Tällä palstalla tuntuu kaikkeen olevan patenttiratkaisuna omakotitaloon muutto. Mutta omakotitalo ei ole taivas, ei ainakaan tiiviisti rakennetulla omakotitaloalueella. Tässä muutamia faktoja omakotitaloasumisesta:
-kauneimpana kesälauantaina tai -sunnuntaina vähintään yksi ellei useampia naapureita päättää ajella ruohomattonsa. Leikkurin pörinä jatkuu aamusta iltaan.
-kun ruoho on ajeltu, pidetään grillijuhlat puutarhassa. Vieraita on paljon ja kaikki käyttävät alkoholijuomia. Huuto ja laulu jatkuu aamuyöhön.
-naapurien koirat ulvovat ja/tai haukkuvat kilpaa pihoilla 24 tuntia vuorokaudessa.
-naapurilla on yksi tai useampia moottoripyöriä joita hän korjailee kaiket vapaa-aikansa. Korjailuun kuuluu pyörän käynnistely tai koeajo 15 minuutin välein. Pyörä on sitä vähiten äänivaimennettua mallia, jotta se kuulostaisi miehekkäältä. Melu on infernaalinen.
-naapurin kakarat, anteeksi lapset, mekastavat pihalla aamusta iltaan. He eivät osaa puhua normaalisti, vaan kaikki täytyy kertoa kiljumalla. Kiljunta kaikuu pihoilla aamusta iltaan.
-syksyllä kaivetaan esiin lehtipuhaltimet. Pörinää kuuluu erityisesti viikonloppuisin siloin kun haluaisi nukkua pitkään.
-talvella on hiukan hiljaisempaa, paitsi arkiaamuisin autoja pidetään tyhjäkäynnillä 10 minuuttia ennen varhaista töihinlähtöä. Omakotiasukkaat lähtevät varhain töihin, koska työmatka on pitkä.
Tässä se melupuoli. Entäs muu? Lumitöihin ei totu koskaan. Jos yöllä tulee lunta, aamulla aikaisin täytyy nousta ylös auraamaan piha, että saa auton ulos pihasta ennen töihinlähtöä. Autolla on pakko kulkea, koska omakotitalo on kaukana keskustasta eikä julkinen liikenne pelaa kunnolla. Sitten kun pihaa on aurannut puolisen tuntia, tulee kaupungin lumiaura ja työntää portin eteen metrin korkuisen vallin. Kaikki täytyy aloittaa alusta ja myöhästyn töistä. Seuraavana päivänä jäänkin kotiin sairaslomalle saatuani flunssan hikisenä kovassa pakkasessa huhkimisesta.
Tervetuloa vaan omakotitaloon! Muistutan vielä, että jos kaikki 500 000 helsinkiläistä asuisivat omakotitalossa, Helsinki jatkuisi pitkälle Tampereen suuntaan. Helsingin laidoilta olisi parisataa kilometriä keskustaan. Mukava työmatka, eikö vaan?
-kauneimpana kesälauantaina tai -sunnuntaina vähintään yksi ellei useampia naapureita päättää ajella ruohomattonsa. Leikkurin pörinä jatkuu aamusta iltaan.
-kun ruoho on ajeltu, pidetään grillijuhlat puutarhassa. Vieraita on paljon ja kaikki käyttävät alkoholijuomia. Huuto ja laulu jatkuu aamuyöhön.
-naapurien koirat ulvovat ja/tai haukkuvat kilpaa pihoilla 24 tuntia vuorokaudessa.
-naapurilla on yksi tai useampia moottoripyöriä joita hän korjailee kaiket vapaa-aikansa. Korjailuun kuuluu pyörän käynnistely tai koeajo 15 minuutin välein. Pyörä on sitä vähiten äänivaimennettua mallia, jotta se kuulostaisi miehekkäältä. Melu on infernaalinen.
-naapurin kakarat, anteeksi lapset, mekastavat pihalla aamusta iltaan. He eivät osaa puhua normaalisti, vaan kaikki täytyy kertoa kiljumalla. Kiljunta kaikuu pihoilla aamusta iltaan.
-syksyllä kaivetaan esiin lehtipuhaltimet. Pörinää kuuluu erityisesti viikonloppuisin siloin kun haluaisi nukkua pitkään.
