tiivistä ja matalaa

Mutta hei, on paljon parempi, ihan jo kestävän kehityksen kehityksen kannalta ajateltuna yhdyskuntarakenteen tulee olla tehokas. Se voi olla joko tiivis ja matala tai väljä ja korkea.

Mitä tiiveyden ja asumisviihtyvyyden väliseen korrelaatioon tulee, väittäisin esim. vanhaa Raumaa viihtyisämmäksi kuin kys. kaupungin myöhempää ja väljempää kerrostalotuotantoa. Tämä "käytännön toteutukista" saatu näyttö taitaa perustua pitkälti mutu-menetelmään.

tuhertelija kirjoitti:

Mutta hei, on paljon parempi, ihan jo kestävän kehityksen kehityksen kannalta ajateltuna yhdyskuntarakenteen tulee olla tehokas. Se voi olla joko tiivis ja matala tai väljä ja korkea.

Mitä tiiveyden ja asumisviihtyvyyden väliseen korrelaatioon tulee, väittäisin esim. vanhaa Raumaa viihtyisämmäksi kuin kys. kaupungin myöhempää ja väljempää kerrostalotuotantoa. Tämä "käytännön toteutukista" saatu näyttö taitaa perustua pitkälti mutu-menetelmään.

Lue lisää

hajautumiseen, koska tiivis rakenne ei vastaa ihmisten asumistarpeita...kun taloudelliset voimavarat sallivat, asukkaat valitsevat ympäristön, jossa tarpeet heidän kannaltaan kohtaavat. Asumismukavuus on primääritarve, ympäristö ym- näkökohdat joustavat. Näin toimii ihminen.

Eli väljä ja matala proaktiivisesti toteutettuna johtaa sekä kestävään kehitykseen että asumistarpeiden kohtaamiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

En ymmärrä mitä tarkoitetaan väljällä ja korkealla. Korkeat rakennukset johtavat pääsääntöisesti tiiviiseen asumistiheyteen, ellei rakennuksia sijoita kauaksi toisistaan. En ymmärrä mitä etua tällä saavutetaan, koska asumismuodossa korostuu tiiviin asumisen haitat.
Nykyisillä näytöillä korkea ja tiivis ei sovi asumiskäyttöön.

tuhertelija kirjoitti:

Mutta hei, on paljon parempi, ihan jo kestävän kehityksen kehityksen kannalta ajateltuna yhdyskuntarakenteen tulee olla tehokas. Se voi olla joko tiivis ja matala tai väljä ja korkea.

Mitä tiiveyden ja asumisviihtyvyyden väliseen korrelaatioon tulee, väittäisin esim. vanhaa Raumaa viihtyisämmäksi kuin kys. kaupungin myöhempää ja väljempää kerrostalotuotantoa. Tämä "käytännön toteutukista" saatu näyttö taitaa perustua pitkälti mutu-menetelmään.

Lue lisää

maassamme huippu. Erityisen tärkeäää on rakennusten, kulkuteiden, pihojen mittakaava.
Tärkeä osa Vanhan Rauman toimivuudesta perustuu siihen, että läheltä löytyvät palvelut. Päivittäisasiointia voi hoitaa jalkaisin ja polkupyörällä, jolloin pysäköintitloja ei tarvitse varata 2 ap/ asunto. Tilaahan ei yksinkertaisesti olisikaan tähän.

Nykyiset asumistarpeet edellyttävät huomattavati suurempia taloja, käytännössä 200-250 k-m2/asunto. Pääkaupunkiseudulla, jossa työssäkäyntialue on laaja, autopaikkakysymykset on ehdottomasti ratkaistava kunnolla. Kun otetaan huomioon vaatimukset yksityisyydestä ja riittävästä rauhallisuudesta, on viihtyisä ja toimiva tiivis matala käytännössä utopiaa laajemmassa mittakaavassa.

Muuten esikuvana alue on oiva, siellä on ne suunnittelun parametrit näkyvissä, mikä tekee asuinalueesta pidetyn.

Vanhan Rauman tasoisen kokonaisuuden suunnittelun jättäminen nykyisille arkkitehdeille on aivan liian suuri riski. Toistaiseksi täällähän ei ole yhtään kunnollista esimerkiä siitä, että homma osattaisiin tehdä lähellekään kunnolla, paitsi jos Kartanonkoski lasketaan pois, jossa on viitteitä siihen suuntaan.

Kotimaiset arkkitehdit ovat parhaimillaan korkeintaan yhden rakennuksen suunnitelussa kerrallaan. Useamman rakennuksen suunnittelu tai esimerkiksi kaavoitus on parempi antaa vaikkapa ruotsalaisille, joilla on silmää tällä alalla.

johtaa rakenteen kirjoitti:

hajautumiseen, koska tiivis rakenne ei vastaa ihmisten asumistarpeita...kun taloudelliset voimavarat sallivat, asukkaat valitsevat ympäristön, jossa tarpeet heidän kannaltaan kohtaavat. Asumismukavuus on primääritarve, ympäristö ym- näkökohdat joustavat. Näin toimii ihminen.

