Kajsa jatkaa seikkailujaan 14. osassa – siis
mikäli jaksat vielä lukea.
Blackthorn City – viimeinen kaupunki ennen
pokemonliigaa! Siellä Kajsa oli tällä hetkellä,
niin kuin myös Tim ja Todd, joista ensimmäiseksi
mainittu yritti Kajsan tavoin voittaa kaupungin
salipäällikön, Clairin – lohikäärmepokemonien
kouluttajan.
”Tulkaa ulos Pidgeot, Espeon, Typhlosion ja
Squirtle!” Kajsa huusi ja pokemonit tulivat ulos
palloistaan. ”Saatte nyt pitkästä aikaa ulkoilla
kunnolla”, Kajsa selitti pokemoneilleen. Ne
näyttivät iloisilta saadessaan raitista ilmaa ja
alkoivat oitis nauttia ulkoilmasta juoksemalla
(tai lentämällä) ympäri nurmikenttää. Kajsa itse
istui ruohikolle ja kaivoi repustaan
pokemonmunan. ”Miksei tämä kuoriudu ikinä!?”
Kajsa ajatteli. Samassa Kajsa huomasi, että häntä
väsytti – olihan hän noussut ylös jo kuuden
jälkeen ja jättänyt Timin ja Toddin kuorsaamaan
pokemon centeriin. Kajsa laittoi repun pään
alleen tyynyksi, kävi pitkäkseen ja sulki silmät.
Hento tuuli leikitteli Kajsan hiuksilla. Mustat
hiuskiehkurat yrittivät lähteä mukaan tuulen
leikkiin, mutta Kajsa oli kietonut ne tiukalle
poninhännälle. Hetkeksi Kajsa nukahti. Hän näki
unta. Hän oli taas luolassa, mutta tällä kertaa
Toddin kanssa. Ho-oh lenteli ympäri luolaa. Nyt
se ei laskeutunutkaan kivelle, vaan hyökkäsi
suinpäin Kajsan kimppuun. Kajsa haparoi vyötään,
mutta siinä ei ollut pokepalloja. Ho-oh oli enää
vajaan kymmenen metrin päässä. Juuri kun se avasi
nokkansa, jotta kuumat lieskat pääsisivät Kajsan
kimppuun, Todd hyppäsi Kajsan eteen ja sai
lieskat kimppuunsa. Ho-oh lensi pois ja Todd
kaatui maahan. Kajsa kumartui salamannopeasti
Toddin viereen ja kokeili tämän pulssia. Todd ei
hengittänyt. ”EI! EIIIIII!”
Kajsa pomppasi pystyyn. Hän oli hiestä märkä. Se
oli kauhea painajainen. Vielä varmistaakseen,
että se oli vain unta, hän vilkaisi joka
suuntaan. Kajsa istui yhä ruohikolla hänen
pokemoniensa leikkiessä hieman kauempana. Samassa
Kajsa tajusi, että hän oli puristanut munaa
sylissään koko ajan – sekin oli hieman nihkeä,
kun Kajsa oli hikoillut käsiään myöten. Yhtäkkiä
munaan tuli pieni särö. ”Oh!” Kajsa havahtui
rasahdukseen. Mutta mitään ei enää
tapahtunut. ”Pidgeot, tule tänne!” Kajsa huusi.
Pidgeot lensi oikopäätä Kajsan luo. ”Pidgeot,
haudo tätä munaa hetkinen. Minusta tuntuu, että
se kuoriutuu ihan kohta.” Pidgeot ryhtyi heti
toimeen – se istui munan päälle varovasti. 15
minuutin kuluttua muna alkoi rasahdella
uudelleen. ”Hienoa! Voit nousta pois!” Kajsa
sanoi Pidgeottolle. Munassa oli jo vaikka kuinka
paljon pieniä säröjä ja halkeamia. Sitten se
rasahti keskeltä kahtia. Sisältä hyppäsi esiin
pieni punakeltainen pokemon. ”Mikä tuo on?” Kajsa
otti pokedexinsä esiin. ”Piip! Magby,
tulipokemon. Se on Magmarin edellinen muoto ja se
luetaan vauvapokemoneihin, joita ovat Magbyn
lisäksi Tyrogue, Togepi, Elekid, Igglypuff,
Cleffa ja Schmoochum. Jos sen pitää iloisena, se
voi kehittyä Magmariksi.” ”Magby! Se on söpö!”
Kajsa katseli pientä pokemonia. Yhtäkkiä Magby
hyppäsi Kajsan syliin ja käpertyi siihen. Se
alkoi nukkua. ”No, se on vielä vauva”, Kajsa
ajatteli ja katseli, kuinka muut pokemonit
jatkoivat leikkiään nurmella. ”Ehkä jo huomenna
mennään Clairin salille?” Kajsa
kuiskasi ”kysymyksen” Magbyn korvaan. ”Määgbii!”
Magby vastasi ja käänsi kylkeä.
JATKUU....................
mikäli jaksat vielä lukea.