-talvella on hiukan hiljaisempaa, paitsi arkiaamuisin autoja pidetään tyhjäkäynnillä 10 minuuttia ennen varhaista töihinlähtöä. Omakotiasukkaat lähtevät varhain töihin, koska työmatka on pitkä.
Tässä se melupuoli. Entäs muu? Lumitöihin ei totu koskaan. Jos yöllä tulee lunta, aamulla aikaisin täytyy nousta ylös auraamaan piha, että saa auton ulos pihasta ennen töihinlähtöä. Autolla on pakko kulkea, koska omakotitalo on kaukana keskustasta eikä julkinen liikenne pelaa kunnolla. Sitten kun pihaa on aurannut puolisen tuntia, tulee kaupungin lumiaura ja työntää portin eteen metrin korkuisen vallin. Kaikki täytyy aloittaa alusta ja myöhästyn töistä. Seuraavana päivänä jäänkin kotiin sairaslomalle saatuani flunssan hikisenä kovassa pakkasessa huhkimisesta.
Tervetuloa vaan omakotitaloon! Muistutan vielä, että jos kaikki 500 000 helsinkiläistä asuisivat omakotitalossa, Helsinki jatkuisi pitkälle Tampereen suuntaan. Helsingin laidoilta olisi parisataa kilometriä keskustaan. Mukava työmatka, eikö vaan?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ikinä en sinne muuta.
Täällä peräkylillä on edullisempaa asua, isojakin tontteja saa ja halutessaan pääsee melko kauas naapureista.
Kohta ei ole enää "peräkyliä", jos kaikki Suomen 3 miljoonaa kerrostalossa asuvaa kaupunkilaista muuttaisivat omakotitaloon. Ei olisi metsiäkään, ja välialueet olisivat moottoritiehelvettien peittämiä. Kaikki ajaisivat autolla töihin ja työmatkat ruuhkissa kestäisivät 3 tuntia suuntaansa. Kaikkien tontit olisivat pieniä, mutta ehkä jossain Utsjoella olisi tilaa hengittää.
ihan paikkaansa.
Minulla on XXX hehtaaria ja talo ison järven rannalla.
Niin, ja en ole maanviljelijä.
En myöskään laumasielu.
Olen asunut kaupungeissa ja Keski-Euroopassa myös.
Nyt on kivaa, kun saa mennä mielensä mukaan, eikä tarvitse kysellä muilta.
Ja pikkukaupungin keskustaan matkaa n.9km.
Loistopalvelut,ystävällisiä ihmisiä.
Mielestäni niiden, jotka haluavat asua kerrostalossa, pitää saada tehdä niin, kuten myös ok-talosta pitävien on saatava asua ok-talossa.
Kukin tietysti omien resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan.
Ja uusavuttomille joilla ei ole järkee päässä hiventäkään!
Työt pitää organisoida niin ettei tuota tarpeetonta häiriöö naapureille. Omakotitaloasukkaatkaan eivät saa itsekkäästi toteuttaa mitä tahansa, mihinkä kellonaikaan tahansa vaan rauha on annettava naapureillekkin.
Välinpitämättömien vanhempien ongelma on juuri kiljuvat kakarat ja haukkuvat rakit, mikä on todella ärsyttävää.
Valitusta vaan peliin sillä mikään ongelma ei ratkee jos siihen ei reagoida vaan kärsitään hiljakseen. Kaikki ylimääräinen haitta johtuu ihmisten tyhmyydestä ja kaikki eivät tiedä todellakaan mitä haittaa aiheuttaa jos siitä ei sanota!!!! Ja aina voi ystävällisesti huomauttaa epäkohdista vaikka joskus vituttaa toden teolla naapurin ajattelemattomuus.
olipas typeriä "elämänviisauksia". niinhän se periaatteessa mustavalkoisesti menisi, ettei saa häiritä ja pitäisi miettiä ja olla jne. huh huh. nykyisin hki keskustassa asuvana, pienemmän kaupungin luxus-omakotitalosta muuttaneena, voin kertoa että on helpompaa kuunnella silloin tällöin naapurin radioita seinän läpi ja jättää harkinta-asteelle valittaminen, kuin mennä omakotitalossa naapuria opettamaan milloin sopii lehtipuhallinta käyttää tai leikkuria jne. katsos, kun omakotitaloasuja (ei kaikki tietenkään, fiksut, mutta joukkoon samalle kadulle mahtuu aina yksi ääliöperhe kymmenen joukkoon) ajattelee, että tämä on MINUN PIHA, oma piha ja OMA talo ja teen mitä tykkään. kokemusta on hurjasti. menes nätisti esittämään yövuorojesi jälkeen toivomusta että saisit la aamuna nukkua, niin tämä 55v, lapset lähteneet pesästä -tyyppi jupisee kaikille naapureille, että 20 vuotta olen tässä asunut ja tuo uusi (10v) tulokas kehtaa napista, vaikka itse kolaa lumet väärään paikkaan ja kissat kusee pihat ja ovet paukkuu iltaisin jne. luettelo olisi loputon.
