Kajsan uusi maailma JATKUU (osa15)...........

Wooper kirjoitti:

Kajsan tarinan 15. osa – kuka jaksaa lukea?

”Huoh! Valmiina uuteen päivään!” Kajsa venytteli
ja haukotteli samalla makeasti. Tänään Kajsan
ohjelmaan kuului Clairin voittaminen – HUOM! se
on siis tavoite – ja mahdollisen voiton jälkeen
kohti pokemon liigaa lähteminen.

”Tim ja Todd ovat näköjään jo nousseet”, Kajsa
huomasi lähtiessään pokemon centeristä. Juuri kun
Kajsa oli saanut ajatuksensa loppuun,
niin... ”Siinä paha, missä mainitaan”, Kajsa
suhautti hampaidensa välistä – sekä Tim että Todd
astelivat häntä kohti Tim ilmeisen
koppavana. ”Katsos, luuserikin on noussut ylös!”
oli ensimmäinen asia, mitä Tim sanoi. ”Kuinka
niin? Olethan sinä ollut hereillä jo ties kuinka
kauan”, Kajsa tiedusteli pisteliäästi. Tim ei
ottanut Kajsan näsäviisautta kuuleviin korviinsa,
vaan jatkoi: ”Varhainen lintu madon nappaa,
sanotaan, mutta tässä tapauksessa se
merkitsee ”varhainen pokemonkouluttaja merkin
voittaa”, Tim sanoi pöyhkeästi ja heilutteli
Clairilta saamaansa merkkiä Kajsan nenän edessä.
Kajsasta tuntui siltä, että hänen naamavärkkinsä
perusväri oli juuri noussut lähinnä tomaattia
kuvaavalle tasolle ja että kateus velloi hänen
sisällään. ”Todd voi todistaa, kuinka hienosti
menin ja voitin Clairin!” Tim julisti Kajsalle
kuin pappi kansalle. Kajsa katsoi Toddia – Todd
nyökkäsi. ”No, me pojat tästä lähdetäänkin
pokemon liigaan!” Tim jatkoi julistustaan. ”Voi
kun kiva!” Kajsa yllätti Timin
suhtautumistavallaan, mutta ihmetys hävisi
pian: ”Mutta koska taidan kieliopin paremmin kuin
sinä, saanen korjata äskeistä lausettasi? Sehän
kuuluu oikeasti näin: No, me itserakkaat ääliöt
tästä lähdetäänkin pokemon liigaan!” Kajsa sanoi
näsäviisaasti. ”Isä oli oikeassa, kun sanoi, että
naiset on omituisia”, Tim mutisi. ”Vaan nähdään
pokemon liigassa, mikäli siis sinne asti joskus
pääset! Voi olla, että otteletkin Lancen sijaan
minua vastaan!” Tim sanoi omahyväisesti ja lähti
Toddin kanssa kohti pokemon liigaan vievää
tietä. ”Äiti oli oikeassa, kun sanoi, että miehet
on omituisia ja itserakkaita”, Kajsa ajatteli ja
lähti kohti salia.

”Ihan outo sali!” oli Kajsan ensimmäinen
kommentti hänen päästyään sisään. Salipäällikkö
Clair seisoi jonkintapaisella kivilaatalla, jota
ympäröivät laavamaiset ”altaat”. ”Jos aiot
haastaa minut, saat luvan käyttää järkeäsi!”
Clair huusi Kajsalle. ”Häh?” Kajsa ei
tajunnut. ”Näetkö kivet, joita on jokaisen
kivilaatan reunalla? Vieritä niitä noihin ”laava-
altaisiin” niin, että voi kävellä niitä pitkin
tänne. Sitten otan haasteesi vastaan”, Clair
sanoi. ”Selvä!” Kajsa huusi. Hän komensi
Squirtlen ulos, mutta se ei saanut kiviä
liikkumaan milliäkään. ”Squirtle, takaisin!” hän
komensi. ”Täytyy olla helpompi keino... Nyt
keksin!” Kajsa huudahti. ”Tule ulos, Pidgeot!”
pokepallo aukesi ja Pidgeot tuli ulos pallosta.
Kajsa kapusi sen selkään. ”Pidgeot, lennä Clairin
luo!” Kajsa komensi. ”Pidgsoot!” Pidgeot levitti
siipensä ja lensi Clairin luo.

