvat. Kun uskot riittävästi, alat toimia asian eteen.
Tuo sielu-juttu oli aivan uutta minultakin. Vaivuin äskettäin sängyssä niin syviin ajatuksiin, että oikein hätkähdin "herätessäni" ja piti oikein kellosta katsoa aika kun en tiennyt "matkani" kestoa. Olin sieluni kanssa mielikuvitusmaailmassa. Muutenkin tämä päivä on ollut tosi "nosteessa" olemista. Otin tuossa kyllä jo laskun käynnistävän tabletin, eli puolen tunnin päästä pitäis päästäkin jo unien maailmaan. Viimeyönä näin unta että olin lapsena voittanut jostakin arpajaisista 30 000 markkaa rahaa. Vanhempani olivat sitten kavaltaneet rahani. Lisäksi unessa korjasin ja maalasin ns. Jopo-polkupyörää.
Kai kaikki liika-ajattelu sekottaa päätä? Ja nykyään sitä ajateltavaa onkin niin vimmatusti ettei mikään ihme kun oireilee.. kukin tyyliinsä. Varmasti aiheellinen varoitus!!!!!
"kun kukaan ei kuuntele" .... ei kuuntele ei , kun emme itsekään - sieluamme. Toiset sanoo sitä sisäiseksi lapseksi (Hellsten) ja rakkaalla voi olla monta nimeä, sehän passaa se. Siellä se yrittää huudella ja anniskella neuvoja ja tulla huomatuksi sekin joka arvokkainta meissä on!! Uniin se tulee ja valveilla se on mukana AINA miten voikin niin hylätä sen itsensä ja jättää heitteille ihmetellen sitten huonoa oloaan?
Jumalaan ei moni usko kun sitä ei näe eikä voi todistaa sen olemassaoloa. Miten sitten sielun laita kun sitä ei "näe" , uskooko siihen? Mistä tiede sen löytää, varpaidenvälistä ? :)
"I'm so happy, 'cos today I found my friends, they're in my head..." Nojoo nyt olin vähän ilkeä. Mikäs siinä jos uskonnon kautta löytää apua yksinäisyyteen, tai elämään ylipäätänsä, itse en vain pysty uskoa sellaiseen. Toisaalta itseäni kiinostavat kyllä buddhalaiset opit, kunhan niistä vaan riisuu uskonnollisuuden pois. Ehkä sielua voi käyttää synonyyminä sanalle "minä" , "minun sisin" tai jotain sinnepäin..