Blackthorn City – viimeinen kaupunki ennen
pokemonliigaa! Siellä Kajsa oli tällä hetkellä,
niin kuin myös Tim ja Todd, joista ensimmäiseksi
mainittu yritti Kajsan tavoin voittaa kaupungin
salipäällikön, Clairin – lohikäärmepokemonien
kouluttajan.
”Tulkaa ulos Pidgeot, Espeon, Typhlosion ja
Squirtle!” Kajsa huusi ja pokemonit tulivat ulos
palloistaan. ”Saatte nyt pitkästä aikaa ulkoilla
kunnolla”, Kajsa selitti pokemoneilleen. Ne
näyttivät iloisilta saadessaan raitista ilmaa ja
alkoivat oitis nauttia ulkoilmasta juoksemalla
(tai lentämällä) ympäri nurmikenttää. Kajsa itse
istui ruohikolle ja kaivoi repustaan
pokemonmunan. ”Miksei tämä kuoriudu ikinä!?”
Kajsa ajatteli. Samassa Kajsa huomasi, että häntä
väsytti – olihan hän noussut ylös jo kuuden
jälkeen ja jättänyt Timin ja Toddin kuorsaamaan
pokemon centeriin. Kajsa laittoi repun pään
alleen tyynyksi, kävi pitkäkseen ja sulki silmät.
Hento tuuli leikitteli Kajsan hiuksilla. Mustat
hiuskiehkurat yrittivät lähteä mukaan tuulen
leikkiin, mutta Kajsa oli kietonut ne tiukalle
poninhännälle. Hetkeksi Kajsa nukahti. Hän näki
unta. Hän oli taas luolassa, mutta tällä kertaa
Toddin kanssa. Ho-oh lenteli ympäri luolaa. Nyt
se ei laskeutunutkaan kivelle, vaan hyökkäsi
suinpäin Kajsan kimppuun. Kajsa haparoi vyötään,
mutta siinä ei ollut pokepalloja. Ho-oh oli enää
vajaan kymmenen metrin päässä. Juuri kun se avasi
nokkansa, jotta kuumat lieskat pääsisivät Kajsan
kimppuun, Todd hyppäsi Kajsan eteen ja sai
lieskat kimppuunsa. Ho-oh lensi pois ja Todd
kaatui maahan. Kajsa kumartui salamannopeasti
Toddin viereen ja kokeili tämän pulssia. Todd ei
hengittänyt. ”EI! EIIIIII!”
Kajsa pomppasi pystyyn. Hän oli hiestä märkä. Se
oli kauhea painajainen. Vielä varmistaakseen,
että se oli vain unta, hän vilkaisi joka
suuntaan. Kajsa istui yhä ruohikolla hänen
pokemoniensa leikkiessä hieman kauempana. Samassa
Kajsa tajusi, että hän oli puristanut munaa
sylissään koko ajan – sekin oli hieman nihkeä,
kun Kajsa oli hikoillut käsiään myöten. Yhtäkkiä
munaan tuli pieni särö. ”Oh!” Kajsa havahtui
rasahdukseen. Mutta mitään ei enää
tapahtunut. ”Pidgeot, tule tänne!” Kajsa huusi.
Pidgeot lensi oikopäätä Kajsan luo. ”Pidgeot,
haudo tätä munaa hetkinen. Minusta tuntuu, että
se kuoriutuu ihan kohta.” Pidgeot ryhtyi heti
toimeen – se istui munan päälle varovasti. 15
minuutin kuluttua muna alkoi rasahdella
uudelleen. ”Hienoa! Voit nousta pois!” Kajsa
sanoi Pidgeottolle. Munassa oli jo vaikka kuinka
paljon pieniä säröjä ja halkeamia. Sitten se
rasahti keskeltä kahtia. Sisältä hyppäsi esiin
pieni punakeltainen pokemon. ”Mikä tuo on?” Kajsa
otti pokedexinsä esiin. ”Piip! Magby,
tulipokemon. Se on Magmarin edellinen muoto ja se
luetaan vauvapokemoneihin, joita ovat Magbyn
lisäksi Tyrogue, Togepi, Elekid, Igglypuff,
Cleffa ja Schmoochum. Jos sen pitää iloisena, se
voi kehittyä Magmariksi.” ”Magby! Se on söpö!”
Kajsa katseli pientä pokemonia. Yhtäkkiä Magby
hyppäsi Kajsan syliin ja käpertyi siihen. Se
alkoi nukkua. ”No, se on vielä vauva”, Kajsa
ajatteli ja katseli, kuinka muut pokemonit
jatkoivat leikkiään nurmella. ”Ehkä jo huomenna
mennään Clairin salille?” Kajsa
kuiskasi ”kysymyksen” Magbyn korvaan. ”Määgbii!”
Magby vastasi ja käänsi kylkeä.
JATKUU....................
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä hyvä! Jatka jatka! Jeeees! Jeeeees!
Good good! Best best! Tee lisää!
IHANA juttu!!! Hii! Magby on tosiaan söpö!!! (Ja
tulipokémon...) Hyvä Wooper! En malta odottaa
seuraavaa!