Hei! Olen ensiasuntoni ostanut nuori, asuin vanhempieni kanssa aikaisemmin vain kolme vuotta vanhassa kerrostalossa ja siellä ei kuulunut mitään naapureitten ääniä, koska talo oli hyvin rakennettu.
kyllä ero uuden ja vanhan talon välillä on valtava, ensiasuntoni ostin Helsingin kalliosta koska bailupaikat on kaikki lähelläja opistokin, mutta kyllä vanha talo on äänieristykseltään surkea, tämä on niitä kivitaloja rv-1911, naapureitten väliset seinät tuntuu olevna jotakin kanapaskaa kun pienikin puhe kuuluu ja yläkerrasta käy kauhea töminä, hormeista tulee hajut ja äänet asuntooni, vaikka asuntoni on kooltaan 50, 3 neliötä, niin ääniä pakoon ei pääse mihinkään nurkkaan, pyykkini pesetän vanhempieni luona, kun vessaan ei mahdu pesukonetta, alueena kallio on nasta, mutta juoppörveltäjiä ja narkkiksia on ihan liikaa, tunkevat talon rappuunkin joka ilta.
Välivaihettahan tämä on tietysti elämässä, viikonloppuisin olenkin aika usein vanhempieni uudessa asunnossa, jossa on hiirenhiljaista, tavoitteenani on itsekin päästä joskus asumaan uuteen taloon omaan asuntoon,sen aikaa täytyy oppia elämään naapureitten elämää.
kyllä ero uuden ja vanhan talon välillä on valtava, ensiasuntoni ostin Helsingin kalliosta koska bailupaikat on kaikki lähelläja opistokin, mutta kyllä vanha talo on äänieristykseltään surkea, tämä on niitä kivitaloja rv-1911, naapureitten väliset seinät tuntuu olevna jotakin kanapaskaa kun pienikin puhe kuuluu ja yläkerrasta käy kauhea töminä, hormeista tulee hajut ja äänet asuntooni, vaikka asuntoni on kooltaan 50, 3 neliötä, niin ääniä pakoon ei pääse mihinkään nurkkaan, pyykkini pesetän vanhempieni luona, kun vessaan ei mahdu pesukonetta, alueena kallio on nasta, mutta juoppörveltäjiä ja narkkiksia on ihan liikaa, tunkevat talon rappuunkin joka ilta.
Välivaihettahan tämä on tietysti elämässä, viikonloppuisin olenkin aika usein vanhempieni uudessa asunnossa, jossa on hiirenhiljaista, tavoitteenani on itsekin päästä joskus asumaan uuteen taloon omaan asuntoon,sen aikaa täytyy oppia elämään naapureitten elämää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
puhu paskaa ,ite asuin kalliossa -74-84 välisen ajan kirkkoon oli matkaa vain 200m, ainoa ääni joka häiritsi oli sunnuntain kirkonkellot. Ja seinien paksuus oli 30cm ainakin koskaan en ees naapureista kuullut mitään ääniä. Hyvä oli poikamiehenä asua mutta kun lapsia siunaantu niin muutin kehäkolmosen ulkopuolelle.Lakeuksilta olen kotosin niin tiedän mitä hiljaisuus on.
Tutultapa kuulostaa, olen asunut monessa vanhassa talossa rv-1920-1960 ja sitten 70-90 lukujen neukkukuutioissa, kaikissa paska eristys, äänet kuuluivat, nyt asun upouudessa kerrostalossa omistusasunnossa ja tässä on huomattavavan hiljaista, vesijohtojen äänetkään eivät kuulu, joten rakentaminen on kehittynyt oikeasti parempaan suuntaan.
Huvittavaa oli kun asuin kalliossa talossa, joka oli rakennettu 1927, niin ohuen seinän läpi saattoi keskustella tutun naapurin kanssa, surkeaa elämää se oli.
Voi tsiisos näitä juttuja...! Totuushan se aina eniten karmii...
Blaah