Eli tasan samat ongelmat kuin kerrostaloissa!
Samat neuvot kuin kerrostalojen metelöinti- ja häirintäongelmissa.
Syy on siis ihmisissä, jotka eivät ota huomioon muita.
Ei ole uusavuttomuutta, jos itse väsyy tekemään lumitöitä ja puutarhatöitä ja huolehtimaan omakotitalon kunnosta. Siinä riittää töitä. Ja jos toiveena on ollut oma rauha, joka häiriintyy naapureiden takia samalla tavalla kuin kerrostalossa, ei siinä ole kyse uusavuttomuudesta. Naapureissa on aina ihmisiä, jotka viisveisaavat muista.
"Valitusta vaan peliin!" sanot sinä. Siis täh!
Mikä sun sanomasi oikein oli..
Niih...siinä senkin fantasian kulissit putosivat. Hyvä vaan, kun tuot realismia tällekin palstalle.
kerrostaloasumisen...
Seinät paperia, kusen lorina kuuluu sinne missä syöt, koirat hyökkää päälle rappukäytävälle, elleivät sitten ole paskanneet talon hissiin(tai yksi talon monista spurguista tai narkeista sinne yrjönnyt), juoppo naapuri kuuntelee radiotaa niin ettei sinun tarvitse ostaa omaa ja yläkerran idiootti tömisyttää lattioita koska ei ilmeisesti osaa koordinoida kävelyään päkiöillä...porakone pörisee vähän väliä, turha yrittääkään rentoutua omassa kodissaan kun naapurissa asuu remonttireiska joka valmistelee ties kuinka monennetta lintulautaansa...jne.
Puhumattakaan kyttääjistä, juoruilijoista, salakuuntelijoista tai samassa talossa asuvista väkivaltarikollisista..
tollaselle omakotialúeellle jos tollasia ongelmia?ole viisas kuin minä ja valitse talo viisasti.
Niin, on se kumma kun kaikki muut ovat valinneet niin viisaasti ja minä olen aina yhtä yksin se idiootti.
Olen muuten muuttanut siitä omakotitalosta pois jo aikoja sitten, kaupunkiin hyvään ja mukavaan kerrostaloon, josta on kävelymatka töihin, ja olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni. Säälittää nuo omakotitaloghetoissa asuvat.
lumenluonneista huolimatta. Koiramme haukku ei sisältä häiritse ketään, päivällä saakin haukahdella ulkonakin. (ei oo räksyttäjä) Pesukonettakin saa käyttää vaikkapa keskellä yötä. Kukaan ei kyttää menemisiä ja tulemisia. Vauvan itkukaan ei kuulu koko talon läpi, vaan osa porukasta saa nukkua rauhassa yönsä talon toisessa päässä.
On tilaa säilytellä lasten sukset, kelkat, fillarit, vauvanvaunut, autonrenkaat jne.... paljon välttämätöntä tarpeellista, ilman että ne tarvitsee tunkea parvekkeelle. (yöäk)
Lasten kaverit voivat tulla kylään (jopa oman koiransa kanssa) koska vaan ja jäädä yökylään koskapa lapsilla on 24 neliön omat huoneet.
Parkkipaikasta ei ole koskaan pulaa, vaan kolme autoamme mahtuu aivan sujuvasti pihaamme jossa on paikka 12 autolle. Vieraidenkaan ei tarvitse jättää autoaan kadunvarteen.
Muutto kerrostaloon olisi kyllä kauhistus.
