Kastemato

Miten saan ne lisääntymään partenogeneettisesti?

koukussa matoihin kirjoitti:

Miten saan ne lisääntymään partenogeneettisesti?

Voit yrittää saada partenogeneesin aikaan kokeellisesti. Hedelmöittymätön munasolu voidaan indusoida jakautumaan tietyillä kemikaaleilla tai mekaanisesti ärsyttämällä. Takuuvarmaa tulosta en pysty tällä menetelmällä takaamaan, omat experimenttini ovat tähän mennessä rajoittuneet nivelmatojen ulkopuolelle, käsittäen lähinnä hermafrodiitteja kasveja, kaloja ja vähemmässä määrin nisäkkäitä.

Muutamia huomionarvoisia seikkoja kokeitasi varten:
- Sukusoluissa havaittavien erojen perusteella erotetaan generatiivinen (haploidi) ja somaattinen partenogeneesi (diploidi) ja sen alatyypit automiktinen ja apomiktinen partenogeneesi. Generatiivisessa partenogeneesissä yksilöt kehittyvät munasoluista, jotka ovat käyneet läpi meioosin ja ovat siis haploideja. Somaattisessa partenogeneesissä kehittittyvillä yksilöillä on diploidi kromosomiluku.

- Automiktisessä partenogeneesissä diploidi kromosomiluku syntyy siten, että ensin tapahtuu kromosomiluvun reduktio, mutta diploidi luku palautuu kun kaksi haploidia tumaa yhtyy.

- Apomiktisessä partenogeneesissä ei tapahdu kromosoviluvun reduktiota eikä tumien yhtymistä. Apomiksissä erotetaan kaksi päätyyppiä agamospermia ja vegetatiivien lisääntyminen. Apomiksin tuloksena syntyvä jälkeläinen on geneettisesti identtinen emonsa kanssa, ellei tapahdu autosegeraatiota.

Mukavaa nähdä ja kuulla, että tämän suuntaista mielenkiintoa löytyy näinkin läheltä, Suomen maasta!

MVir kirjoitti:

Voit yrittää saada partenogeneesin aikaan kokeellisesti. Hedelmöittymätön munasolu voidaan indusoida jakautumaan tietyillä kemikaaleilla tai mekaanisesti ärsyttämällä. Takuuvarmaa tulosta en pysty tällä menetelmällä takaamaan, omat experimenttini ovat tähän mennessä rajoittuneet nivelmatojen ulkopuolelle, käsittäen lähinnä hermafrodiitteja kasveja, kaloja ja vähemmässä määrin nisäkkäitä.

Muutamia huomionarvoisia seikkoja kokeitasi varten:
- Sukusoluissa havaittavien erojen perusteella erotetaan generatiivinen (haploidi) ja somaattinen partenogeneesi (diploidi) ja sen alatyypit automiktinen ja apomiktinen partenogeneesi. Generatiivisessa partenogeneesissä yksilöt kehittyvät munasoluista, jotka ovat käyneet läpi meioosin ja ovat siis haploideja. Somaattisessa partenogeneesissä kehittittyvillä yksilöillä on diploidi kromosomiluku.

- Automiktisessä partenogeneesissä diploidi kromosomiluku syntyy siten, että ensin tapahtuu kromosomiluvun reduktio, mutta diploidi luku palautuu kun kaksi haploidia tumaa yhtyy.

- Apomiktisessä partenogeneesissä ei tapahdu kromosoviluvun reduktiota eikä tumien yhtymistä. Apomiksissä erotetaan kaksi päätyyppiä agamospermia ja vegetatiivien lisääntyminen. Apomiksin tuloksena syntyvä jälkeläinen on geneettisesti identtinen emonsa kanssa, ellei tapahdu autosegeraatiota.

Mukavaa nähdä ja kuulla, että tämän suuntaista mielenkiintoa löytyy näinkin läheltä, Suomen maasta!

HÄ?

koukussa matoihin kirjoitti:

HÄ?

Pyydän vielä kiinnittämään huomiota siihen tosiseikkaan, että tilanne muuttuu kuitenkin parittelun jälkeen, ja naaraan osaa toimittanut menettää naaraspuoliset sukupuolielimensä ja muuttuu pelkäksi urokseksi. Tämä tärkeänä seikkana jatkotutkimuksia ja -kokeita varten.

MVir kirjoitti:

Voit yrittää saada partenogeneesin aikaan kokeellisesti. Hedelmöittymätön munasolu voidaan indusoida jakautumaan tietyillä kemikaaleilla tai mekaanisesti ärsyttämällä. Takuuvarmaa tulosta en pysty tällä menetelmällä takaamaan, omat experimenttini ovat tähän mennessä rajoittuneet nivelmatojen ulkopuolelle, käsittäen lähinnä hermafrodiitteja kasveja, kaloja ja vähemmässä määrin nisäkkäitä.

Muutamia huomionarvoisia seikkoja kokeitasi varten:
- Sukusoluissa havaittavien erojen perusteella erotetaan generatiivinen (haploidi) ja somaattinen partenogeneesi (diploidi) ja sen alatyypit automiktinen ja apomiktinen partenogeneesi. Generatiivisessa partenogeneesissä yksilöt kehittyvät munasoluista, jotka ovat käyneet läpi meioosin ja ovat siis haploideja. Somaattisessa partenogeneesissä kehittittyvillä yksilöillä on diploidi kromosomiluku.

- Automiktisessä partenogeneesissä diploidi kromosomiluku syntyy siten, että ensin tapahtuu kromosomiluvun reduktio, mutta diploidi luku palautuu kun kaksi haploidia tumaa yhtyy.

- Apomiktisessä partenogeneesissä ei tapahdu kromosoviluvun reduktiota eikä tumien yhtymistä. Apomiksissä erotetaan kaksi päätyyppiä agamospermia ja vegetatiivien lisääntyminen. Apomiksin tuloksena syntyvä jälkeläinen on geneettisesti identtinen emonsa kanssa, ellei tapahdu autosegeraatiota.

Mukavaa nähdä ja kuulla, että tämän suuntaista mielenkiintoa löytyy näinkin läheltä, Suomen maasta!

täst tekstist saa erkkikään selvää?!..voitko suomentaa..kiitos..

daa........ kirjoitti:

täst tekstist saa erkkikään selvää?!..voitko suomentaa..kiitos..

Arvelinkin tekstini hämäävän useimpia aiheesta kiinnostuneita inceptoreita (lat.).

Joka tapauksessa, opiskellessani Barnard collegessa vuosina 1980-81 eräs ystäväni Marina Zurkow tutki samankaltaisia ongelmia. Tänään hän on laajentanut tutkimuksiaan etäämmälle aiheesta, mutta on kuitenkin tehnyt upean visuaalisen esittelyn, joka saattaisi valaista aihetta teillekin hieman lisää..

http://www.o-matic.com/play/parth/parth_swf.html

Suosittelen tutustumaan www.o-matic.com -sivustoon muutenkin. Näyttää tuota luppoaikaa löytyvän animus nosocomiumin armoitetulla henkilöstöllä riittämiin... ;-)

koukussa matoihin kirjoitti:

Miten saan ne lisääntymään partenogeneettisesti?

Hei!
Kastemadot viihtyvät parhaiten kosteasssa multamaassa. Luulenpa, että ne sellaisessa myös parhaiten lisääntyvät.
Hyvää syksyn jatkoa toivoo Ritva K.

Ritva K kirjoitti:

Hei!
Kastemadot viihtyvät parhaiten kosteasssa multamaassa. Luulenpa, että ne sellaisessa myös parhaiten lisääntyvät.
Hyvää syksyn jatkoa toivoo Ritva K.

Tuli mieleen tuosta kommentistasi, että lisääntyvät parhaiten kosteassa mullassa. Viime kesänä tein talon ympärille routaeristyksen. Nyt mietityttää, että täytyykö routaeristykseen tehdä reikiä, että madot pääsevät routarajan alapuolelle vai täytyykö routaeristys purkaa pois. Tuntuu, että olen kahden tulen välissä...

koukussa matoihin kirjoitti:

Tuli mieleen tuosta kommentistasi, että lisääntyvät parhaiten kosteassa mullassa. Viime kesänä tein talon ympärille routaeristyksen. Nyt mietityttää, että täytyykö routaeristykseen tehdä reikiä, että madot pääsevät routarajan alapuolelle vai täytyykö routaeristys purkaa pois. Tuntuu, että olen kahden tulen välissä...

Kantsis kokeilla kaataa ämpärillinen teqila rosen ja fisun sekoitusta routaeristeen ja kivijalan väliin.Kaverin kasvimaalle tämä tömäys on ainakin antanut aivan uutta voimaa.Potun kaaletkin kasvoivat yli puolta suuremiksi kuin edelisenä talvena.