”Nokkelaa, täytyy myöntää”, Clair sanoi Kajsalle
tämän kutsuessa Pidgeottia takaisin. ”No,
aloitetaanko?” Kajsa kysyi
kärsimättömästi. ”Sehän sopii! Kaksi kahta
vastaan, käykö?” Clair kysyi. ”Paremmin kuin
hyvin!”

”Mene, Dragonair!” ”Mene, Espeon!” Kajsa ja Clair
huusivat ja heittivät pokepallot ilmaan. ”Espeon,
psykoase!” ”Dragonair, dragoraivo”, Clair komensi
ihmeen rauhallisella äänellä. Espeon lähetti
matkaan sinertäviä aaltoja, mutta Dragonair ei
niistä pahemmin piitannut. Sen sijaan se aukaisi
suunsa ja lähetti matkaan jonkintapaisia
lieskoja, jotka satuttivat Espeonia todella
pahasti. ”Espeon! Älä luovuta, vaan käytä
aamuaurinkoa!” Kajsa huusi epätoivoisesti. Espeon
sai kuin saikin tehtyä aamuauringon ja hetken
kuluttua se oli taas taistelukunnossa. ”Hyvä,
Espeon! Käytä sekaannusta!” Dragonair oli aivan
pihalla, kunnes se lopulta tyrmäsi itse
itsensä. ”Takaisin, Dragonair!” Clair
komensi. ”Ei hullummin! Mutta katsotaanpa, kuinka
pärjäät tälle!” Clair heitti pokepallon
areenalle. ”Mikä tuo on?” Kajsa ihmetteli
pokepallon avauduttua. Hän otti pokedexinsä
esiin. ”Piip! Kingra, vesipokemon. Se on Seadran
kehittyneempi muoto ja se on harvinainen.” ”Olipa
tuostakin apua!” Kajsa mutisi ja kutsui Espeonin
takaisin. ”Mene, Typhlosion!” Kajsa tiesi
tehneensä tyhmän valinnan, mutta hänellä ei ollut
juurikaan vaihtoehtoja. ”Typhlosion,
liekinheitin!” ”Kingra, savuverho!” Kingra teki
ympärilleen savuverhon, mutta Typhlosionin
voimakkaat leikit hävittivät verhon hetkessä.
Liekit osuivat Kingraan, mutta se ei juurikaan
haitannut sitä. ”Kingra, kupla-ase!” ”Typhlosion,
maanjäristys!” Typhlosion oli nopeampi ja
maanjäristys sai Kingran hetkeksi täysin
sekaisin – se riitti Kajsalle. ”Typhlosion,
liekinheitin!” Tavallista kuumemmat lieskat
purkautuivat Typhlosionin suusta ja Kingra oli
kuin grillattu kala. ”Kingra, takaisin!” Clair
kutsui pokemoniaan. Ottelu oli päättynyt.

”Kertakaikkisen hienoa!” Kajsa riemuitsi. Hän
piteli kädessään Clairilta saamaansa
merkkiä. ”Ainut asia, mikä tuo pahan mielen, on
se, että pokemon liigaan on piiiitkä matka!” hän
ajatteli, mutta keksi samassa jotain.

”Tämä se on elämää!” Kajsa huusi. Hänen tummat
hiuksensa liehuivat tuulessa Pidgeotin kiitäessä
taivaalla Kajsa selässän. ”Kiirettä pitää,
Pidgeot! Meidän on ehdittävä pokemon liigaan
ennen niitä kerskureita! Saavatpa sitten nähdä,
kuka on luuseri ja kuka ei!”

JATKUU..............................

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä