Ei tullut aloitusta muilta, joten laittelempa itse. Eli siis linkittömänä mielipiteenne siitä elämän alkamisesta, jotta keskustelu pysyykin palstalla ja kerkeää nähdä vastaukset...
Mikä oli perustelu sille, että elämä alkoi hedelmöityksestä?
Mikä oli perustelu sille, että elämä alkoi hedelmöityksestä?
Vastaukset 131
Vanhimmat
Se on elävä olento, siksi se on elävä, siksi siitä alkaa elämä.
Mistä sen elämä tulee?
Tottakai tiedän, että se on elävä olento, mutta miksi sen elämä alkaa hedelmöityshetkellä?
Siksi että sillon sillä on oma dna, joka ei enää muutu, ja juuri tuo dna on se joka yksilöi elävän olennon ja tekee siitä yksilönä tunnistettavan.
Mistä tuo kuollut dna, saa energian liittyä yhteen toisen dna;n kanssa ja missä vaiheessa siinä ne muuttuvat eläviksi? Mistä säväyksestä siis kaksi toisensa kohtaavaa kuollutta solua saavatkaan elämän? Onko se todellakin se törmäys energia?
Että miten perustellaan että elämä alkaa hedelmöityksestä.
Kumpikaan, ei munasolu eikä siittiö tosin pysty elämään yksinkään, vaan ne tarvitsevat toisiaan elääkseen.
Esim siittiö ei todellakaan elä kauaa jos ei ole munasolua.
Voidakseen kuolla ilman toista solua siittiön on siis elettävä...
Eli sinustakaan elämä ei ala hedelmöityksestä...
Voisiko joku sellainen joku ajattelee elämän alkavan hedelmöityksestä perustella näkemystä? Mistä elämä tulee kahteen soluun jotka törmäävät?
DNA saa elämäsä kahdesta elävästä solusta.
Nämä solut ovat eläviä kyllä, mutta niillä ei ole elämää.
Koska solutasolla ei voida puhua muusta kuin elävästä elämänä, niin pystytään siinä.
Määritellään siis varmuuden vuoksi elämä. Elämä = solujen hapen ja ravinteiden käyttöä.
Laadullisesta elämästä nyt ei ole lainkaan kyse.
siis dna muodostuu kahdesta elävästä, joilla ei kuitenkaan kummallakaan ole elämää.
Sillä elämän perusteet ovat:
Itsenäisyys: elävä olio kykenee spontaaneihin tekoihin ja osaa käyttää ympäristöään hyödykseen, sekä vastaa ärsykkeisiin.
Aineenvaihdunta: elävä olio tuottaa elottomasta aineesta rakennusmateriaalia ja energiaa (synteesi) sekä hajottaa eloperäistä ainetta (katalyysi).
Moduulirakenne: elävä olio koostuu soluista, elämän rakennuspalikoista.
Kasvu: elollinen olio kasvattaa osiensa kokoa, ei vain kerää lisää materiaalia ympärilleen.
Mukautuvuus: Kyky muuttaa käyttäytymistä ympäristön mukaan. Suurilla ajanjaksoilla havaitaan perinnöllisyydestä johtuvaa evoluutiota.
Lisääntyminen: elävä olio kykenee tuottamaan uuden organismin solujen jakautumisen avulla. Tämä voi tapahtua yhteistyössä toisen eliön kanssa (suvullisesti) tai vain kyseisen olion omien solujen jakautuessa (suvuttomasti).
heh
... ettei syntymätön lapsi ole ollenkaan elävä.
Elävän olennon ei tarvita pystyä minkäänlaiseen ajattelutoimintaan tai spontaaniuteen. kasvitkin elävät. Elämässä on kyse solujen yhteyttämisestä (oliko oikea sana, sille, että ne elävät?).
Kasvitkin kykenevät spontaaneihin tekoihin.
Ei kaikki nuo määritteet tarvitse täyttyä, riittää kun jotku niistä täyttyvät.
Eihän vastasyntynytkään silloin elä jos noiden periaatteiden perusteella mennään, ihminenhän elää siis vasta kun on sukukypsä??
Jos riittää että joku noista vain täyttyy, niin silloinhan ei ole mitään erimielisyyksiä siitä elääkö se yksittäinen siittiö vai ei.
Se siis jo elää, eli sillä on elämä.
Vastakohtahan olisi, että se ei elä, eli sillä ei ole elämää.
Jotta elämä voi alkaa yhdestä jostakin hetkestä, niin silloin kun se on hedelmöitys (jossa kaksi solua kohtaa), niiden solujen oltava kuolleita. Ja jokin antaa niille energian, että ne muuttuvatkin eläviksi sillä hetkellä. Mikä?
Jumala antaa elämän!
Varsin todennäköistä. Ymmärsit idean, juuri tätä hain, mikä on se säväys sillä hetkellä...
Vastaushan se on tuokin, mutta ei ihan uskottava näinkin ateistisille kuin minä. Muita yrityksiä?
Määrittele sinä että yksi solu = elämä.
Määrittele että elävä = elämä.
Määrittele elämä.
Mistä tulee elämä siittiölle? kuolleesta, mistä?
Onko elo/elävä automaattisesti elämä?
mutta ihmisyksilö se ei ole.
Sukusolulla on vain puolet tarvittavasta perimästä.
Mitä itse?
joka ikinen yksittäinen elävä solu on elävä. Jokaisella solulla on oma elämänsä. Elämä alkaa syntymästä (ja en todella tarkoita mitään kohdusta ulostautumista) ja päättyy kuolemaan. Se mitä välillä tapahtuu on elämää. Aivan sama puhutaanko bakteerin, eli yhden solun elämästä vai solu kokonaisuuden elämästä. Puhutaan vain elämästä.
Ups tuli jo edellisessä.
On jo tullutkin monesti. Ja vaikka tuo sinun elämän määrittelysi olikin hienompi, jostain kopioitu, niin ei pidä unohtaa, että elämää on myös soluista pienemmillä osilla, eli solujen sisällä jo on yhteyttäviä hiilivetyorganismeja.
Siittiön elämä ei synny kuolleesta, vaan elävästä miehen ruumiista. Mies on saanuyt alkunsa vanhempiensa sukusoluissa vanhempiensa ruumiissa... Mikään kuollut ei käsittääkseni ole vielä synnyttänyt elämää sitten alkuräjähdyksen... Vai sitähän olin juuri kyselemässä, että mikä?
Molemmat sanat ovat sama perussana. Ne eivät ole edes synonyymeja, eli samaa takoittavia, vaan sama sana. Toinen on verbi muodossa ja toinen subjekti(?).
Mutta saako elämä alkunsa hedelmöityksestä vai elääkö ne kohtaavat solut jo?
kaikki millä on soluaineenvaihduntaa.
Eläähän sikiö kohdussa "itsekseen" jos sen vaan annetaan jatkaa siellä, eikä elämään puututa ulkoakäsin. Se myös käyttää ympäristöä hyödykseen, aineenvaihdunta pelaa napanuoran kautta. Melko varhasessa vaiheessa sen ihokin pystyy reagoimaan ärsykkeisiin.
Ja eläähän ihmisyksilö tsygoottivaiheessa täysin riippumattomasti, ei kai se nyt niinkään voi mennä että sen (kiinnittymisen) jälkeen se taas ei eläiskään..
Ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöityksessä, mutta tokihan sukusolutkin on eläviä (eihän ne muuten vois hedelmöityä ja elämä jatkua). Erilliset suku(tai muutkaan yksittäiset)solut eivät ole ihmisyksilöitä.
Soluaineenvaihdunta!
...ihmisyksilöitä ei koskaan synny.
Miksi sitten on sanontoja:
Hanki elämä?
Monesti pahasti aivokuolleista ja debiileistä sanotaan että niillä ei ole enää elämää.
Sanotaan että "eletään elämää".
"tämä se on elämää"
Elämän alkua ei kukaan voi sinulle kertoa eikä kukaan sitä edes tiedä.
Sehän on joko alkuräjähdys tai jumalan teko tai joku muu.
Entäs enne soluaineenvaihduntaa, onko sitä ennen kuolema?
Sanonta hanki elämä on aika turha sanoa kenellekään joka elää, sillä hänellä sellainen jo sattuu olemaan. Kuoleelle sellaista on fiksumpaa sanoa, sillä kuolleella sitä ei ole.
Itse sanonta viittaa kyllä muuten tuollaiseen laadullisempaan puoleen, josta nyt todella on turha solutasolla keskustella.
Jokaisen aivokuolleen ja debiilin ruumis on elävä. Ja niillä on elämä. Tässä sanonnassa viitataan ihmisen sosiaaliseen ja psyykkiseen puoleen joka on kuollutta.
Näin on: Todellakin! Mutta jotkut kertovat sen olevan hedelmöitys, tälle haen perustelua.
Nytpä heitit pahan! Ei voi olla ollut kuolemaa kun ei ollut elämääkään...
Oli vain elämätöntä materiaalia. Elämän synty on ollut jokin ihme. Selittäävät juu, jollain hapen synnyllä ja sopivalla lämpötilalla ja hiilen ja vedyn sopivilla yhdisteillä. On sitä silti vain pirun vaikea käsittää mikä sai alun aikaiseksi...
Sama kun käskis määritellä rakkauden, jumalan, uskon, armon, jne jne jne.
Aika subjektiivisiä käsitteitä, jotka ei perustu mihinkään muuhun kuin mielipiteisiin, ei kai niille ole edes olemassa yhtä ja oikeaa määritelmää.
Onko todellakaan mielipide, elääkö itsenäinen yksi siittiö vai ei? Se joko elää tai on kuollut.
Jos elämä alkaa hedelmöityksestä, niin silloin se alkaa siitä, ei sekään ole mielipide asia, vaan sellainen asia jolle toivottavasti joku osaa antaa perustelun.
Mutta sillä ei ole elämää.
Niin opetetaan koulussa, lääkärit sanoo niin ja voi sen lukee vaikka tuoltakin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen#Ihmisen_biologia
>Kehityksensä alussa ihminen on hedelmöittynyt munasolu, mutta sen jakautuessa muodostuu alkio, joka muuttuu sikiöksi kahdeksannella viikolla hedelmöityksestä.>
Sukusolujen elämä alkaa toki niitä tuottavissa elimissä mutta ihmisyksilöitä ne eivät ole ennen hedelmöitystä, eikä niistä voi yksinään (luonnostaan) sellaista tullakaan.
