Kuinka monella on mukana jonkin verran myös leikillisyyttä siinä, kun osallistuu tämän palstan keskusteluihin, eli tulee myös nauraan tänne.
Usko on vakava asia, mutta minusta on hyvä, että vakavilla asioilla osataan myös leikkiä/nauraa.
Usko on vakava asia, mutta minusta on hyvä, että vakavilla asioilla osataan myös leikkiä/nauraa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olisi suotavaa, että puhujat laskisivat joskus leikkiä, jottei koko puhe olis haudanvakavaa.
On tavattoman raskasta kuultavaa sellainen puhe, joka on alusta loppuun asti itkunpiukealla ja värisevällä äänellä esitetty.
Tähän sortuu yleensäkin vanhat puhujasedät, ei nuoret.
Joskus sentään joku puhuja jopa nauraa, mutta se on äärimmäisen harvinaista.
Kerran eräs puhuja kertoi, että oli alkanut jutella uskonasioista helluntailaisen kanssa.
Helluntailainen oli sanonut, että meijän seurakunnassa se pyhä-henki toimii hyvin voimallisesti. Tähän puhujasetämme oli vastannut, että kuule, se teijän seurakuntanne pyhä henki on samaa kuin hevosen pierasu, kuuluu vain lyhyt tussahdus. Seurasalissa naurettiin, mutta minua ei kyllä se vitsi naurattanut, koska tajusin, että puhujahan oikein rumasti halaveersi toista uskovaista.
olinpas kerran vl-häissä. olipas surkea kokemus. itkua,itkua,itkua,puhetta,saarnaa,itkua. ei perkele että oli ahistavaa. oli muuten viimiset vl-häät missä käyn. hyvää ruokaa oli kyllä. siellä oikein aisti sen sisäänpäinlämpeämisen ja sen nokkimisjärjestyksen noiden tekopyhien siitosorien kesken. naiset hiljaa istuivat kuin orjat, välillä tekonauraen miestensä jutuille ja miehet retostelivat pillujutuilla, sairasta, sanon minä!
puheita oli hauska kuunnella opistoaikoina.
miksi siellä vl-häissä pitää vollottaa?!! Serkkujen häätkin on ollut sellaista kyyneltulvaa (isäni kertoman mukaan, minua ei niihin ole edes kutsuttu). Ja siskoni häissä vl-serkut pillitti kuin viimeistä päivää. Sellainen vollotus pilaa mielestäni koko häiden iloisen luonteen! Ja kun minä en edes käsitä, että MIKSI siellä pitää muka itkeä? Mikä on niin kamalaa? Minun häissäni kyllä potkaistaan persuuksille ja laitetaan pihalle, jos joku ilkiää alkaa märistä! =D
...kun tietää, mikä pariskuntaa tai siis lähinnä morsianta odottaa elämänmittaisella avioliittoreissulla. Itkisin minäkin.
kun ne itki siskoni häissäkin, joka ei ole vl. =)
..osaa mitään sanoa. Ehkä joku sisäpiirin juttu? Ehkä se avioliitto on nyt kuitenkin niin surullinen juttu heidän mielestään.
Olen samaa mieltä, nauraa pitää vakavillekin asioille joksus. Ihminenhän tulisi hulluksi jos jokainen asia pitäisi ottaa täys vakavasti.
Menkääpä kuuntelemaan tai kyselkää eri ammattikuntien huumorista. Kyllä siellä vaikeista asioista huumoria heitetään, jotta jaksetaan tuota työtä tehdä.
Ihan sama uskonnoissakin. Kaikkihan eivät sitä ymmärrä, eivätkä halua ymmärtää.
Voisitko ystävällisesti kertoa, mitä olit kysymässä?
Saarn. 7:3
Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
Saarn. 7:6
sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.
Valit. 3:14
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
Jesaja 13
22 Sakaalit ulvovat sen palatseissa, huvilinnoissa kaikuu hyeenan nauru.* Babylonin hetki on lähellä, sen päivät ovat käyneet vähiin.
Job 20:5
jumalattoman ilo kestää vain hetken, rienaajan onni on pian ohi.