Olisitpa minun naapurini! Kuulostat ihanteelliselta sellaiselta, pidät nimittäin mölyt talon sisällä etkä pihalla. Valitettavasti kaikki naapurit eivät ole sellaisia. Kymmenen vuotta minäkin sain asua rauhassa, sitten naapuriin muutti -kaupungin kerrostalostapa tietenkin- mölyperhe, joka ei sopeutunut kerrostaloon asumaan. Nyt luulevat, että omakotitalossa voi elää kuin siat pellossa, kun ei ole isännöitsijä eikä taloyhtiö kimpussa. Enpä usko että noista eroonkaan pääsee, ikävä kyllä. Kökötämme nyt kesälläkin sisällä ikkunat kiinni ja suunnittelemme kesämökin hankkimista hiljaisen järven rannalta. Pääsisi edes joskus rauhaan.
ja kaupungissa on niin hiljaista että....
Pahoittelut, että olet joutunut tuollaiselle alueelle asumaan! Ehkä kannattaa lähteä, jos alue ei miellytä. Rivitalossakin täytyy jonkun verran tehdä lumitöitä ja naapurien grillijuhlat saattavat häiritä, joten kerrostalo lienee paras ratkaisu sinulle...
Minä onneksi kuulun niihin, joille omakotiasuminen sopii ja joilla on mahdollisuus omaan taloon! Luettelemiasi ongelmia ei ole meidän naapurustossa ollenkaan, vaan ihan siistiä ja asiallista porukkaa tuntuu olevan joka pirtissä.
Piha- ja etenkin lumitöitä rakastan! Odotan jo melkein kola kainalossa lumien tuloa... :D Ihan oikeasti siis. Hyvää hyötyliikuntaa meikäläiselle!
Bussi kulkee ihan läheltä, mutta sitä käytän harvemmin, koska työaikani ovat satunnaiset ja työvälineiden kuljettaminen olisi bussissa hankalaa. Keskustaan on matkaa n. 5 kilometriä, mutta useimmiten ajan vain ohi asiakkaiden luo, jos siis keskustan suuntaan olen lähdössä. Keskustan palveluita ei juuri tule käytettyä...
Onneksi kaikkien ei tarvitse asua Helsingissä, vaan elämää on muuallakin! Itseasiassa, meillä haaveillaan vielä tätä Turkua pienemmästäkin kaupungista. Pikkukaupunki on asumisen ja elämisen kannalta kaikkein parhain ratkaisu!
Myin jo pari vuotta sitten sen omakotitalon (=kirjoitin vanhoista kokemuksistani) ja muutin kerrostaloon. Tästä on kävelymatka töihin ja palvelut ihan vieressä, bussi menee keskustaan 10 minuutin välein, matka kestää 10-15 min, pysäkki on ihan vieressä. En ole yhtään kaivannut takaisin omakotitaloon, vaikka sen aikoinaan itse rakensinkin. Kesämökki minulla tosin on, siellä ei ole yhtään naapureita näköetäisyydellä. Näin on hyvä.
näin se on jos ei hipiä kestä niin sitten pitää tehdä niinkuin minä ja mieheni. me kyttäsimme kaksi vuotta ja löysimme viimeinikn haja-asutusalueelta 1.7ha tilan jossa oli vain pieni talo ja nyt siellä komeilee meidän uusi valmis talo. Matkaa isompaan kaupunkiin on noin 23 kilometriä ja kaupat, kirjastot, apteekit on silti vain 3km päässä.
Lähimpään naapurin on noin 200m välissä metsää ja pelto (omaa melkein kokonaan) isommalle tielle johon johtaa pihalta hiekkatie on noin 70m pihalta eli sekään melu ei niin häiritse ja kivaa on nostaa tassua vain kaukaa naapurille joka sattuu vielä olemaan varmaan samanlainen kuin mekin rauhaa rakastava mutta ei mikään hyypiö. Koiria on pari mutta ne eivät räksytä turhaan kun sitä metiliä emme siedä kuunnella. Linnunlaulu ja tuulen suhina on mukavaa kun sen kuulee eikä noita kuvaamiasi meluja.
Miten ihmisiä voi ärsyttää normaalit arkiaskareet tai viikonloppuaskareet? Itse en ole kyllä kiinnittänyt huomioo naapurien ruohonleikkuriääniin tai lehtipuhaltimiin, puhumattakaan lapsista tai koirista.. ehkä minulla onkin oma elämä ja paljon tekemistä kun en kerkiä kyttäämään ja kuulostelemaan toisten ihmisten tekemisiä. Asun omakotitalossa ja minulla on kolme rajanaapuria, ison kaupingin laidalla sijaitsee tämä omakotimiljöö..