Äeti on perillä jo tähän asti...
Jos kuvitellaan, että olisi mahdollista liittää kaksi elävää ihmistä yhteen, koska tulee toisen puolen halvaus (ja näille kahdelle vastakkaisille puolille). Terveet puolet ommellaan yhteen ja tulee kokonainen terve yksilö. Niin onko sen yksilön elämä alkanut silloin viisikymmentä vuotiaana, kun leikkaus on tehty (tai siis liitettävien ihmisten keskiikäisenä), vai onko elämä alkanut jo silloin kun eli edellisen ruumiinsa kanssa? Silloin kun se oma puolikas koki ja eli omaa elämäänsä?
Olis niillä ollu sitä ennen omat elämänsä. Niillä puolikkailla olis myös kaks erilaista yksilöllistä perimää. Niimpä ne olis edelleen tavallaan 2 eri mutta puolikasta ihmistä yhteenliitettynä.
Nyt puhut ihmisen elämästä, alussa kysyit elämästä yleensä.
Päätä jo.
Ja miten tämä liittyy aborttiin, kun tuolla niin jossain sanottiin että ei täällä saa puhua kun aborteista.
Eihän elämä muutu mihinkään tuossa tilanteessa.
Se on sama kun sinulta menee sormi sirkkeliin, elämä loppuu siinä osassa sinua jonka sahasit pois.
Elämähän on vain määrite eikä mikään konkreettinen asia.
Elämä on kuin vesi, jos on 2 puolikasta ämpärillistä vettä, toinen tyhjennetään toiseen, on edelleen sama määrä vettä, on siis vain vettä.
Sama elinsiirroissa jne, on vaan elämää tai ei ole.
Kaikki muu on sinun, minun tai jonkun muun mielikuvitusta.
Samoinhan soisi kysyä että onko 2m pitkällä miehellä enemmän elämää kuin 1,5m. pitkällä?
Jos elämät menevät sekaisin niin ajattele nyt vaikka samaa asiaa omenapuiden osalta. Ei puhuta siis ihmisen elämästä. omenapuuhun istutetaan toisen lajikkeen oksa. Alkoiko omenapuun elämä siitä vai onko molemmat puut se johon istutetaan ja josta oksa otetaan eläneet ennenkin?
Mitä haet?
kun sinunkin mielipiteet ja reaktiot tuntuvat seilailevan.
kerro mikä on takaa-ajatus, niin päästään itse keskusteluun.
Kai se jotenkin liittyy aborttiin?
Minustakin sukusoluilla on jo ollut oma elämänsä. Eikä se ole edes mielipide, vaan ovathan ne eläneet ihan noin niinkuin biologisestikin.
Eli sen yksilön kehitys on jo alkunut kun sukusolut ovat alkaneet kehittyä. Eihän ilman sen sukusolun kehitystä se yksilökään kehity ja sen sukusolun kehitys määrää jo linjat millaiseksi yksilökin tulee kehittymään.
Jokainen meistä on tavallaan kaksi toista ihmistä yhteen liitettynä...
Mutta missä kohdin se yksilön elämä alkaa?
...sille, että elämä alkaa hedelmöityksessä?
Liittyy aborttiin?
Mene jo asiaan, menee nyt liikaa aikaa esileikkiin.
ei ole ennenkuin ne tietyt 2 solua on yhtyny.
Sukusolulla, toisin kuin kahdella yhteensulautuneella, ei ole ihmisen täydellistä perimää jossa olisi geneettinen kaava jonka mukaan yksilö kehittyy pisemmälle.
Jos puhutaan ihmisyksilöstä, niin tarkalleen sen alkuna voidaan pitää sitä hetkeä, jolloin hed. munasolu kiinnittyy kohtuun, koska sitä ennen tsygootti pystyy jakautumaan useiksi eri yksilöiksi ja on myös mahdollista, että kaksi eri hedelmöittynyttä munasolua yhdistyvät ja muodostavat uuden yhden ihmisyksilön ns kimairon, mikä on harvinainen ilmiö. Ihmisyksilö ei jakaudu eikä kaksi ihmisyksilöä yhdisty yhdeksi ihmiseksi, jos ollaan oikein tarkkoja.
Mutta jos ei oteta huomioon noita harvinaisempia poikkeustapauksia voidaan katsoa, että ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä. Jos tällä perusteella halutaan kieltää abortit, joudutaan kieltämään myös hedelmöityshoidot sekä hedelmöityshoidoista ylijääneiden alkioiden käyttö kantasolututkimuksessa. Kiellettäväksi tulee myös jälkiehkäisypillerit ja kuparikierukka, jonka toissijainen ehkäisyvaikutus perustuu siihen, että se estää hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohtuun.
Ihmis_elämän_ alkamisen ajankohta todellakin liittyy aborttiin.
Ihmettelen, ettet ole jo tajunnut, miten tämä aborttiin liittyy.
Elämä on todellakin abstraktimpi käsite kuin elävä.
Voimme sanoa, että ihmisyksilö on hedelmöityshetkellä (tai kuten joku tuolla hyvin sanoi, siinä vaiheessa, kun siitä voi kehittyä vain juuri se yksi ihmisyksilö) saanut yksilöllisen perimänsä. Ihmisalkio on elävä. Kuitenkin myös munasolu ja siittiösolut ovat eläviä. Mutta onko niillä ELÄMÄÄ? Onko niillä sellaista elämää, jonka miellämme ihmiselämäksi?
Siis minunkin näkökantani mukaan alkio on tottakai elävä. Mutta sillä ei ole ELÄMÄÄ, koska ihmiselämä on tätä, mitä me kukin elämässämme pidämme tärkeänä ja millaiseksi sen miellämme ja millaiseksi sen omilla teoillamme ja vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa kehitämme.
Siis yksilö, joka ei pysty vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa, ei omaa ELÄMÄÄ, vaan on vain elävä. Ja sellaisenaan siis minusta ehdottomasti eläimiä alempiarvoisia itseisarvoltaan. (Puhumme siis teorian tasolla elämästä/elävästä miettimättä ihmisen arvoa alkiona)
Vastustajat usein sanovat, että abortissa katkaistaan ihmisyksilön elämä. Mutta nyt siis keskustellaan miten tuo elämä määritellään. Minä juuri selitin, ettei alkiolla ole ihmisELÄMÄÄ, joten sen ELÄMÄÄ ei voida abortissa katkaista. Siis sen tähden vastustajien fanaattisesti toistama lause ihmiselämän päättämisestä, ei pidä minun mielestäni paikkaansa. Sellaisenaan se on siis äärimäisen huono yritys väittää itsestään selvästi abortti moraalisesti huonoksi vaihtoehdoksi, koska se on jo väitteenä määrittelyltään ongelmallinen ja epäselvä.
mutta niin kauan kun ei ole jakautunut tai yhdistyny niin kyse on joko yhdestä tai kahdesta yksilöstä.
Onneksi nykyään on kyetty pakastamaan pelkkiä munasolujakin onnistuneesti joten alkio-ongelma hedelmöityshoitojen kannalta on ohi.
se alkio on jotain elävää, sillä siis on kehitysvaiheelleen tyypillinen elämä, niin biologisesti vain on niin että se abortissa katkaistaan.
Ei vähempi älyllisyys tarkota etteikö olis minkäänlaista elämää.
Sukusoluilla ei elämälleen ole pisemmin jatkoa jollei pääse yhdistyyn ja kasvaan otolliseen paikkaan.
Alkio kuitenkin on jo ihmisyksilö jolla mitä todennäkösimmin on ihan se älyllinenkin elämä edessään jollei siihen sitä ennen puututa.
"se alkio on jotain elävää, sillä siis on kehitysvaiheelleen tyypillinen elämä, niin biologisesti vain on niin että se abortissa katkaistaan."
Hienoa. Tosiaan alkio on elävä, ja sillä on sen kehitysasteen mukainen elämä. Sillä ei siis ole sellaista elämää, jonka me miellämme ihmiselämäksi. Tai edes koiran elämäksi. Sen ELÄMÄ on siis biologisesti yhtä monimuotoista kuin bakteerin tai kasvin elämä. Ei siis ihmiselämään verrattavaa sellaisena kuin me ihmiselämän miellämme.
Siis sen elämän katkaiseminen sillä hetkellä päättää täsmälleen kasvien elämän kaltaisen elämän. Se menettää siis sillä hetkellä juuri yhtä paljon kuin kasvi, jonka juuret katkomme. Siis biologisesti ja ELÄMÄN kannalta.
Kun ollaan tämä saatu selvityksi päästään siihen kohtaan,että sillä naisella ON ihmisELÄMÄ. Ja hän kokee ja tuntee jos ihmisoikeuksien vastaisesti hänen ihmisELÄMÄÄNSÄ puututaan vastoin hänen tahtoaan. Hän siis voi ihan tietoisestikin MENETTÄÄ ELÄMÄNSÄ, vaikka ei elävyyttään menetäkään. Sen sijaan, kuten sanottu, alkio ei voi kokea menettävänsä ELÄMÄÄNSÄ, se vain joko on elävä tai on kuollut.
Siksi lakimmekin tukee naisen ihmisoikeuksia ja ELÄMÄÄ niin pitkälle kun alkiolla ei sellaisia ole.
"Siis yksilö, joka ei pysty vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa, ei omaa ELÄMÄÄ, vaan on vain elävä."
Pahasti kehitysvammaiset?
Aivokuolleet?
se alkio ei ollu kasvi tai koira,, se oli kuin olikin pikkuruinen IHMINEN ja silläkin oli oma IHMISelämänsä.
Laki tukee kaikkialla (missä se on laillista) sitä pelkästään sen takia ettei niitä tehtäisi muussa tapauksessa laittomasti ja suuremmilla vahingoilla.
nukkuvat ja pikkuvauvat? Ei elämää (tai ainakin paljon vähemmän)?!!
Äidin elämästä jotenkin arvokkaamman kuin sikiön?
Miten on perusteltua että sen sikiön olomuoto muuttuu elämäksi juuri 12 viikon kohdalla?
Jos elämä alkaa vasta syntymästä, miksi ei aborttia saa sitten tehdä millon raskauden aikana haluaa?
Mikä antaa sinulle oikeuden nostaa itsesi jonkun muun elävän yläpuolelle, ja mikä antaa sinulle oikeuden määritellä mikä elävä omaa elämän ja mikä ei?
"Ja hän kokee ja tuntee jos ihmisoikeuksien vastaisesti hänen ihmisELÄMÄÄNSÄ puututaan vastoin hänen tahtoaan."
Jos tapan jonkun nopeasti, uhrin sitä tietämättä ja tuntematta en siis ole tehnyt rikosta, sillä uhrihan ei tiedosta elämän menetystä?
"Se menettää siis sillä hetkellä juuri yhtä paljon kuin kasvi"
Eihän sekään henkilö menetä sen enempää kuin kasvi, kerta ei sitä itse huomaa, eikä tiedosta.
"Hän siis voi ihan tietoisestikin MENETTÄÄ ELÄMÄNSÄ, vaikka ei elävyyttään menetäkään"
On siis mahdollista ottaa aidiltä elämä pois, eikä hän edes kuole, hänestä tulee vain sikiö?
Mutta elävyyttä ei saa ottaa, vaikka ei omaisi edes elämää.
Sehän olisi murha.
Mutta sikiö, jolla mielestäsi ei ole elämää, mutta omaa elävyyden, häneltä saa elävyyden poistaa, siis murhata.?????
Miksi yhden elävyys on arvokkaampi kuin toisen?
Vaikka kummallakaan ei ole elämää?
Minun mielestäni kehitysvammainen, joka ei kykene _mitenkään_ vuorovaikuttamaan ympäristönsä kanssa, ei omaa ihmisELÄMÄÄ. Aivan kuten ei aivokuollutkaan. He ovat vain eläviä. "kasveiksihan" heitä usein kutsutaan juuri sen tähden, että niiden "elämä" on kasvien elämän kaltaista ei ihmiselämän kaltaista.
Sen sijaan heidän tilansa ei liity aborttiin sen tähden, että he eivät ole toisen ihmisen sisällä.
Pikkuvauvoilla ja nukkuvilla on koko ajan meneillään hirmuisesti aivotoimintaa.
Vai väitätkö etteivät unet ja niiden kokeminen esimerkiksi ole ihmisELÄMÄÄ? Tai ettei nukkuva tai pikkuvauva reagoi, jos heitä kutsuu?
Siis sekä nukkuva että pikkuvauva reagoivat ja vuorovaikuttavat ympäristönsä kanssa. Siis niillä on ELÄMÄÄ.
Alkiolla/aivokuolleella/tai erittäin pahasti kehitysvammaisella (niitähän on hyvin eri tasoisia) ei ole vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Niillä ei siis minun määritelmäni mukaisesti ole ELÄMÄÄ. Ne vain elävät.
samat kuluneet ja puutteellisiksi osoitetut fraasit lakien olemassa olosta.
Miljoona kertaa on OSOITETTU, että se laki on olemassa ja pidetään voimassa tasa-arvon takia. Ei siis siitä sen enempää.
"se alkio ei ollu kasvi tai koira,, se oli kuin olikin pikkuruinen IHMINEN ja silläkin oli oma IHMISelämänsä."
Entäs sitten? Onko ongelmia luetunymmärtämisessä? Minähän juuri selitin määreeni ELÄMÄLLE ja miten se eroaa elävänä olemisesta.
Se ei lakkaa olemasta, vaikka sinä jankutat miljoona kertaa sen olevan biologisesti ihminen. Se on jo huomioitu minun määritelmässäni, eikä siten kumoa sitä mitenkään.
Viitsisitkö huomioida sen vastauksessasi, niin keskustelu voisi jotenkin edetäkin.
Ne tappaa?
Turha miettiä elämää, kun abortissa siis asian ydin on vain se että lapsi on äidin sisällä.
Miksi sitten abortin saa tehdä vain 12 viikolla, tai pikkasen pidemmälläkin erikoistapauksissa?
Lapsihan on äidin sisällä 9 kk.
Onhan se aika huono perustelu antaa murhata ihmisiä, tasa-arvo.
Äänioikeus, palkkaus, oikeus opiskella.... NE vielä ymmärtää.
Mitä oikeuksia tasa-arvo antaa miehille?
Nainen ja mies ovat biologisesti erilaisia, ei se muutu tasa-arvon myötä mitenkään, nainen on edelleen se joka kantaa ja synnyttää lapsen, ei sitä tasa-arvo muuta.
Maailmankuva on naisilla vääristynyt kun tappaminen on tasa-arvoa.
Kenet minä saan tappaa tasa-arvon nimissä?
"Äidin elämästä jotenkin arvokkaamman kuin sikiön?"
Huoh. Viitsisitkös huomioida ne puhutut asiat.
Kuten sanottu, äidillä ON ihmisELÄMÄ, alkiolla ei ole, se on vain elävä. Kuten asian määrittelin.
Siis arvojärjestyksellä ei ole väliä, koska ELÄMÄ on vain naisella. JA minulle ELÄMÄLLÄ ja sen kokemisella on merkitys, ei elävyydellä, koska sitä tekevät kaikki solut, ei vain ihmissolut.
"Miten on perusteltua että sen sikiön olomuoto muuttuu elämäksi juuri 12 viikon kohdalla?"
Missään en ole sanonut sikiön olomuodon muuttuvan elämäksi tuolloin. Ei edes ole mitään ajankohtaa, jolloin "se muuttuisi elämäksi". Sen elämä muodostuu vähitellen raskauden aikana sen kehittymisen ja aivotoiminnan lisääntymisen ja vuorovaikutustaidon kehittymisen myötä.
"Jos elämä alkaa vasta syntymästä, miksi ei aborttia saa sitten tehdä millon raskauden aikana haluaa?"
Vastasin jo tähän. Elämä alkaa vähitellen raskauden aikana, mitä tukevat nykyiset aborttirajat ja alkion/sikiön lisääntyvät oikeudet raskauden aikana. Ei siis ole ajankohtaa, jolloin elämä "pling" alkaisi.
"Mikä antaa sinulle oikeuden nostaa itsesi jonkun muun elävän yläpuolelle, ja mikä antaa sinulle oikeuden määritellä mikä elävä omaa elämän ja mikä ei?"
Onpa hämärä kysymys MINULLE esitettynä. Mikä tosiaan antaa ihmiselle oikeuden nostaa itsensä jonkun muun elävän edelle? Siis miksi ihminen on sitä uskonnonkin voimin iät ja ajat tehnyt? Miksi se ihmisen itsensä asettama _arvojärjestys_ olisi parempi ja oikeudenmukaisempi kuin minun ajatukseni, joka haluaa korostaa tietoisuuden ja vuorovaikutuksen merkitystä ja on siten tasa-arvoisempi eri lajien kesken?
Miksi on väärin se, että haluan verrata ihmiselämää eläinten kokemaan elämään ja pitää niitä suurinpiirtein samanarvoisina?
Vastaa tosiaan kysymykseen, miksi ihmisellä olisi oikeus alistaa kaikki muu elävä vain siksi, että on ihminen? Miksi ihminen olisi kaiken elävän joukosta se ainoa, jolla olisi väliä ihan pelkästään DNA:nsa tähden?
Vastaa toki kysymykseen, minä olen sitä ihmisen järjetöntä itsekästä arvojärjestystä aina ihmetellyt. Muka moraaliajattelua, jonka pohjana on pelkkä ihmislajin ääretön itsekkyys muiden lajien kustannuksella.
Sano toki, miksi ihmisellä on siihen oikeus.
Vastaa tähän, niin keskitytään sitten tarkemmin loppukysymyihisi.
fiksaatio sinulla on tappamiseen?
Miksi joku haluaisi ne tappaa tai tuntisi tarvetta siihen? Eihän ne kenenkään toisen elämää estä.
Ehkä sinä tykkäät tappaa eliöitä kuin eliöitä, minulla ei siihen mitään tarvetta ole, jos ne eivät minun sisälläni kasva ja minun hyvinvointiani siten estä.
"Miksi joku haluaisi ne tappaa tai tuntisi tarvetta siihen? Eihän ne kenenkään toisen elämää estä.
Mites sinä tuollaiseen johtopäätökseen pääsit?
Siitä että alkiolla ei ole elämää, vaan se on vain elävä?
Jos päädytään siihen, että on turha miettiä elämää, lopputulos on kokonaisuuden kannalta, ettei ole lainkaan väliä, onko se alkio elävä vai ei. Siis sen poistaminen naisen kehosta ei olisi mikään ongelma.
Olen jo selittänyt toisaalla lapsen elämän alkavan minun määritelmäni mukaisesti vähitellen raskauden aikana sitä mukaa kuin sen aivotoiminta ja vuorovaikutustaidot kehittyvät. Niihin kehitysasteisiin perustuvat myös aborttirajat.
Sitä oikeutta, jotku ihmiset vain luulevat niin.
Ja edelleen pikkaisen mietityttää että miten se on määräytynyt tuo 12 viikkoa, että juuri sillon sen sikiön elämä on kehittynyt niin paljon että aborttia ei saa tehdä enää.
Jos abortti tehdään ja lapsi tapetaan, niin mitä sillä on väliä tehdäänkö se viikolla 12 vai 20.
Ja kun puhutaan että abortin vastustajat ovat synnyttämiseen pakottajia, niin ovat nekin jotka sanovat että 12 viikon jälkeen ei saakkaan enään nainen päättää kehostaan.
Miten se naisen kehostaanpäättämisoikeus menee justiin siinä 12 viikon kohdalla, eikö naisella pitäisi olla oikeus päättää kehostaan koko sen 9 kk ajan?
Siis ihmisellä ei ole sitä oikeutta, ja joskus tulee aika kun se tajutaan.
enää edes kommenttien kirjoittamiseen.