Eli väljä ja matala proaktiivisesti toteutettuna johtaa sekä kestävään kehitykseen että asumistarpeiden kohtaamiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

En ymmärrä mitä tarkoitetaan väljällä ja korkealla. Korkeat rakennukset johtavat pääsääntöisesti tiiviiseen asumistiheyteen, ellei rakennuksia sijoita kauaksi toisistaan. En ymmärrä mitä etua tällä saavutetaan, koska asumismuodossa korostuu tiiviin asumisen haitat.
Nykyisillä näytöillä korkea ja tiivis ei sovi asumiskäyttöön.

Lue lisää

"Nykyisillä näytöillä korkea ja tiivis ei sovi asumiskäyttöön."

Niinkuin esim. 7- kerroksiset kerrostalot tiiviisti rakennettuina eivät sovi asumiskäyttöön?
Tsekkaapa asuntojen myynti-ilmoituksista mitkä ovat halutuimpia (kalleimpia) asuntoja. Ne ovat Erittäin Tiiviissä ja Tehokkaissa Helsingin kantakaupungin kerrostalokortteleissa.

rmt kirjoitti:

"Nykyisillä näytöillä korkea ja tiivis ei sovi asumiskäyttöön."

Niinkuin esim. 7- kerroksiset kerrostalot tiiviisti rakennettuina eivät sovi asumiskäyttöön?
Tsekkaapa asuntojen myynti-ilmoituksista mitkä ovat halutuimpia (kalleimpia) asuntoja. Ne ovat Erittäin Tiiviissä ja Tehokkaissa Helsingin kantakaupungin kerrostalokortteleissa.

Lue lisää

korkeista ja tiiviistä asumisesta on lähinnä kantakaupungissa.

Näin väljästi asuttuun maahan ei ole mitään syytä rakentaa korkeita asuinrakennuksia, jotka pääsääntöisesti sopivat erittäin huonosti aiotuille paikoille ja osoittavat taipumusta slummiutua.
Hyvä esimerkki "korkeasta ja tiiviistä" on Etelä-Leppävaaara" joka on jo alkanut degeneroitumaan ennenkuin on valmis toisesta päästä.

Parhaiten kestävää kehitystä ohjataan, kun kaavoitetaan sellaisia asuinalueita, joiden tiedetään vastaavan asukkaiden tarpeita. Eli pääsääntöisesti väljää ja matalaa asumiseen.

hinnat kirjoitti:

korkeista ja tiiviistä asumisesta on lähinnä kantakaupungissa.

Näin väljästi asuttuun maahan ei ole mitään syytä rakentaa korkeita asuinrakennuksia, jotka pääsääntöisesti sopivat erittäin huonosti aiotuille paikoille ja osoittavat taipumusta slummiutua.
Hyvä esimerkki "korkeasta ja tiiviistä" on Etelä-Leppävaaara" joka on jo alkanut degeneroitumaan ennenkuin on valmis toisesta päästä.

Parhaiten kestävää kehitystä ohjataan, kun kaavoitetaan sellaisia asuinalueita, joiden tiedetään vastaavan asukkaiden tarpeita. Eli pääsääntöisesti väljää ja matalaa asumiseen.

Lue lisää

"Näin väljästi asuttuun maahan ei ole mitään syytä rakentaa korkeita asuinrakennuksia, jotka pääsääntöisesti sopivat erittäin huonosti aiotuille paikoille ja osoittavat taipumusta slummiutua."

- Niinkuin esim Katajanokka, Kruununhaka, Etutöölö, Munkkiniemi, Punavuori.......?

hinnat kirjoitti:

korkeista ja tiiviistä asumisesta on lähinnä kantakaupungissa.

Näin väljästi asuttuun maahan ei ole mitään syytä rakentaa korkeita asuinrakennuksia, jotka pääsääntöisesti sopivat erittäin huonosti aiotuille paikoille ja osoittavat taipumusta slummiutua.
Hyvä esimerkki "korkeasta ja tiiviistä" on Etelä-Leppävaaara" joka on jo alkanut degeneroitumaan ennenkuin on valmis toisesta päästä.

Parhaiten kestävää kehitystä ohjataan, kun kaavoitetaan sellaisia asuinalueita, joiden tiedetään vastaavan asukkaiden tarpeita. Eli pääsääntöisesti väljää ja matalaa asumiseen.

Lue lisää

"Parhaiten kestävää kehitystä ohjataan, kun kaavoitetaan sellaisia asuinalueita, joiden tiedetään vastaavan asukkaiden tarpeita. Eli pääsääntöisesti väljää ja matalaa asumiseen."

"Kestävää kehitystä" se, että asutetaan ihmiset pääkaupunkiseudun ympäristökuntiin sadan kilometrin säteellä?
Niistä sitten kestävästi kehittyen körötellään yksityisautoilla Stadiin töihin...

rmt kirjoitti:

"Parhaiten kestävää kehitystä ohjataan, kun kaavoitetaan sellaisia asuinalueita, joiden tiedetään vastaavan asukkaiden tarpeita. Eli pääsääntöisesti väljää ja matalaa asumiseen."

"Kestävää kehitystä" se, että asutetaan ihmiset pääkaupunkiseudun ympäristökuntiin sadan kilometrin säteellä?
Niistä sitten kestävästi kehittyen körötellään yksityisautoilla Stadiin töihin...

Lue lisää

kun proaktiivisesti vastataan asukkaiden oikeisiin tarpeisiin. Näihin kuuluu palvelujen ja liikenneyhteyksien lisäksi ainakin asumisväljyys, ympäristön laadukkuus, rauhallisuus ja yksityisyys, ihmisen mittakaava ja rakentamisen laatu.

Etukäteen suunnittelemalla alueet näitä vaatimuksia vastaavaksi saavutetaan parempi lopputulos kuin että ihmiset joutuvat muuttamaan kaummaksi vaatimuksia vastaaville asuinaluille, jonka he tekevät joka tapauksessa.

Sosialidemokratiassa löytyy aina joku, joka tietää yksityisen ihmisen tarpeet paremmin ja tietää kuinka muiden pitää käyttäytyä ja järjestää elämänsä. Länsimaisia arvoja on valinnanvapaus ja yksilön tarpeiden kunnioitus.

Tältä pohjalta on arkkitehtien hyvä lähteä jatkokehittelyyn ja lopettaa haihattelut siitä, että kaavoittamalla voidaan pakottaa ihmiset kestävään kehitykseen silloinkin kun edellytykset eivät vastaa tarpeita.

rmt kirjoitti:

"Näin väljästi asuttuun maahan ei ole mitään syytä rakentaa korkeita asuinrakennuksia, jotka pääsääntöisesti sopivat erittäin huonosti aiotuille paikoille ja osoittavat taipumusta slummiutua."

- Niinkuin esim Katajanokka, Kruununhaka, Etutöölö, Munkkiniemi, Punavuori.......?

Lue lisää

kantakaupungista ja sen lähistöltä ovat pääsääntöisesti laadukkaita. Noissa nimenomaisissa kohteissa slummiutuminen ei liene kovin pitkällä. Kantakaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä kyseinen "tiivis ja korkea" on perusteltua, mutta vain siellä.

Uusien korkeiden ja tiiviiden alueiden rakentamisella pyritään luultavasti perustelemaan mahdollisimman kustannustehokasta rakennustapaa. Kaikki muuta rgumentit (kantakaupungin ulkopuolella) onkin sitten enemmän tai vähemän keksittyä.

Se, että minimistä on muodostunut käytännön normi ja tälle pyritään löytämään rationaalinen selitys "tiivis ja korkea" osoittaa välinpitämättömyyttä todellisille viihtyisän asumisen perustarpeille. Tai sitten onnetonta toiveajattelua.

Varoittavia esimerkkejä slummiutumiskehityksen alussa olevista uusista korkeista ja tiiviistä asuinalueista löytyy Etelä-Leppävaaran lisäksi esim. Vuosaaresta sekä useilta alueilta Espoosta ja Vantaalta. Näiden onnettomien lähiöiden kehityskaari on varsin hyvin tiedossa. Sen vuoksi olisi hyvä, ettei tehtyjä virheitä toistettaisi enää kovin montaa kymmentä vuotta.

Yhteistähän näille on rakennusten ja kortteleiden vieraannuttava mittakaava ja DDR-mäinen rakennuskanta, jonne kukaan ei pysty oikeasti juurtumaan. Pahimmillaan onnistutaan pilaamaan arvokkaita luonnonalueita ja saamaan ihmiset elämän sivuraiteille päiväkodista eteenpäin.

Pidetyillä, inhimillisen mittakaavan asuinalueilla näitä rappeutumisen merkkejä ei pääsääntöisesti ilmene.

kestävää kehitystä kirjoitti:

kun proaktiivisesti vastataan asukkaiden oikeisiin tarpeisiin. Näihin kuuluu palvelujen ja liikenneyhteyksien lisäksi ainakin asumisväljyys, ympäristön laadukkuus, rauhallisuus ja yksityisyys, ihmisen mittakaava ja rakentamisen laatu.

Etukäteen suunnittelemalla alueet näitä vaatimuksia vastaavaksi saavutetaan parempi lopputulos kuin että ihmiset joutuvat muuttamaan kaummaksi vaatimuksia vastaaville asuinaluille, jonka he tekevät joka tapauksessa.

Sosialidemokratiassa löytyy aina joku, joka tietää yksityisen ihmisen tarpeet paremmin ja tietää kuinka muiden pitää käyttäytyä ja järjestää elämänsä. Länsimaisia arvoja on valinnanvapaus ja yksilön tarpeiden kunnioitus.

Tältä pohjalta on arkkitehtien hyvä lähteä jatkokehittelyyn ja lopettaa haihattelut siitä, että kaavoittamalla voidaan pakottaa ihmiset kestävään kehitykseen silloinkin kun edellytykset eivät vastaa tarpeita.

Lue lisää

"kun proaktiivisesti vastataan asukkaiden oikeisiin tarpeisiin. Näihin kuuluu palvelujen ja liikenneyhteyksien lisäksi ainakin asumisväljyys..."