Ps. 16:11
Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.
Ps. 30:5
(30:6) Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. [Jes. 54:7,8]
Ps. 33:21
Hän on meidän sydämemme ilo, hänen pyhään nimeensä me luotamme.
Ps. 48:2
(48:3) Se kohoaa korkealle, se on koko maan ilo. Siion on kuin pohjoinen vuori, se on suuren kuninkaan kaupunki. [Jes. 14:13 | Matt. 5:35]
Ps. 90:15
Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti.
Ps. 97:11
Päivä koittaa vanhurskaille, ilo niille, joiden sydän on puhdas.
Ps. 122:1
Matkalaulu. Daavidin psalmi. Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen! [Ps. 42:3, 84:3]
Sananl. 10:1
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe. [Sananl. 15:20, 17:21,25, 19:13, 23:24, 29:3]
Sananl. 11:10
Hurskaan onni on kaupungin ilo, jumalattoman tuho on riemun aihe. [Sananl. 28:12,28, 29:2]
Sananl. 14:13
Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.
Sananl. 15:20
Viisas poika on isänsä ilo, tomppeli halveksii äitiään. [Sananl. 10:1 ]
Sananl. 15:23
Mikä ilo, kun löytyy sattuva vastaus, oikea sana oikeaan aikaan!
Sananl. 21:15
Oikea teko on oikeamielisen ilo mutta väärämielisen kauhistus.
Sananl. 23:24
Kunnon poika on isänsä ilo, onnellinen se, jolla on viisas poika. [Sananl. 10:1 ]
Sananl. 29:3
Joka viisautta rakastaa, on isänsä ilo, varansa tuhlaa, joka käy porttojen luona. [Sananl. 10:1 | Luuk. 15:13]
Saarn. 8:15
Niinpä minä ylistin iloa, koska ihmisellä ei ole auringon alla muuta onnea kuin syödä ja juoda ja iloita. Tämä ilo seuraa häntä kaiken vaivannäön keskellä niinä elinpäivinä, jotka Jumala on hänelle antanut auringon alla. [Saarn. 2:24 ]
Jes. 16:10
Tarhoista on korjattu pois ilo ja riemu, viinitarhoista ei kantaudu riemuhuutoja, viinikuurnissa ei poljeta rypäleitä, ilon äänet ovat vaienneet.
Jes. 24:11
Kujilla kaikuu valitus viinin loppumisesta, kaikki ilo on poissa, riemu on maasta paennut.
Jes. 30:29
Silloin teidän huulillanne on laulu niin kuin pyhän juhlan aattoiltana ja sydämessänne ilo niin kuin niillä, jotka kulkevat huilujen soidessa Herran vuorelle, kohden Israelin turvakalliota. [Ps. 42:5]
Jes. 35:10
Herran vapaiksi ostamat palaavat ja saapuvat riemuiten Siioniin. He kantavat päänsä päällä ikuista iloa. Ilo ja riemu astuvat portista, huoli ja huokaus pakenevat kauas. [Jes. 51:11; Ilm. 21:4]
Jes. 51:3
Yhä Herra lohduttaa Siionia ja armahtaa sen rauniomaita. Hän muuttaa aution maan Eedenin puutarhan kaltaiseksi ja aron kuin Herran paratiisiksi. Siellä on oleva ilo ja riemu, siellä kaikuu soitto ja ylistyslaulu. [Jes. 61:3]
Jes. 51:11
Herran vapaiksi ostamat palaavat ja saapuvat riemuiten Siioniin. He kantavat päänsä päällä ikuista iloa. Ilo ja riemu astuvat portista, huoli ja huokaus pakenevat kauas. [Jes. 35:10; Ilm. 21:4]
Jes. 61:7
Teillä on ollut häpeää kaksin verroin, teitä on syljetty ja pilkattu, mutta nyt te saatte omassa maassanne kaksinkertaisen perinnön ja teillä on oleva ikuinen ilo. [Jes. 35:10, 51:11]
Jer. 31:20
Eikö Efraim ole minun rakas poikani, silmieni ilo? Vaikka puhunkin Efraimia vastaan, en voi häntä unohtaa. Minun sydämeni heltyy, en voi olla armahtamatta häntä, sanoo Herra.
Jer. 48:33
Ilo ja riemu on korjattu pois Moabin tarhoista. Viinikuurnat eivät enää täyty, eivät kaiu viininpolkijain riemuhuudot. Ilon äänet ovat vaienneet.
Valit. 5:15
Sydämestämme on ilo kuollut, tanssimme on vaihtunut suruksi. [Job 30:31]
Hes. 23:42
Jopa autiomaasta oli haalittu joukoittain miehiä, ja ilo oli ylimmillään, he joivat viiniä ja juopuivat ja panivat renkaita molempien naisten ranteisiin ja kauniit otsarivat heidän päähänsä.
Joel. 1:12
Viiniköynnös kuihtuu, viikunapuu lakastuu. Lakastuu granaattiomenapuu, omenapuu ja taatelipalmu ja jokainen metsän puu. Ilo on ihmisiltä kadonnut.
Joel. 1:16
Ruoka on loppunut kaikkialta, minne katsommekin, ilo ja riemu on kadonnut Jumalamme huoneesta.
Miika 4:11
Monet kansat kokoavat joukkonsa sinua vastaan ja sanovat: "Nyt Siion häväistään! Sen tuho on silmiemme ilo."
Matt. 2:10
Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo.
Luuk. 1:14
Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.
Joh. 16:22
Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää. [Luuk. 24:52; Joh. 20:20]
Joh. 20:20
Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran.
Ap. t. 8:8
Kaupungin täytti ilo ja riemu.
2. Kor. 7:13
Tämä on meitä rohkaissut. Mutta vielä tätä rohkaisuakin enemmän meitä on ilahduttanut Tituksen ilo siitä, että hän voi nyt ajatella teitä kaikkia huojentunein mielin.
2. Kor. 8:2
Vaikka vaikeudet ovat raskaasti koetelleet niitä, uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he äärimmäisessä köyhyydessäänkin osoittivat runsasta anteliaisuutta. [Mark. 12:44; Room. 12:8]
Gal. 5:22
Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, [Ef. 5:9; Kol. 3:12]
5 Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentäkahdeksan vuotta.
6 Jeesus näki hänet siellä makaamassa vuodematolla ja tiesi, että hän oli jo pitkään ollut sairas. Jeesus kysyi: "Tahdotko tulla terveeksi?"
7 Sairas vastasi: "Herra, minulla ei ole ketään, joka auttaisi minut altaaseen, kun vesi kuohahtaa. Aina kun yritän sinne, joku toinen ehtii ennen minua."
8 Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja kävele."
9 Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli. Mutta se päivä oli sapatti. [Joh. 9:14]
10 Niinpä juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, ei sinun ole lupa kantaa vuodettasi." [Neh. 13:19; Jer. 17:21,22]
11 Mies vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja kävele.'"
12 Silloin juutalaiset kysyivät: "Kuka se mies oli, joka käski sinun ottaa vuoteesi ja kävellä?"
13 Parannettu ei kuitenkaan tiennyt, kuka hän oli, sillä Jeesus oli jo hävinnyt väkijoukkoon.
14 Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: "Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin." [Matt. 12:45; Joh. 8:11; 2. Piet. 2:20]
15 Mies lähti sieltä ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli hänet parantanut.
16 Juutalaiset alkoivat vainota Jeesusta, koska hän teki tällaista sapattina. [Mark. 3:6]
17 Mutta Jeesus sanoi heille: "Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä." [Joh. 9:4, 14:10]
18 Tämä vain lisäsi juutalaisten halua ottaa Jeesus hengiltä. Hänhän ei ainoastaan rikkonut sapattikäskyä, vaan vieläpä sanoi Jumalaa omaksi isäkseen ja teki siten itsestään Jumalan vertaisen. [Joh. 10:33]
Jumalan Pojan valtuudet
19 Jeesus vastasi juutalaisille näin: "Totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika.
20 Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaiken, mitä itse tekee. Hän näyttää Pojalle vielä suurempiakin tekoja, sellaisia, että hämmästytte.