Huoh. Tiedän kyllä, mitä olen itse kirjoittanut ja säälittävää on, jos et kykene itseäsi ilmaisemaan kuin toistamalla lauseitani, joiden olen jo selittänyt olevan aborttiin mitenkään liittymättömiä.
Raskaustilahan vaikuttaa peruuttamattomasti ja täydellisesti naisen elämään sekä raskausaikana että sen jälkeen. Toisin kuin aivokuollut ihminen sairaalan vuoteessa.
"Sen sijaan heidän tilansa ei liity aborttiin sen tähden, että he eivät ole toisen ihmisen sisällä."
Eli aborttioikeus perustuu siihen että lapsi on äitinsä sisällä? Siellähän se on todella 9kk., ellei sitä tapeta.
Miten noihin aborttiaikoihin on päästy, missä määritellään että elämä on jossain tietyssä vaiheessa juuri tuossa ajankohdassa?
Jos aborttilakia lukee, ei siellä edes puhuta elämästä.
"Sitä oikeutta, jotku ihmiset vain luulevat niin."
Aivan niin. Ihmisellä ei todellakaan ole oikeutta asettaa itseään muiden eläimien yläpuolelle, he vain ovat vuosituhannet kuvitelleet niin. Eikä ihmisellä siten ole oikeutta vaatia toisia ihmisiä asettamaan niitä ihmisiä toisten eläinten yläpuolelle vain sen tähden, että ne koostuvat ihmisen soluista. Eikä siis tosiaan ihmisillä ole oikeutta vaatia toisia luopumaan omasta ELÄMÄSTÄÄN jonkun "ihminen on eläimiä arvokkaampi"-harhakäsityksen perusteella.
Hyvä kun tuli selväksi.
Olen selittänyt jo tässäkin keskustelussa moneen otteeseen noita aikarajoja, lue muista vastauksistani, ja kysy jos jotain jäi epäselväksi.
"Raskaustilahan vaikuttaa peruuttamattomasti ja täydellisesti naisen elämään sekä raskausaikana että sen jälkeen. Toisin kuin aivokuollut ihminen sairaalan vuoteessa."
Aivokuollut vaimoni sairaalan vuoteessa vaikutti minuun suuresti, en tiedä olisinko voinut tappaa häntä, olisiko se sitten ollut hyvä ratkaisu?
Aikarajat, mutta et ole perustellut mihin ne perustuvat.
Mitä siinä elämässä tapahtuu juuri 12 viikon kohdalla kun se muuttuu sellaiseksi että sitä ei saa lopettaa enää, elämän funktio aikajanalla kohdassa 12 vko?
Ei, ihminen ei voi laittaa itseään toisen elävän yläpuolelle.
Kuten ei nainen voi laittaa itseään sisällään kasvavan lapsensa yläpuolelle, varsinkin edellytykset sille elämälle on antanut juuri äiti itse.
Äitiä ei ole pakotettu siihen (99%) tapauksista.
Äiti on sen itse aikaansaanut.
selitetäänpä tähänkin keskuteluun sitten tarkemmin, vaikka olen juuri niistä puhunut toisaalla.
Aborttioikeus perustuu kompromissiin naisen oikeuksien ja lasten oikeuksien välillä. Todellakin juuri siksi, että alkio/sikiö on naisen sisällä ja sillä naisellakin on ihmisoikeudet, joita ei saa rikkoa. Siksi on tehty kompromissi, jossa naisella on oikeudet tiettyyn kehitysasteeseen asti päättää "puhtaasti omasta kehostaan", kun taas raskauden edetessä sikiön oikeudet kasvavat vähitellen ja naisen oikeudet "omaan ruumiiseensa" kutistuvat. Siis nykyiset lait takaavat sen, että jos nainen PÄÄTTÄÄ jatkaa raskautta, hän samalla itse luopuu omista oikeuksistaan moniin joka päiväisiin asioihin lapsen hyväksi. Jos hän ei halua luopua niistä, täytyy hänen tehdä päätöksensä raskauden keskeyttämisestä alkuraskaudessa, kun alkio/sikiö on vielä kehittymätön.
Kolmannella sivulla menee edelleen keskustelu naisten oikeuksista, jossa olen asiaa virallisilla dokumenteilla selittänyt (naisten ihmisoikeudet ja abortin etiikkaa tai jotain sinnepäin oli aloituksen otsikko), käy lukemassa sieltä tarkemmin. En viitsi tähän aloittaa enää uudestaan samaa. Voit toki kysyä, jos halut tietää jotain lisää tai jäi epäselväksi.
Suomen aborttirajat yksinkertaisuudessaan perustuvat sikiön kehitysasteelle.
rv 12 sikiön solut ovat eriytyneet erilaisiksi elimiksi ja ne ovat oikeilla paikoillaan, vaikkakaan eivät toki valmiina. Toisaalta myöskin keskenmenojen riski luonnostaankin tuohon ikään mennessä on hyvin suuri. Siksi tätä ennen raskauden keskeytyksen saa vielä suhteellisen helposti.
Ylempään rajaan asti myös raskaus voidaan keskeyttää naisen pyynnostä, mutta syiden täytyy olla paljon pitävämmät. Juuri siksi, että sikiö on jo kehittyneempi. YLeisesti suurin piirtein tuon ylärajan aikoihin voidaan sanoa jonkinlaisen tietoisuuden alkavan herätä sikiössä, siksi sitä pidetään viimeisenä rajana keskeytykselle (ellei kyse sikiön epämuodostumista). Ylempää rajaa puolestaan lasketaan lääketieteen kehittymisen myötä, sillä siihen liittyy se, missä vaiheessa lääketieteen turvin saadaan keskoset jäämään henkiin. Nykyään nuorimmat keskoset taitavat olla rv 22 ikäisiä (joku yksittäinen taisi ola nuorempikin). Tässä vaiheessa toki niiden henkiinjäämistodennäköisyys samoin kuin pysyvät kehityshäiriöt ovat kuitenkin vielä hyvinkin suuria.
mutta tähän asiaanhan se ei liity mitenkään.
Jos et ymmärrä, mitä eroa on läheisenkin aivokuolleen vuoteessa makaamisella ja hänen elonsa jatkumisella/loppumisella ja raskauden vaikutuksella ihmisen elämään ja abortilla, niin voi voi.
Sinulla on edelleen tuo fiksaatiosi tappamiseen. En tiedä mitä kiksejä sinä siitä puhumisesta saat.
Mitä jos taas vaihteeksi puhuisit siitä abortista tai ELÄMÄSTÄ, mikä oli tämän keskustelun aihe.
Nyt olen perustellut aikarajatkin toisaalla.
Muuten miksi kuvittelet, ettei rv 12 jälkeen sikiön eloa saa enää lopettaa? Ylärajahan on rv 20 ja sikiödiagnostiikan takia rv 24.
"Ei, ihminen ei voi laittaa itseään toisen elävän yläpuolelle."
Hyvä, samaa mieltä.
"Kuten ei nainen voi laittaa itseään sisällään kasvavan lapsensa yläpuolelle, varsinkin edellytykset sille elämälle on antanut juuri äiti itse."
Nyt meni ristiriitaiseksi. Siis jos kerran ihminen ei voi laittaa ihmistä toisen elävän yläpuolelle, minkä tähden ELÄMÄN omaavia eläimiä saa tappaa, mutta eläviä alkioita ei, vaikkei niillä ole elämää? On muuten juttusi hyvin ristiriitaista perinteistä uskontokikkailua ja ihmiskeskeistä ajattelumallia. Mietipä uudestaan perusteesi, minkä tähden ne elävät eläimet olivatkin alempiarvoisia sinusta kuin ihmisen solut.
Sitä odotellessa.
Ei, ihminen ei saa myöskään tappaa eläimiä.
Eikä varsinkaan toista ihmistä.
Miten tuonne oli tuollainen "sanat" ilmestynyt nikiksi...?
Eli tuo "sinäpäs puhut ristiriitaisesti" oli minun kommenttini
"Ei, ihminen ei saa myöskään tappaa eläimiä.
Eikä varsinkaan toista ihmistä."
Siis näin ollen koska valtaosan ihmisten mielestä eläimen kuitenkin saa tappaa, ei abortin kieltämisellekään samalla perusteella ole syytä.
Ymmärrän, jos et itse syö lihaa tai käytä nahkatuotteita, mutta vaaditko sitäkin KAIKILTA muilta?
Siis valtaosan mielestä elävää elämää saa tappaa (eläimiä saa tappaa). Ja koska olen perustellut, miksi alkion elämä on minusta vähemmän ELÄMÄÄ kuin eläinten elämä, on alkion tappaminen moraalisesti pienempi paha kuin elävän eläimen tappaminen.
Subjektiivisesti, ei siitä mitä enemmistö/laki sallii.
Muutenhan tämän koko keskustelupalstan voi sulkea, sillä kaikki tietää kyllä mitä laki sanoo.
Ja mitä enemmistö sanoo.
Ja kyllä, minä olen vegaani, ja tottakai toivoisin muilta samaa.
Myöskään en tapa lapsia, ja toivoisin muilta samaa.
Enhän minä voi vaatia ketään lopettamaan sellaista, johonka heillä on juridinen edellytys.
Vaikka lakihan ei aina ole sama kun enemmistö.
Kannattaako enemmistö suomalaisista aborttioikeutta?
Kannattaako enemmistö suomalaisista kovempaa rangaistusta veronkiertoon kuin raiskaukseen?
Maailmalla enemmistö kannattaa kannabiksen laillistamista.
Enemmistö ajaa ylinopeutta.
Laki ja kansan tahto eivät ole sama asia.
"Ja kyllä, minä olen vegaani, ja tottakai toivoisin muilta samaa."
Hyvä, näin ollen sinun ajatuksesi ovat tosiaan loogisia, kun pidät alkion tappamista vääränä aivan kuten eläintenkin :D
"Myöskään en tapa lapsia, ja toivoisin muilta samaa.
Enhän minä voi vaatia ketään lopettamaan sellaista, johonka heillä on juridinen edellytys."
Hyvä, ollaan siis samoilla linjoilla. Joten jätetään siis lait ja enemmistöt pois.
Minä puolestani todellakin pidän alkiota ELÄMÄN puuttumisen takia itseisarvossaan vähempiarvoisena kuin syntyneet eläimet.
Koska syön lihaa ja käytän nahkatuotteita, olisi minusta tekopyhää väittää, ettei ihmisen alkioiden kehitystä saisi päättää vain sen takia, että ne sattuvat omaamaan ihmisen DNA:n. Ja kun ihmisiä tosiaan tällä pallolla on riittämiin, ei minusta niitä tarvitse lisää VÄKISIN tuoda.
JA tuolla tarkoitan tosiaan sitä, että minusta alkio ei ole vielä sellainen ihminen, jonka kohdalla ei voisi miettiä, voiko sen kehitystä lopettaa vai ei. Minusta ihmisen kehityksen kannalta tärkein vaihe on aivotoiminnan ja vuorovaikutustaidon mahdollistuminen, minkä jälkeen ei ole enää vaihtoehtoja, voiko tämä ihminen olla olemassa vai ei. Silloin se on peruuttamattomasti osa ihmiskuntaaa ja sille täytyy taata parhaan mahdollisen mukaan laadullisesti arvokas elämä.
Sitä ennen siis abortti ei ole minusta moraalisesti väärin.
Vastauksia uupuu edelleen, mihin/kehen nähden nainen muuttuu tasa-arvoiseksi aborttioikeudella?
Saako miehet tappaa toisia vain niin halutessaan?
Millä tavoin aborttioikeus tasa-arvoistaa eri ikäiset yksilöt (nainen / sikiö)?
Oikeaa tasa-arvoa on se, että kaikenikäisillä yksilöillä on samat ihmisoikeudet joita noudatetaan ristiriitatilanteessa tärkeysjärjestyksessä.
on toisen miehen sisällä ja selviää siitä elävänä vain jos lusii siellä 9 kuukautta ja sitten synnytetään niin kyllä, se toinen mies saa tappaa sen.
"Vastauksia uupuu edelleen, mihin/kehen nähden nainen muuttuu tasa-arvoiseksi aborttioikeudella?"
Kaikkia muita syntyneitä ja hänen kanssaan vastaavissa tilanteissa olevien kanssa. Niin miesten kuin naistenkin. Eikä se mihinkään "muutu", vaan on päätetty Suomessakin, että tasa-arvon toteutumiseksi tällainen laki on oltava olemassa.
"Saako miehet tappaa toisia vain niin halutessaan?"
Tasa-arvon mukaisesti mies saa tappaa sisällään asuvan ja hänen aineenvaihduntaansa käyttävän toisen ihmisen. Kyllä, ihan vapaasti. Harvemmin niitä on vain siellä ollut. Mutta kyllä, tasa-arvon nimissä jokainen mies saa tappaa jokaisen sisällään kehittyvän toisen ihmisen. Vain siihenhän naisella on oikeus, joten ei miehelläkään voi olla oikeutta kuin siihen sisällään kehittyvän ihmisen kehityksen lopettamiseen. Oletko tyytyväinen?
"Oikeaa tasa-arvoa on se, että kaikenikäisillä yksilöillä on samat ihmisoikeudet joita noudatetaan ristiriitatilanteessa tärkeysjärjestyksessä."
Tasa-arvoa on se, että samassa tilanteessa olevilla ihmisillä on samanlaiset oikeudet. Sitä paitsi tuo loppujuttusi on edelleen aika tyhmä muka abortin kieltämisesi perusteena, koska todellakin naisen oikeus omaan ruumiiseensa ja sen oikeuden toteuttaminen menee Suomessa (ja maailmalla muuallakin) alkion oikeuden syntyä edelle.
Olen pahoillani, että sinun mukainen "tärkeysjärjestys" noiden oikeuksien välillä ei ole muiden mielestä se oikea tärkeysjärjestyn, vaan heillä on siitä oma kantansa.
kuitenkin (täysikasvuistenkin) eläinten tappamista pidetään hyväksyttävänä, kun taas syntymättömien ihmisten tappaminen jakaa laajemmin mielipiteet. Enemmistö on siis eettisessä näkemyksessään lajikeskeinen. Abortteja myös vastustetaan mittavammin (järjestöjä, uskontoja, laittomuus..) kuin eläinten tappamista. Monien eläinsuojelujärjestöjenkin toiminta perustuu enemmän eläinten hyötykäytön vastustukseen ja elinolojen parantamiseen, mutta eivät vastusta eläinten tappamista mahdollisimman kivutta.
mutta se ei olekaan aina tasa-arvoinen eikä varsinkaan sama kuin moraalinen.
Tasa-arvon mukaan mieskään ei saisi tappaa sisällään tilapäisesti olevaa ihmistä.
Vain luonnon langettaman osan vuoksi siis naiselle oikeutellaan lapsenmurhaa.
hirveämmin vuorovaikutusta päänsä ulkopuolelle.
Se ei myöskään olisi sillä hetkellä tietoinen menetyksestään (kuten ei vauvakaan) jos joutuisi murhan uhriksi. Oikeutettua tappaa?
ihmisen sisällä eikä sitä tarvitse kantaa 9 kuukautta ja synnyttää, se ei käytä kenenkään toisen ihmisen kehoa ja aineenvaihduntaa.
Eli ei saa tappaa.
Sinä sen tosin varmaan tekisit sen verran tärähtäneitä kysymyksiä täytyy sanoa..
"kuitenkin (täysikasvuistenkin) eläinten tappamista pidetään hyväksyttävänä, kun taas syntymättömien ihmisten tappaminen jakaa laajemmin mielipiteet. Enemmistö on siis eettisessä näkemyksessään lajikeskeinen. Abortteja myös vastustetaan mittavammin (järjestöjä, uskontoja, laittomuus..) kuin eläinten tappamista. Monien eläinsuojelujärjestöjenkin toiminta perustuu enemmän eläinten hyötykäytön vastustukseen ja elinolojen parantamiseen, mutta eivät vastusta eläinten tappamista mahdollisimman kivutta."
Yleisimminhän, kuten on puhuttu, ihmisten moraalikäsitykset siitä, että eläimet saa huoletta tappaa, mutta ihmisiä missään muodossa ei, perustuvat uskontojen levittämälle harhakäsitykselle, että ihminen olisi joku luomakunnan kruunu ja muiden eläinten yläpuolella. Tiedon kasvaessa näin ei enää tiedepiireissä todellakaan ajatella.
Siis tuo "näin on vain ollut tapana ajatella" ei sellaisenaan mitenkään ole peruste yhtään millekään. Koska se ei perustu mihinkään faktaan perustuviin syihin, vaan ihmisten omaan harhakäsitykseen ja uskoon omasta paremmuudestaan.
Olen jo selittänyt, minkä tähden minusta syntyneet eläimet ovat tärkeämpiä kuin ihmisen alkiot. Sen perustan tosiaan siihen käsitykseeni, mikä meistä tekee ihmisiä ja mikä ihmisyydessä on minusta tärkeintä.
Kerro toki, mihin SINÄ perustat käsityksesi, että ELÄVÄÄ saa kyllä tappaa, kunhan ei kyse ole ihmisestä.
Miksi ihmisen solut ovat sinulle tärkeämpiä kuin tuntevat ja täysikasvuiset eläimet?
Ehkä tosiaan sinulle riittää se, että niistä joskus tulee tiedostavia ihmisiä. Minä korostan sitä sen hetkistä tilannetta. En kohtele lastakaan vanhuksena, enkä oleta sen tietävän vanhuksen tietämiä asioita, vaikka siitä lapsesta vanhus todennäköisesti tuleekin.
jos antaa lapsen pois synnytyksen jälkeen.
Jos henkistä puolta meinaat niin eiköhän se abortti vaikuta todennäkösesti (ja tutkitustikin) vielä traumaattisemmin.
Ja tosiaan, ei sikiö/raskaus yleensä estä tai edes vaaranna naisen elämää.
sitten oikeuttaa tappamiseen? Miksei olisi velvollinen suojelemaan ja pelastamaan toisen elämää jos siihen pystyy? Etkö itse tarvitse koskaan kenenkään apua?
Ei, en tappaisi enkä ole tappanut ketään toista ihmistä (alkiotakaan). Korkeintaan jos se toinen olisi tappaisi minut niin vaihtoehtoja ei olisi.
ne "lapsirakkaiden" kommentit :D
" (eikä vaikuta) jos antaa lapsen pois synnytyksen jälkeen."
Ai ei vaikuta vai? Näytä minulle ihminen, jonka raskaus ei ole mitenkään muuttanut hänen elämäänsä 9 kk aikana, eikä ole mitenkään vaikuttanut hänen tekemisiinsä, valintoihinsa tai varsinkaan ajatuksiinsa, niin minä osoitan sen ihmisen tunnekylmäksi idiootiksi, joka ei välitä lapsista ja niiden hyvinvoinnista, parhaasta ja elämästä tuon taivaallistakaan.
Jos sellaisen jostain löydät, tulee myös osoitetuksi toteen se pahin kauhuskenaario, miten kylmä ja välinpitämätön se ihminen on lapsia ja niistä vastuunottamista ja niiden parhaan mukaan elämisen muuttamista kohtaan, jos lapsen maailmaantuominen on täysin yks lysti ja helposti unohdettava juttu, joka ei vaikuta elämään mitenkään.
Minusta on TODELLA järkyttävää, että edes kehtaatte väittää, että on HIENOA, jos joku vetää raskauden läpi välittämättä tuon taivaallistakaan sisällään olevasta lapsesta, kuten sinä nyt väitit itsestään selvästi tapahtuvan. Järkyttävintä tosiaan oli, että sinun mielestäsi myöskään lapsesta luopuminen ei ole mikään ongelma! VOI LAPSIRAUKKOJASI!!!
suurin osa aborttilain puoltajistakin on ns. pakkosynnytysasiamiehiä!! Naisella siis ei ole oikeutta päättää ruumiinsa käytöstä rv12 (käytännössä rv20) jälkeen.
Et siis ajattele tulevaa?
Ilmeisesti et maksa asuntolainaa jotta joskus olisi velaton koti.
Kun saat lapsia et säästä heille tilille rahaa tlevaa varten, vaikka eivät olekkaan vielä ajokrtti-iässä?
Et ole myöskään tehnyt testamenttia...?
"Yleisimminhän, kuten on puhuttu, ihmisten moraalikäsitykset siitä, että eläimet saa huoletta tappaa, mutta ihmisiä missään muodossa ei, perustuvat uskontojen levittämälle harhakäsitykselle, että ihminen olisi joku luomakunnan kruunu ja muiden eläinten yläpuolella. Tiedon kasvaessa näin ei enää tiedepiireissä todellakaan ajatella."
Ollaanko siis tiedepiireissä sitä mieltä että ihmisen saa tappaa kuten jäniksen?
Jos ajaa yli, ei tarvitse pysähtyä, kyllä vakuutus korvaa lommot.
ja jostain syystä vain enemmistön mielestä (tekojen perusteella) ihmisen tappaminen tuntuu pahalta ja väärältä kun eläinten kohdalla tälläistä moraalista ongelmaa ei ole.
Monet petoeläimetkään ei muuten tapa lajikumppaneitaan (korkeintaan äärimmäisen pakon edessä). Vaikka eläimillähän tosin ei sitä moraalia ole.
"Etkö itse tarvitse koskaan kenenkään apua?"
en KEHTAISI velvoittaa ketään toista ihmisoikeudellista ihmistä elämään VAIN minun hyväkseni 9 kuukauden ajan, siirtämään syrjään oman elämänsä ja riskeerata lastensa hyvinvointi, suunnitelmansa ja tavoitteensa ja tehdäkseen kaiken minun takiani.
Avun tarve yleisesti syntyneiden ihmisten välillä on hyvin eri asia kuin eläminen toinen ihminen sisällään.
Näytä minulle lista ihmisistä, jotka yllättäen vailla varoitusta siirtävät syrjään oman elämänsä ja suunnitelmansa lähes vuodeksi tietäen, etteivät he itse sitä edes halua tehdä, jonkun sellaisen (ventovieraan) ihmisen tähden, jota he eivät pidä tärkeänä.
Minun lapseni ovat elossa, entä sinun?
Sairaalan roskiksessa, heitä minun käy sääliksi.
että juuri sen takia se antaa lapsen pois koska se välittää siitä niin paljon? Oikeimmat ratkasut ei ole aina helpoimpia ja mukavimpia.
" niin minä osoitan sen ihmisen tunnekylmäksi idiootiksi, joka ei välitä lapsista ja niiden hyvinvoinnista, parhaasta ja elämästä tuon taivaallistakaan."
"miten kylmä ja välinpitämätön se ihminen on lapsia ja niistä vastuunottamista ja niiden parhaan mukaan elämisen muuttamista kohtaan, jos lapsen maailmaantuominen on täysin yks lysti ja helposti unohdettava juttu, joka ei vaikuta elämään mitenkään."
Kuvailet osuvasti niitä (itseäsi) joille lapsen koko elämän lahtaaminen aborttiklinikan viemäriin ei ole mikään ongelma.
"Järkyttävintä tosiaan oli, että sinun mielestäsi myöskään lapsesta luopuminen ei ole mikään ongelma! VOI LAPSIRAUKKOJASI!!!"
No, ne lapset on sentään ELOSSA ja jatkaisi hyvää elämää jossakin muualla jollen niistä olisi halunnut huolehtia.
Raskaana olevalla naisella on oikeus tosiaan päättää raskaudestaan vain rv 12 (20) asti, ja siihen mennessä hänen on tehtävä päätös, haluaako raskautta jatkaa vai ei.
Siis kukaan ei pakota häntä synnyttämään, vaan tekemään päätöksensä ennen tuota rajaa. Kun hän on itse päätöksensä raskauden jatkamisesta tehnyt, on hänen tosiaan sen oman päätöksensä mukaan raskaus vietävä päätökseen. Eikä muuten tartte pakottaa synnyttämiseen, koska se tulee sieltä uslos ihan pakottamattakin, harvempi nainen siitä pystyy kieltäytymäänkään :D
en minä vedonnut lakiin.
Vaan ihmisten käsityksiin ja heidän muodostamiin tärkeysjärjestyksiin. Toki niiden ja etenkin lainsäätäjien enemmistön mielipiteen perusteella lakeja tehdään, mutta näiden suhteen en vedonnut mitenkään lakiin.
Hih, jos miesten sisälle majoittuisi muita ihmisiä hetkeksikään, ja jotka rajoittaisivat heidän tekemisiään ja oikeuksiaan, aborttilaki olisi viety läpi jo monta tuhatta vuotta sitten eikä vasta 70-luvulla :D Naisten oikeuksilla ja tasa-arvon toteutumisella ei vain ole ollut mitään merkitystä.
lapsilla paremmat oltavat ollu kun ne ois heittäny aikanaan lakanalle tai abortoinu, ei ois tarvinnu tollasen ihmishirviön ja mielisairaan käsissä elämäänsä viettää.
Jos niitä eläviä sukusuluja ei olisi ollut, niin sitä tiettyä yksilöä ei olisi koskaan kehittynyt.
Sama kuin talon rakentamisessa; jos sitä puuta ei olisi koskaan kasvanut, ei juuri sitä talo yksilöä olisi olemassa, jossa se tietty lauta sijaitsee, vaan olisi mahdollisesti toinen talo yksilö.
Miksi kohtuun kiinnittyminen onkin sitten se hetki? Hedlmöityshetken vielä voi jotenkin kuvitella olevan se hetki, jos saa hyvät perustelut, mutta että kohdun seinämään kiinnittyminen.
Jos otetaan se hedelmöityshetki, niin sitä seuraava kolmaanen oman solun kehittyminen voisi olla yksilön elämän alku, sillä on ensimmäinen ihka oma solu. Luotu ensimmäinen ihka oma elämä.
(Tristaristakin poiketen minä olen ajanut takaa sitä, että elämä ja elävä on sama asia. En puhu siis elämästä laadullisena tekijänä, vaan yhdellä solullakin on oma elämänsä. Sen solun tasoinen. Eli ei sosiallista tai psyykkistä elämää, vaan vain olemassa/elossa olo. Monet yksisoluiset eliötkin elävät elämänsä, vaikka eivät elä muuten kuin biologisesti.)
Kolmanne solun tuleminen siis voisi olla se milloin on alkanut uusi elämä, vaikka senkin elämä on tulosta vain kahdesta aikaisemmasta elämästä... Kiinnittyessään kohtuun rykelmässä on jo useampiakin soluja kuin vain kolme. Vaikka sitä ennen pystyy jakautumaan, niin ei se vaikuta sen lapsen elämän alkuun, se vain vaikuttaa useamman lapsen elämän alkuun...
Haluan siis tietää mistä se elämä tulee tämän teorian mukaan niihin soluihin silloin kun se kiinnittyy. Onko kohdulla jokin taikakosketus, kun sitä koskee, niin muuttuu eläväksi?
Se mitä me puhekielessä miellämme ihmiselämäksi on kuitenkin jotain ihan muuta kuin keskeutelun aloitus, jossa haettiin hetkeä jolloin elämä alkaa. Tässä siis puhuttiin vain biologisesta elämästä.
Mutta milloin alkaa se mitä pidämme elämisen arvoisena ihmisen elämänä? Se onkin toinen juttu. Eli se tiedostamisen synty... Tutkijat sanovat, että ihminen syntyy psyykkisesti noin puolen vuoden päästä fyysisestä syntymästään, sillä hetkellä kun hän alkaa tajuamaan olevansa oma erillinen yksilö. Sitä ennen lapsi on vain vaistojensa varassa elävä fyysinen kokonaisuus, jonka koko elämä on täysin riippuvainen vain huoltajastaan. Yksilön oma psyykkinen toiminta heräilee silloin, kun tajutaan, että minä olenkin minä, minulla on oma elämä. Siitä herää myös sosiaalinen elämä kun huomataan, että on myös muita olemassa.
Kasvit, aivokuolleet jne. eivät koskaan omaa näitä tiedostavan elämisen kykyjä, mutta silti niillä on se oma elämä, sille omalle tasolleen kykenevä elämä, sillä ne elävät fyysisesti.
Tristarista vaan satuasta...
Että abortti oikeuden vastustajissakin harvassa ovat ne jeesustelijat, jotka kieltävät myös ehkäisyn, vedoten siihen, että alkanut elämä on aina pyhää. Usein he vetävät rajan yksilön elämän alkamiselle hedelmöityshetkeen... Ja siksi kiinnostaa ne perustelut miksi elämä alkaisi juuri hedelmöityksestä?
"Vaan ihmisten käsityksiin ja heidän muodostamiin tärkeysjärjestyksiin. Toki niiden ja etenkin lainsäätäjien enemmistön mielipiteen perusteella lakeja tehdään, mutta näiden suhteen en vedonnut mitenkään lakiin."
Ehkä lainsäätäjien, joka ei ole sama kuin koko kansakunta.
Laillisuus on myös eri asia kuin moraalinen hyväksyntä. Ymmärrätkö? Lain salliminen on eri kuin itse teon hyväksyminen.
Vetoat laillisuuteen tekosi oikeutuksena vaikka se ei kerro mitään yleisestä mielipiteestä.
Et varmastikaan haluis sua pelastettavan sieltä jyrkänteenreunalta tai avannosta, ettei toinen vain mitenkään rasitu siinä auttamisessa..!! Suorastaan anelisit häntä säilyttämään "ihmisoikeutensa"?!
Monikohan niistä joita ei abortoitukaan on epäkiitollisia ratkasusta..
"Näytä minulle lista ihmisistä, jotka yllättäen vailla varoitusta siirtävät syrjään oman elämänsä ja suunnitelmansa lähes vuodeksi tietäen, etteivät he itse sitä edes halua tehdä, jonkun sellaisen (ventovieraan) ihmisen tähden, jota he eivät pidä tärkeänä."
Niitä on suunnilleen 4/5osaa porukasta. Tottakai porukka kykenee asennemuutokseen uuden elämän ja sen kunnioittamisen edessä.
Sinä et heihin kuulu.
Niiden mieli voi muuttua, eli ettei haluakaan sitä enää rv21 ja sillon tekin pakotatte sen synnyttään!!