Väljästi ja alhaisella tehokkuudella kaavoitetuille asuntoalueille EI tule palveluita.
Eli liikenneyhteyksiä todellakin tarvitaan että niihin Jumboihin pääsee ostoksille omalla autolla...
Käytännössä matalaväljä-asunto-alueilla perheet hankkivat kaksi autoa.

rmt kirjoitti:

"kun proaktiivisesti vastataan asukkaiden oikeisiin tarpeisiin. Näihin kuuluu palvelujen ja liikenneyhteyksien lisäksi ainakin asumisväljyys..."

Väljästi ja alhaisella tehokkuudella kaavoitetuille asuntoalueille EI tule palveluita.
Eli liikenneyhteyksiä todellakin tarvitaan että niihin Jumboihin pääsee ostoksille omalla autolla...
Käytännössä matalaväljä-asunto-alueilla perheet hankkivat kaksi autoa.

Lue lisää

on tietysti rajoituksia. Käytäntö osoittaa, että palvelujen saatavuus järkevällä etäisyydellä, hyvien yhteyksien päässä on tärkeää sen sijaan, että kaikki on välittömässä läheisyydessä.

Kantakaupungin ulkopuollla tarvitaan joka tapauksessa autoa, joten eihän tuossa mitään kummallista ole. Joukoliikenne on kuitenkin helpommin järjestettävissä aluille, jotka ovat kaavoitettu väljä matalueeksi tarkoituksella eikä siten, että alue syntyy itsestään ja lopulta ollaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä paikkaamassa syntyneitä ongelmia.

Hypermarketit taajamien liepeillä on fakta. Asiakkaat haluavat niissä asioida monestakin syystä. Jälleen kerran kaavoittajien tehtävänä on mahdollistaa perustellut tarpeet mahdollisimman optimilla tavalla, sen sijaan että yrittää rajoittaa tai ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua.

väljä+matala-aluieilla kirjoitti:

on tietysti rajoituksia. Käytäntö osoittaa, että palvelujen saatavuus järkevällä etäisyydellä, hyvien yhteyksien päässä on tärkeää sen sijaan, että kaikki on välittömässä läheisyydessä.

Kantakaupungin ulkopuollla tarvitaan joka tapauksessa autoa, joten eihän tuossa mitään kummallista ole. Joukoliikenne on kuitenkin helpommin järjestettävissä aluille, jotka ovat kaavoitettu väljä matalueeksi tarkoituksella eikä siten, että alue syntyy itsestään ja lopulta ollaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä paikkaamassa syntyneitä ongelmia.

Hypermarketit taajamien liepeillä on fakta. Asiakkaat haluavat niissä asioida monestakin syystä. Jälleen kerran kaavoittajien tehtävänä on mahdollistaa perustellut tarpeet mahdollisimman optimilla tavalla, sen sijaan että yrittää rajoittaa tai ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua.

Lue lisää

"Jälleen kerran kaavoittajien tehtävänä on mahdollistaa perustellut tarpeet mahdollisimman optimilla tavalla, sen sijaan että yrittää rajoittaa tai ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua."

Niinkö?
Ihmisten perusteltuihin tarpeisiin ja oikeuksiin kuuluu asua omakotitalossa isolla tontilla. Siispä sellaisia kaavoittamaan Helsingin kehyskuntiin, koska Helsingistä ei tonttimaata sellaisille löydy.
Koska palveluja eikä sen puoleen työpaikkojakaan ole tarjolla näissä nukkumälähiöissa niin perheen perusteltuihin tarpeisiin kuuluu kaksi autoa.
Ihmisen perusteltuihin tarpeisiin kuuluu tehdä työmatkat Helsinkiin yksinään näillä autoilla, jotka kuitenkin on pakko hankkia koska noissa lähiöissä ei muuten tule toimeen.
Kaupunki (Helsinki)ei saa ohjata ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua vaan sen tulee vastata tähän tarpeeseen sallimalla yhä uusien pysäköintilaitosten rakentaminen ja leventää ajoväyliä, rakentaa uusia teitä, siltoja ja ramppeja ruuhkien helpottamiseksi ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi.
Kun yksityisautoilun sujuvuutta parannetaan niin samanaikaisesti joukkoliikenteen suosio vähenee, hintoja nostetaan ja palvelua heikennetään.
Tämä taas johtaa yksityisautoilun kasvuun, jonka seurauksena tulee leventää ajoväyliä, rakentaa uusia teitä, siltoja ja ramppeja ruuhkien helpottamiseksi ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi.... jne

rmt kirjoitti:

"Jälleen kerran kaavoittajien tehtävänä on mahdollistaa perustellut tarpeet mahdollisimman optimilla tavalla, sen sijaan että yrittää rajoittaa tai ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua."

Niinkö?
Ihmisten perusteltuihin tarpeisiin ja oikeuksiin kuuluu asua omakotitalossa isolla tontilla. Siispä sellaisia kaavoittamaan Helsingin kehyskuntiin, koska Helsingistä ei tonttimaata sellaisille löydy.
Koska palveluja eikä sen puoleen työpaikkojakaan ole tarjolla näissä nukkumälähiöissa niin perheen perusteltuihin tarpeisiin kuuluu kaksi autoa.
Ihmisen perusteltuihin tarpeisiin kuuluu tehdä työmatkat Helsinkiin yksinään näillä autoilla, jotka kuitenkin on pakko hankkia koska noissa lähiöissä ei muuten tule toimeen.
Kaupunki (Helsinki)ei saa ohjata ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua vaan sen tulee vastata tähän tarpeeseen sallimalla yhä uusien pysäköintilaitosten rakentaminen ja leventää ajoväyliä, rakentaa uusia teitä, siltoja ja ramppeja ruuhkien helpottamiseksi ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi.
Kun yksityisautoilun sujuvuutta parannetaan niin samanaikaisesti joukkoliikenteen suosio vähenee, hintoja nostetaan ja palvelua heikennetään.
Tämä taas johtaa yksityisautoilun kasvuun, jonka seurauksena tulee leventää ajoväyliä, rakentaa uusia teitä, siltoja ja ramppeja ruuhkien helpottamiseksi ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi.... jne

Lue lisää

kovin vähätellen ihmisten tarpeisiin, jotka ovat todellisia ja perusteltuja heidän omasta näkökulmastaan.

Olen ymmärtävänäni pointtisi, ajatuksesi ovat akateemisen kauniita, poliittisesti korrekteja ja hyvin tyyppillisiä niille jotka uskovat olevansa oikeutettuja päättämään muiden puolesta heidän tarpeistaan. Tämä kaikki on kuitenkin utopiaa, koska tiedämme monen käytännön esimerkin ja toteutuneen kehityksen perusteella miten asiat todellisuudessa ohjautuvat:

- Jos kaavoitus ja sen ohjaama rakentaminen ei vastaa asukkaiden toiveita, alue ei ole vetovoimainen eikä sinne hakeudu sellaisia asukkaita kuin esim Helsinki nyt toivoo: maksukykyisiä keskiluokkaisia kansalaisia. Nämä asukkaat hakeutuvat muualle, jossa heidän asumistoiveensa kohtaavat tarjonnan. Näin on jo tapahtunut, ei pelkästään Helsingistä ulos vaan myös Espoosta ja Vantaalta kehyskuntiin. Tämä kehitys ei ole tietenkään näiden kaupunkien kannalta toivottavaa, eikä kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu. Root cause "ongelmaan" on kuitenkin mm. kaavoituksessa ja tonttipolitiikassa. Ratkaisu ei ole korkea ja tiivis, koska niille löytyy kantakaupungin ulkopuolelta varsin vähän kysyntää (ylimpiä kerroksia lukuunottamatta).

- Kun kaavoitus ja sen ohjaama rakentaminen vastaavat tavoiteltujen asukasryhmien toiveita, alueelle hakeutuu kohderyhmiin kuuluvia. Kaavoituksessa on ratkaistu mm. väljyyden ja mataluuden vaatimukset, samalla liikenneväylät ja julkiset palvelut voidaan jo suunnitteluvaiheessa mitoittaa tarpeita vastaaviksi. Myötävaikuttamalla toiveiden mukaiseen asumistasoon, saavutetaan sekä asukkaiden että kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu.

Suomalaiset voitaisiin asuttaa helposti noin 50 km säteelle pääkaupungista matalasti ja väljästi rakennetuille pientaloaluille. Monista syistä johtuen asumistoiveet täyttävä, sopivan hintainen talo löytyy paljon kauempaa. Täysin tarpeetonta, jos kaavoitus ja tonttipolitiikka vastaisivat nykyajan vaatimuksia.

Eli asia on varsin yksinkertainen: Kaavoittajat, poliitikot ja arkkitehdit. Kunnelkaapa maksumiehiä ja toimikaa heidän toiveidensa ohjaamina. Suomalaisten asumistoiveista julkaistaan vuosittain tutkimuksia...tarvitsee vain ymmärtää lukemansa. Vuosikymmenten ajan toiveet ovat kehittyneet samaan suuntaan: väljään, matalaan pientaloasumiseen. Eikö olisi jo aika totetuttaa näitä käytännössä eikö höpöttää sellaisesta jota juuri kukaan ei tarvitse.

Ilmiö on muuten kansainvälinen, eikä johdu mitenkään suomalaisten epäsosiaalisuudesta.

suhtaudut kirjoitti:

kovin vähätellen ihmisten tarpeisiin, jotka ovat todellisia ja perusteltuja heidän omasta näkökulmastaan.

Olen ymmärtävänäni pointtisi, ajatuksesi ovat akateemisen kauniita, poliittisesti korrekteja ja hyvin tyyppillisiä niille jotka uskovat olevansa oikeutettuja päättämään muiden puolesta heidän tarpeistaan. Tämä kaikki on kuitenkin utopiaa, koska tiedämme monen käytännön esimerkin ja toteutuneen kehityksen perusteella miten asiat todellisuudessa ohjautuvat:

- Jos kaavoitus ja sen ohjaama rakentaminen ei vastaa asukkaiden toiveita, alue ei ole vetovoimainen eikä sinne hakeudu sellaisia asukkaita kuin esim Helsinki nyt toivoo: maksukykyisiä keskiluokkaisia kansalaisia. Nämä asukkaat hakeutuvat muualle, jossa heidän asumistoiveensa kohtaavat tarjonnan. Näin on jo tapahtunut, ei pelkästään Helsingistä ulos vaan myös Espoosta ja Vantaalta kehyskuntiin. Tämä kehitys ei ole tietenkään näiden kaupunkien kannalta toivottavaa, eikä kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu. Root cause "ongelmaan" on kuitenkin mm. kaavoituksessa ja tonttipolitiikassa. Ratkaisu ei ole korkea ja tiivis, koska niille löytyy kantakaupungin ulkopuolelta varsin vähän kysyntää (ylimpiä kerroksia lukuunottamatta).

- Kun kaavoitus ja sen ohjaama rakentaminen vastaavat tavoiteltujen asukasryhmien toiveita, alueelle hakeutuu kohderyhmiin kuuluvia. Kaavoituksessa on ratkaistu mm. väljyyden ja mataluuden vaatimukset, samalla liikenneväylät ja julkiset palvelut voidaan jo suunnitteluvaiheessa mitoittaa tarpeita vastaaviksi. Myötävaikuttamalla toiveiden mukaiseen asumistasoon, saavutetaan sekä asukkaiden että kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu.

Suomalaiset voitaisiin asuttaa helposti noin 50 km säteelle pääkaupungista matalasti ja väljästi rakennetuille pientaloaluille. Monista syistä johtuen asumistoiveet täyttävä, sopivan hintainen talo löytyy paljon kauempaa. Täysin tarpeetonta, jos kaavoitus ja tonttipolitiikka vastaisivat nykyajan vaatimuksia.

Eli asia on varsin yksinkertainen: Kaavoittajat, poliitikot ja arkkitehdit. Kunnelkaapa maksumiehiä ja toimikaa heidän toiveidensa ohjaamina. Suomalaisten asumistoiveista julkaistaan vuosittain tutkimuksia...tarvitsee vain ymmärtää lukemansa. Vuosikymmenten ajan toiveet ovat kehittyneet samaan suuntaan: väljään, matalaan pientaloasumiseen. Eikö olisi jo aika totetuttaa näitä käytännössä eikö höpöttää sellaisesta jota juuri kukaan ei tarvitse.

Ilmiö on muuten kansainvälinen, eikä johdu mitenkään suomalaisten epäsosiaalisuudesta.

Lue lisää

Ymmärrän että rakastat omaa ääntäsi, niin paljon että työnnät mielipiteesi muidenkin päihin. Olet lyhytnäköinen niinkuin kaikki itserakkaat pässit. Ratkaisusi tuottaisi loputtomia masentavia pientalopeltoja joilla ei olisi yksilöllisyyden kanssa mitään tekemistä. Kestävästä kehityksestä et ymmärrä mitään. Jos sinunkaltaisesi olisivat päättämässä maailma hukkuisi paskaan kymmenessä vuodessa.

9=9=9 kirjoitti:

Ymmärrän että rakastat omaa ääntäsi, niin paljon että työnnät mielipiteesi muidenkin päihin. Olet lyhytnäköinen niinkuin kaikki itserakkaat pässit. Ratkaisusi tuottaisi loputtomia masentavia pientalopeltoja joilla ei olisi yksilöllisyyden kanssa mitään tekemistä. Kestävästä kehityksestä et ymmärrä mitään. Jos sinunkaltaisesi olisivat päättämässä maailma hukkuisi paskaan kymmenessä vuodessa.

Lue lisää

ikävä että ummistat silmäsi reaaliteeteilta. Olisi kuitenkin tyhmää toistaa tehdyt virheet.

Sitäpaitsi ei ole kovin fiksua hyökätä ad hominenm kun argumentit loppuvat. Mutta samapa tuo.

suhtaudut kirjoitti:

kovin vähätellen ihmisten tarpeisiin, jotka ovat todellisia ja perusteltuja heidän omasta näkökulmastaan.

Olen ymmärtävänäni pointtisi, ajatuksesi ovat akateemisen kauniita, poliittisesti korrekteja ja hyvin tyyppillisiä niille jotka uskovat olevansa oikeutettuja päättämään muiden puolesta heidän tarpeistaan. Tämä kaikki on kuitenkin utopiaa, koska tiedämme monen käytännön esimerkin ja toteutuneen kehityksen perusteella miten asiat todellisuudessa ohjautuvat:

- Jos kaavoitus ja sen ohjaama rakentaminen ei vastaa asukkaiden toiveita, alue ei ole vetovoimainen eikä sinne hakeudu sellaisia asukkaita kuin esim Helsinki nyt toivoo: maksukykyisiä keskiluokkaisia kansalaisia. Nämä asukkaat hakeutuvat muualle, jossa heidän asumistoiveensa kohtaavat tarjonnan. Näin on jo tapahtunut, ei pelkästään Helsingistä ulos vaan myös Espoosta ja Vantaalta kehyskuntiin. Tämä kehitys ei ole tietenkään näiden kaupunkien kannalta toivottavaa, eikä kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu. Root cause "ongelmaan" on kuitenkin mm. kaavoituksessa ja tonttipolitiikassa. Ratkaisu ei ole korkea ja tiivis, koska niille löytyy kantakaupungin ulkopuolelta varsin vähän kysyntää (ylimpiä kerroksia lukuunottamatta).

- Kun kaavoitus ja sen ohjaama rakentaminen vastaavat tavoiteltujen asukasryhmien toiveita, alueelle hakeutuu kohderyhmiin kuuluvia. Kaavoituksessa on ratkaistu mm. väljyyden ja mataluuden vaatimukset, samalla liikenneväylät ja julkiset palvelut voidaan jo suunnitteluvaiheessa mitoittaa tarpeita vastaaviksi. Myötävaikuttamalla toiveiden mukaiseen asumistasoon, saavutetaan sekä asukkaiden että kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu.

Suomalaiset voitaisiin asuttaa helposti noin 50 km säteelle pääkaupungista matalasti ja väljästi rakennetuille pientaloaluille. Monista syistä johtuen asumistoiveet täyttävä, sopivan hintainen talo löytyy paljon kauempaa. Täysin tarpeetonta, jos kaavoitus ja tonttipolitiikka vastaisivat nykyajan vaatimuksia.

Eli asia on varsin yksinkertainen: Kaavoittajat, poliitikot ja arkkitehdit. Kunnelkaapa maksumiehiä ja toimikaa heidän toiveidensa ohjaamina. Suomalaisten asumistoiveista julkaistaan vuosittain tutkimuksia...tarvitsee vain ymmärtää lukemansa. Vuosikymmenten ajan toiveet ovat kehittyneet samaan suuntaan: väljään, matalaan pientaloasumiseen. Eikö olisi jo aika totetuttaa näitä käytännössä eikö höpöttää sellaisesta jota juuri kukaan ei tarvitse.

Ilmiö on muuten kansainvälinen, eikä johdu mitenkään suomalaisten epäsosiaalisuudesta.

Lue lisää

"Kaavoittajat, poliitikot ja arkkitehdit. Kunnelkaapa maksumiehiä ja toimikaa heidän toiveidensa ohjaamina."

Näin juuri.

Ihmiset ovat valmiita maksamaan uskomattomia summia päästäkseen asumaan alueelle, jossa ei ole luontoa, rakentaminen on todella tiivistä, rakennukset korkeita, omaa pihaa ei ole, harvoin parvekettakaan. Liikennettä on paljon.
Tällaisiin paikkoihin asumaan pääseminen maksaa huomattavasti enemmän kuin savipelloille isketyt väljät omakotitalot.
Kuinka tämä voi olla mahdollista?
Stadi on stadi!

rmt kirjoitti:

"Jälleen kerran kaavoittajien tehtävänä on mahdollistaa perustellut tarpeet mahdollisimman optimilla tavalla, sen sijaan että yrittää rajoittaa tai ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua."

Niinkö?
Ihmisten perusteltuihin tarpeisiin ja oikeuksiin kuuluu asua omakotitalossa isolla tontilla. Siispä sellaisia kaavoittamaan Helsingin kehyskuntiin, koska Helsingistä ei tonttimaata sellaisille löydy.
Koska palveluja eikä sen puoleen työpaikkojakaan ole tarjolla näissä nukkumälähiöissa niin perheen perusteltuihin tarpeisiin kuuluu kaksi autoa.
Ihmisen perusteltuihin tarpeisiin kuuluu tehdä työmatkat Helsinkiin yksinään näillä autoilla, jotka kuitenkin on pakko hankkia koska noissa lähiöissä ei muuten tule toimeen.
Kaupunki (Helsinki)ei saa ohjata ohjata ties minkä ideologian pohjalta ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua vaan sen tulee vastata tähän tarpeeseen sallimalla yhä uusien pysäköintilaitosten rakentaminen ja leventää ajoväyliä, rakentaa uusia teitä, siltoja ja ramppeja ruuhkien helpottamiseksi ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi.
Kun yksityisautoilun sujuvuutta parannetaan niin samanaikaisesti joukkoliikenteen suosio vähenee, hintoja nostetaan ja palvelua heikennetään.
Tämä taas johtaa yksityisautoilun kasvuun, jonka seurauksena tulee leventää ajoväyliä, rakentaa uusia teitä, siltoja ja ramppeja ruuhkien helpottamiseksi ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi.... jne

Lue lisää

"...ihmisiä käyttäytymään niinkuin he eivät halua."

Vai onko ihmis(parat) vaan totutettu ajatukseen sinun tulee tehdä näin (että kapitalistinen järjestelmä pysyy koossa)? Sulkeissa oleva verhotaan jollain höpöhöpöllä jottei sitä ole niin helppoa tajuta?

Kysymyksen asettelu oli ehkä hieman harhaan johtava. Mukava nähdä, että ihmisiä tämäkin aihe kiinnostaa. Lähinnä ajatuksissa oli minulla Espoon Säterinmetsän tyylinen alue. Totta on, että varmasti kaikki haluaisivat asua väljästi, mutta tulevaisuudessa on tuumattava muitakin vaihtoehtoja kuin näitä omakotitalomattoja. Ajatus tähän projektiin lähti siitä, koska nyt mallia otetaan vahvasti keskieurooppalaisesta rakentamisesta, jossa kulttuuriset lähtökohdat ovat aika erilaiset. Se siis pohdituttaa sopiiko juuri tälläinen asumismuoto suomalaisuuteen, mitä se sitten onkaan??? Monelta on vaan kuullut kommenttia tietystä naapurikammosta :) Pitäisikö siis suunnittelussakin ottaa hieman eri asioita huomioon? Suurin osa tutkimuksista on helsingin seudulta, missä ihmisillä on varmasti hieman eri suhtautumineen asumiseen ja ympäristöön kuin harvaan asuituilla taajamilla. Eriäviä mielipiteitä siis odotankin kuulevani, koska yhtä oikeaa vastausta/mielipidettä ei olekaan.

tutkijatar kirjoitti:

Kysymyksen asettelu oli ehkä hieman harhaan johtava. Mukava nähdä, että ihmisiä tämäkin aihe kiinnostaa. Lähinnä ajatuksissa oli minulla Espoon Säterinmetsän tyylinen alue. Totta on, että varmasti kaikki haluaisivat asua väljästi, mutta tulevaisuudessa on tuumattava muitakin vaihtoehtoja kuin näitä omakotitalomattoja. Ajatus tähän projektiin lähti siitä, koska nyt mallia otetaan vahvasti keskieurooppalaisesta rakentamisesta, jossa kulttuuriset lähtökohdat ovat aika erilaiset. Se siis pohdituttaa sopiiko juuri tälläinen asumismuoto suomalaisuuteen, mitä se sitten onkaan??? Monelta on vaan kuullut kommenttia tietystä naapurikammosta :) Pitäisikö siis suunnittelussakin ottaa hieman eri asioita huomioon? Suurin osa tutkimuksista on helsingin seudulta, missä ihmisillä on varmasti hieman eri suhtautumineen asumiseen ja ympäristöön kuin harvaan asuituilla taajamilla. Eriäviä mielipiteitä siis odotankin kuulevani, koska yhtä oikeaa vastausta/mielipidettä ei olekaan.

Lue lisää

Vai ratkaiseeko? Entäs jos asiaa lähestyy käytännön valintatilanteen kannalta. PK-seudulla "tiivis asuminen" maksaa vähintään saman kuin ns. iso tontti omakotitalo kehyskunnassa. Väitän mutuna, että osittain em. hintakilpailu vetää ihmisiä kehyskuntiin. Toisaalta voi olla muitakin tekijöitä: jos on lapsia (kuten kai useimmilla), voin kuvitella hyvin, että vanhemmat haluavat lapsilleen rauhallisemman ympäristön. Toivoisin tutkijoilta tutkimusta niistä valintaan vaikuttaneista tekijöistä, joiden perusteella ihmiset muuttavat kehyskuntiin.

tutkijatar kirjoitti:

Kysymyksen asettelu oli ehkä hieman harhaan johtava. Mukava nähdä, että ihmisiä tämäkin aihe kiinnostaa. Lähinnä ajatuksissa oli minulla Espoon Säterinmetsän tyylinen alue. Totta on, että varmasti kaikki haluaisivat asua väljästi, mutta tulevaisuudessa on tuumattava muitakin vaihtoehtoja kuin näitä omakotitalomattoja. Ajatus tähän projektiin lähti siitä, koska nyt mallia otetaan vahvasti keskieurooppalaisesta rakentamisesta, jossa kulttuuriset lähtökohdat ovat aika erilaiset. Se siis pohdituttaa sopiiko juuri tälläinen asumismuoto suomalaisuuteen, mitä se sitten onkaan??? Monelta on vaan kuullut kommenttia tietystä naapurikammosta :) Pitäisikö siis suunnittelussakin ottaa hieman eri asioita huomioon? Suurin osa tutkimuksista on helsingin seudulta, missä ihmisillä on varmasti hieman eri suhtautumineen asumiseen ja ympäristöön kuin harvaan asuituilla taajamilla. Eriäviä mielipiteitä siis odotankin kuulevani, koska yhtä oikeaa vastausta/mielipidettä ei olekaan.

Lue lisää

hyviä avauksia. Tältä linjalta voisi kehitellä lisää, ennekaikkea korvamaan ankeita kerrostaloalueita ja vaihtoehdoiksi rivitaloille, siellä missä matala ja väljä ei ole mahdollista.

Erityisesti pidän rakennusten monimuotoisuudesta. On erinomainen asia, että asukas pääsee vaikuttamaan moneen muuhunkin kuin tapetin väriin. Tekee elämästä kiinnostavampaa.

Säterinmetsässä ja Kartonkoskellakin näiden kaupunkirivitalojen pihat ovat edelleen hieman pieniä, näin harvaan asutussa maassa yksityiseen oleskeluun tarkoitettu alue voi olla väljempikin.

kustannuksensa ja paljon paljon enemmänkin.
Ryömi takaisin koloosi siitä