21 Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo. [Room. 4:17; 1. Kor. 15:45; Ef. 2:1]
22 Isä itse ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, [Matt. 25:31; Ap. t. 17:31]
23 jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt. [Luuk. 10:16; Fil. 2:10,11]
24 "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. [Joh. 3:16, 6:40,47]
25 Totisesti, totisesti: tulee aika -- ja se on jo nyt -- jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat elää, [Room. 6:4; Gal. 2:20; Ef. 2:5]
26 sillä Isä, elämän lähde, on tehnyt myös Pojasta elämän lähteen.
27 Isä on myös antanut hänelle tuomiovallan, koska hän on Ihmisen Poika.
28 Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. [1. Tess. 4:16]
29 He nousevat haudoistaan -- hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen. [Dan. 12:2; Ap. t. 24:15]
Jumalan Pojan valtuuksien todistajat
30 "Omin neuvoin minä en voi tehdä mitään. Minä tuomitsen sen mukaan mitä kuulen, ja tuomioni on oikea, sillä minä en pyri toteuttamaan omaa tahtoani, vaan lähettäjäni tahdon. [Matt. 26:39; Joh. 6:38]
31 "Jos itse todistan puolestani, ei todistukseni ole pätevä.
32 Mutta minusta todistaakin toinen, ja minä tiedän, että todistus, jonka hän minusta antaa, on pätevä. [Joh. 8:14,17,18]
33 Te lähetitte edustajanne Johanneksen luo, ja hän todisti totuuden puolesta. [Joh. 1:19]
34 En minä tarvitse kenenkään ihmisen todistusta, mutta sanon teille tämän, jotta pelastuisitte.
35 Johannes oli kirkkaalla liekillä palava lamppu, mutta vain hetken aikaa te halusitte nauttia hänen valostaan.
36 "Minulla on todistus, joka on Johanneksen todistusta painavampi: teot, jotka Isä on antanut tehtäväkseni. Nämä teot, jotka minä teen, todistavat, että Isä on minut lähettänyt. [Joh. 10:25, 14:11]
37 Myös Isä itse, minun lähettäjäni, on antanut minusta todistuksen. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntään ettekä nähneet hänen kasvojaan, [2. Moos. 33:20; Mark. 9:7,8; 1. Tim. 6:16; 1. Joh. 4:12]
38 eikä hänen sanansa pysy teissä, sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt.
39 Te kyllä tutkitte kirjoituksia, koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän -- ja nehän juuri todistavat minusta. [Room. 1:2 ]
40 Mutta te ette tahdo tulla minun luokseni, että saisitte elämän.
41 "En minä ole ihmisten kiitoksen tarpeessa. [1. Tess. 2:6]
42 Minä tunnen teidät: teissä ei ole rakkautta Jumalaan.
43 Minä olen tullut Isäni nimissä, ettekä te ota minua vastaan. Mutta jos joku toinen tulee omissa nimissään, silloin te kyllä olette vastaanottavaisia.
44 Kuinka te voisittekaan uskoa! Te kärkytte kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee yhdeltä ja ainoalta Jumalalta. [Joh. 12:43]
45 "Älkää luulko, että minä teitä Isäni edessä syytän. Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne.
46 Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte myös minua -- juuri minusta hän on kirjoittanut. [1. Moos. 49:10; 5. Moos. 18:18]
47 Mutta kun te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka voisitte uskoa minun puhettani!" [Luuk. 16:31]
1.Mooseksen kirja:
18:13 Mutta Herra sanoi Aabrahamille: "Miksi Saara nauroi ajatellen: 'Synnyttäisinkö minä todella, minä, joka olen näin vanha?'
Kyllähän tämä touhu välillä pistää nauramaan! Uskossa on kaksi puolta: toisaalta se on tärkeä ja vakava asia, mutta ennen kaikkea sen pitäisi olla iloinen asia...
huumori on myös mukana. Kunhan kukaan ei loukkaantuisi, Tarkoitus ei ole paha!