Kun sitä ihmisyksilön elämää ei ole alkanu vielä ehkäsyvaiheessa.
Niin, yksilön elämä tosiaan alkaa hedelmöityksessä, mutta elämän jatko on varmempaa vasta kiinnittymisen jälkeen. Elämän ja raskauden alkaminen tapahtuu siis eri hetkellä. Ennen raskautta ei myöskään voida edes tietää oliko mikään elämä alkanutkaan.
Sen takia jälkiehkäsyä tai kuparikierukkaa ei voi pitää niin pahana kuin raskauden keskeytystä, koska on olemassa melko suurikin mahdollisuus että mitään tuhottavaa yksilöä ei ole ollutkaan, tai ettei tsygootti olisi muutenkaan kiinnittynyt.
Abortointivaiheessa sen sijaan siellä on varmuudella ihminen.
No niin, olisit siis kiltti ja kertoisit vihdoin ne perustelut miksi niin on? Siis miksi elämä alkaa hedelmöityksestä? Mistä se elämä tulee niihin soluihin hedelmöityshetkellä?
Nyt sinä olitkin sitä mieltä että se elämä alkaa hedelmöityksestä? Luulin, että muualla jo olit sitä mieltä, että elämä on jo alkanut sitä ennen, sillä sukusolut elävät...
Siis palataanpa takaisin päin. Mistä siis se elämä tuli hedelmöityshetkellä niiden kahden solun kohtdatessa?
Sukusolujen elämä alkaa niitä tuottavissa elimissä.
Ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöityksessä.
"Niiden mieli voi muuttua, eli ettei haluakaan sitä enää rv21 ja sillon tekin pakotatte sen synnyttään!!"
Aivan. Katsos kun vapauksiin ja oikeuksiin liittyy myös aina vastuu. Niin tässäkin asiassa. Siis on naisen vastuulla käyttää niitä aivojaan silloin kun raskauden keskeyttämiseen on lupa.
Katsos kun todellakin minunkin mielestäni sen kohdun sisällä olevan lapsen oikeudet kasvavat sitä mukaa, mitä suuremmaksi se tulee. Ja laki tosiaan pyrkii huomioimaan näiden kummankin ihmisen oikeudet parhaalla mahdollisella tavalla.
Katsos kun silloin hänen "mieli muuttuu" liian myöhään. Ja joka tapauksessahan hän joutuu sen synnyttämään tuli se ulos mihin aikaan tahansa!
Mutta jos haluat väitellä näin "fiksuista" jutuista, niin ole hyvä vain.
"Et varmastikaan haluis sua pelastettavan sieltä jyrkänteenreunalta tai avannosta, ettei toinen vain mitenkään rasitu siinä auttamisessa..!! Suorastaan anelisit häntä säilyttämään "ihmisoikeutensa"?!"
Kuinka usein se kestää 9 kk ja estää toisen ihmisen elämän sen ajan?
Ja faktahan on, että siihenkään avunantoon ei velvoiteta, vaan velvoitetaan soittamaan 112:seen. Minä soitin lääkärille :D Siis hoidin velvollisuuteni.
"Monikohan niistä joita ei abortoitukaan on epäkiitollisia ratkasusta.."
Eihän tuo ole tärkeä kysymys. Heitähän ei abortoitu ja ihan heidän vanhempiansa omasta tahdosta.
Tärkeämpi kysymys on, moniko niistä, jotka abortoitiin, on epäkiitollisia ratkaisusta.
Ei taida yksikään olla.
""Näytä minulle lista ihmisistä, jotka yllättäen vailla varoitusta siirtävät syrjään oman elämänsä ja suunnitelmansa lähes vuodeksi tietäen, etteivät he itse sitä edes halua tehdä, jonkun sellaisen (ventovieraan) ihmisen tähden, jota he eivät pidä tärkeänä."
Niitä on suunnilleen 4/5osaa porukasta. Tottakai porukka kykenee asennemuutokseen uuden elämän ja sen kunnioittamisen edessä."
Äläpä ala valehtelemaan :D Järkyttävää että edes yrität väittää, että 4/5 ei pidä lastaan tärkeänä, ja silti synnyttävät sen :D
"Sinä et heihin kuulu."
En todellakaan. Eikä kuulu nuo 4/5 joiden väitit kuuluvan :D
Mutta lisää vain pökköä pesään ja väitä, ettei yksikään raskautta jatkava pidä sitä sisällään olevaa lasta tärkeänä, vaan he jatkavat raskautta vain pakosta :D
alkais yhtä hyvin heti kun raskaus on todettu?? Melkein puolella se vastuu ei alkanu edes ehkäsyvaiheessakaan! Myöhästä se on siinä vaiheessa kun uus elämä on jo olemassa.
"Kuinka usein se kestää 9 kk ja estää toisen ihmisen elämän sen ajan?"
Kuinka usein raskaus estää naisen elämän (vastaus: max 0,4%ssa tapauksia.)?
"Ja faktahan on, että siihenkään avunantoon ei velvoiteta, vaan velvoitetaan soittamaan 112:seen. Minä soitin lääkärille :D Siis hoidin velvollisuuteni."
Tietenkään puhelinta ei ole. Olet pelastusvastuussa yksin, muutenhan tilanteet ei oo verrannollisia.
"Tärkeämpi kysymys on, moniko niistä, jotka abortoitiin, on epäkiitollisia ratkaisusta.
Ei taida yksikään olla."
Kun ei saaneet tilaisuuttakaan!!!
"Äläpä ala valehtelemaan :D Järkyttävää että edes yrität väittää, että 4/5 ei pidä lastaan tärkeänä, ja silti synnyttävät sen"
Sen varran tärkeänä kuitenkin etteivät tappaneet sitä (yllättävässäkään tilanteessa).
" alkais yhtä hyvin heti kun raskaus on todettu?? Melkein puolella se vastuu ei alkanu edes ehkäsyvaiheessakaan! Myöhästä se on siinä vaiheessa kun uus elämä on jo olemassa."
JA jos ei ole ollut vastuuta edes ehkäisyvaiheessa, miten se vastuu toisesta ihmisestä yhtäkkiä pamahtaa päälle, kun onkin raskaana? Mikähän tällaisen pitäisi saada aikaiseksi? Se, että näkee kaksi viivaa testissä? Sen pitäisi muuttaa kaikki ajatukset, mitä pitää tärkeänä ihmiselämässä ja mitä jokaisen lapsen tulisi omasta mielestä saada? Ja etenkin se muuttaa käsitykset siitä, missä vaiheessa ajattelee ihmisELÄMÄN alkavan ja missä vaiheessa taas raskaanaolevalla naisella ihmisoikeuksia toteutetaan?
Jos lasta ei olla haluttu, eikä alkion elämän päättämistä pidä vielä "ihmisELÄMÄN katkaisemisena", abortti saattaa olla huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin. Silloin vastuun kantaa siitä raskaudesta keskeyttämällä sen.
On todellakin myöhästä alkaa metsästämään vastuuta lapsesta ja raskauden loppuun viemisestä, jos sitä vastuuta ei ole haluttu eikä haluta ottaa.
""Tärkeämpi kysymys on, moniko niistä, jotka abortoitiin, on epäkiitollisia ratkaisusta.
Ei taida yksikään olla."
Kun ei saaneet tilaisuuttakaan!!!"
Aivan! Yksikään ei ole epäkiitollinen. Sehän on tärkeintä. Ja siitähän sinä olit kiinnostunut.
on antaa lapsen elämän jatkua muualla jollei itse kykene riittäviä oloja järjestämään eikä halua.
Lapsesta eroonhankkiutuminen tappamalla on vastuun pakoilua.
"on antaa lapsen elämän jatkua muualla jollei itse kykene riittäviä oloja järjestämään eikä halua.
Lapsesta eroonhankkiutuminen tappamalla on vastuun pakoilua."
Raskaus keskeytetään ennen kuin siitä tulee "lapsi". Ei siis tarvitse hankkiutua eroon lapsesta, koska sitä ei vielä ole.
Kai käsität, että aborttiin päätyvät vain ne, jotka pitävät alkiota alkiona, eivätkä vielä LAPSENA? Lapsi-määritelmänähän ei ole yksiselitteinen. Ihminen joka ehdottomasti pitää jo alkiotakin lapsena eli ihmisoikeudellisena ihmisenä, ei todennäköisesti aborttiin päädy, vaan kokee sen vääräksi. Sitten taas ihmiset, jotka perustavat "ihmisyyden" muuhun kuin DNA:han tai "pikkuruisiin ihmisiin toimintoineen", voivat oikeasti pitää aborttia sen kyseisen alkionkin kohdalta vähiten huonona ratkaisuna ja etenkin heidän mielestään ne ratkaisut tehdään niiden JO syntyneiden hyvinvoinnin kannalta.
Siis minä tiedän kyseessä olevan mielipide/näkemysero, sinä jankkaat vain itsepäisesti ja sokeasti omaa kantaasi "vastuunkantamisesta". Vastuun raskaudesta kantaa tavalla tai toisella vain se raskaana oleva nainen. Se on minun kantani. Minä toimin oman kantani mukaan, toimi sinä omasi, ja lakkaa tyrkyttämästä omaa näkökantaasi muille väkisin. Kanta tässä asiassa kun perustuu ihan muille asioille kuin "minä nyt sanon niin, niin sinun täytyy uskoa".
Koska sen yksilön elämä koostuu niistä sukusoluista, niin en ihan näe sitä mitä sinä asiassa...
Miten siis? Mistä se yksilö tulee, jos ei niistä elävistä sukusoluista?
tulee, mutta ennen yhdistymistään ne ovat pelkkiä sattumanvaraisia puolikkaita joista ei voi yksinään tulla mitään.
Raskaus on useiden sattumien summa, ja todella monen asian on mentävä juuri kohdalleen jotta se edes olisi mahdollista.
todellakin, jonka 1977 tuossa esitti. Jos kaksi sukusolua ovat yksinään vain soluja, mistä tulee niiden yhdistyessä ihmisyksilö? Kahdesta nollasta ei tule ykköstä, kahdesta puolikkaasta tulisi mutta onko jokainen sukusolu siis puolikas ihminen? Eikö puolikaskin olisi yhtä arvokas kuin kokonainen? Jos solu on pelkkä solu, nolla, mistä niiden yhdistymishetkellä tulee se "yksilö", ykkönen? Tätä voisit äeti pohtia ääneen, kiinnostaisi tietää sinun kantasi.
***
Kaksi puolikasta on puolikkaita, ei nollia. 0,5 0,5 = 1.
Niin kauan kun ne on erillään, ne eivät ole uusia ihmisyksilöitä, joilla olisi kaikki tarvittava kehittyä pisemmälle. Ne on vain sattumanvaraisia osamahdollisuuksia ihmiseen.
Siksi en näe sukusolujen tuhoamisessa sellaista eettistä vääryyttä kuin jo yhdistyneissä soluissa, joissa siis tulevan ihmisen koko "kaava" on ohjelmoituna.
Sukusolut ovat sinulle siis puolikkaita ihmisiä?? Eikö mistä tahansa kahdesta puolikkaasta tule kokonainen? Monen monta kokonaista ihmisyksilöä menee viemäriin joka päivä ja kuukausi...
Selvennyksen vuoksi, onko yksittäinen sukusolu sinulle siis
a) puolikas ihmisyksilö (ja miksi puolikas yksilö on vähemmän arvokas kuin kokonainen?)
b) ei ole ihmisyksilö (ja miten kahdesta nollasta tulee yksi?)
Kumpi vaihtoehto on oikea?
***
Sukusolu on jotain mikä on ihmisen rakennusosa, mutta jolla ei erillisenä ole edellytyksiä kehittyä pisemmälle. Kaikki mikä on alle 1 (käytännössä siis se 0,5) on vähemmän kuin ihmisyksilö. Ei eettistä arvoasemaa.
varmasti sitten ymmärrät minun näkökantani, minusta kun ruumis on vain osa ihmistä, ihmiseksi tekee psyyke. Tiedäthän, psykofyysinen kokonaisuus ja muuta... oikeastaan voisin sanoa että sukusolut ovat 0,2 osaa ihmistä ja niistä yhdessä tulee vähän alle puolet, loppu rakentuu ajan kanssa raskauden edetessä ja raskauden loppupuolella alkaa luku lähennellä jo täyttä yksilöä. Ajatustoiminnan kehittymisen myötä tulee luvuksi täysi yksi, ajatustoiminnalla tarvkoitan tässä kykyä ottaa vastaan ärsyke ja reagoida siihen edes osatietoisesti. (kohdussa hymyillä äidin äänelle esimerkiksi)
Jos siis käytetään tätä alle 1 => ei eettistä arvoasemaa -systeemiä. Onko sinun näkemyksessäsi kokonainen ihminen ainoastaan tulos geenistön kohdalleen asettumisesta?
***
***
On siis sukusolu joka elää elämäänsä. Sillä on vaihtoehdot joko kuolla tai jatkaa elämäänsä.
Suurin osa kuolee, jotkut kohtaavat toisen sukusolun ja näin jatkavat elämäänsä.
Siis ne jatkavat elämäänsä. Ne eivät siis aloita sillä hetkellä elämäänsä. (raskauskin lasketaan alkaneeksi munasolun kehittymishetkellä...)
Eli en oikeastaan aja sukusoluille mitään eettistä arvoa, vaan ihmettelen vain sitä mistä se elämä syntyy hedelmöityshetkellä.
Kuten Tristar, minustakin elämä on yksilöllistä ihmisen/persoonan elämää vasta kun ihminen on kehittynyt Psyykkiseksi, fyysiseksi ja sosiaaliseksi kokonaisuudeksi. Se tapahtuu huomattavasti hedelmöityshetken jälkeen.
Abortti keskustelun kannalta on vain hyvä miettiä hiukan sitä, milloin se fyysinen elämä oikeasti alkaakaan, sillä fyysinen elämähän on se mikä abortissa lopetetaan... Onko elämän alkamisen kannalta aivan yhdentekevää milloin alkio/sikiö eliminoidaan? (Se ei ole yhdentekevää äidin kannalta, mutta elämän alkamisen kannalta se on yhdentekevää.) Tässä keskustelussa olisin halunnut selityksen sille miksi jotkut pitävät elämän syntymisen/koskemattomuuden alkamisen rajana juuri hedelmöityshetkeä.
Ja anteeksi, en ole vielä vastauksistasi sitä löytänyt. Sanot kuitenkin hedelmöityshetkeä elämän alkamisena tarkoittavasi. En ymmärrä miten siihen yhtälöön käy se, että sukusolut ovat jo valmiiksi eläviä...
Ymmärrän, että sitä yksilöä ei olisi syntynyt ilman että juuri ne sukusolut eivät olisi törmänneet. Siitä siis alkaa sen yksilön kehittyminen siksi yksilöksi mikä siitä tulee. Tähän asti samoilla linjoilla? Mutta sitten se, että jos se toinen sukusolu olisikin törmännyt jonkun muun sukusolun kanssa, niin sitten siitä olisi kehittynyt toinen yksilö. Aivan samoin siis se solu olisi jatkanut luonnollista elämäänsä, vaikka siitä ei kehittynytkään juuri sitä yksilöä. Onko siis se väärä yksilö joka solusta syntyikin, vain puoliksi ihminen? Mistä tietää itse olevansa juuri se yksilö joka isäni siitä siittiöstä oli tarkoitettu syntyväksi? Ehkä minä en olekaan syy miksi isäni tuottaa siittiöitä, ehkä minä olen vain seuraus siitä yhdestä siittiöstä?
Jossain vaiheessahan näiden sukusolujen elämä lakkaa jossain vaiheessa. Siis niistä tulee elinkelvottomia. Eli siksi en ymmärrä tuota kiinnittymistäkään. Joku solu tulee elinkelvottomaksi jo kivespusseissa ennen lähtöä, toinen mahdollisesti vasta noin sadan vuoden päästä. Elinkelvottomuus ja missä vaiheessa se tulee ei vähennä elämän näennäisarvoa, elämä kuin elämä oli miten pitkä vain.
< Kaikki mikä on alle 1 (käytännössä siis se 0,5) on vähemmän kuin ihmisyksilö. Ei eettistä arvoasemaa. >
Mikä on se joka antaa 1:lle eettisen arvoaseman verrattuna ½:n?
Eroja? Elämä? Ei... Eteen päin pyrkivä elämä?
Hei! Onko se lisääntyminen? Yksinään ½ ei lisäänny, mutta yksi kokonainen tuottaa koko elämänsä ajan uusia soluja...
Lisääntyminenhän on kaiken elämän edellytys.
Hedelmöityksessä ihmisyksilö saa kaiken tarvittavan jotta sen elämä voi siitä eteenpäin jatkua kenties satakin vuotta. Se sama yksilö se on koko elämänsä, ikävaiheista ja kehitystasosta riippumatta.
"Hedelmöityksessä ihmisyksilö saa kaiken tarvittavan jotta sen elämä voi siitä eteenpäin jatkua kenties satakin vuotta."
Ei. Se saa vain tarvittavat perintötekijät, sen kasvamiseen välttämättömät ovat äidin elimet, ja äidin kautta saatu rakennusaine. Valmis omillaan kasvamaan lapsi on tosiaan vasta syntymävalmiina, sitä ennen sillä ei ole kaikkea tarvittavaa elämänsä jatkumiseen, sillä on vain potentiaali siihen jos sen annetaan olla siellä missä se on ja mitään mutkia matkaan ei luonnostaan tule.
IHminen muuttuu koko ikänsä, minäkään en ole sama yksilö joka olin kymmenen, kaksikymmentä vuotta sitten tai juuri hedelmöityneenä alkiona. En todellakaan? Olen kasvanut, muuttunut koko matkan ja ajtkan muutosta kuolemaani saakka. Geneettinen perimäni on minussa ainut asia joka pysyy samana, KAIKKI muu muuttuu moneen kertaan. Jokainen solu ruumiissani kuolee ja korvautuu toisella, karkeasti katsoen uudistun kokonaan tasaisin väliajoin. En ole sama yksilö, vain geenini ovat samat.
Ota vaikkapa identtiset kaksoset. Heidän geeniperimänsä ON täsmälleen sama, mutta he ovat silti eri yksilöt.
Voimme kai siis todeta että tämä on jälleen näkemys? Fakta on että yksilön geeniperimä pysyy samana koko elämän, kaikki muu muuttuu. Kyse on siis enää siinä yksilön määritelmässä, kuvaako sana "yksilö" vain ihmisen geenejä vai ihmisen kokonaisuutta?
***
säätelee ihmisen kehitystä ja kokonaisuutta. Se muodostuu/uudistuu geenien määräämällä tavalla.
Tosiaan, identtiset kakoset ovat poikkeus, varhaisessa vaiheessa kahteen ruumiiseen jakaantuneet "yksilölliset" geenit.
Elämä alkaa lasten muutettua kotoa :)
Abortti on murha
http://tinyurl.com/33kug9
Nyt keskustellaan ihan muusta aborttiin liittyvästä asiasta. Jos et kykene keskusteluun asiasta, niin on kai parempi vaieta kokonaan?
Vai löytyykö linkistäsi vastaus kysymykseeni? Kerro se ihan omin sanoin...
On siis solu joka elää. Se solu on syntynyt toisessa elävässä kudoksessa, eli esimerkiksi naisen munasarjoissa. Sen synnyn edellytys on ollut, että se on jakaantunut toisesta elävästä solusta.
Se solu siis elää.
Jatkossa sillä on kaksi vaihtoehtoa, joko jatkaa sitä jo alkanutta elämäänsä tai lopettaa aloittamansa elämä, eli kuolla.
Suurin osa kuolee.
Jotkut kohtaavat elämänkummpaninsa ja jatkavat elämäänsä yhdessä, lisääntyen ja myöhemmin muodosten uuden kasvin tai eläimen (sis. ihmisen) yksilön.
Hyvää keskustelua asiasta on käyty. Elämän alkuhetki on vain vielä hakusessa. Ja se mikä on ollut se taika, että elämä on alunperinkään koskaan syntynyt...