Monia veneitä myydään sekä syvällä ja matalalla kölillä.
Mitkä ovat olennaisimmat erot, muuta kun syvyys :)
Mutta mitkä ovat edut ja haitat niin syvällä kuin matalalla?
Syvä Vai Matala
Köli?
77
8886
Vastaukset
- Kolisee
... matalissa vesissä!
Syväköliset voi olla parempia purjehdusominaisuuksiltaan kuin matalaköliset... bavariat.- puolitotuuksia
Useimmat suuret venevalmistajat tarjoavat tuotteitaan eri kölivaihtoehdoilla.
Esimerkiksi Bavaria 31:n syväys vakiokölillä on 1,87 m. Veneeseen saa optiona matalan kölin ja sen moni ostaa tänne Suomeen, ymmärrettävää.
Kerropa, monenko 31 jalkaisen skandin vakiosyväys on 1,87 m tai suurempi? - Eroista?
puolitotuuksia kirjoitti:
Useimmat suuret venevalmistajat tarjoavat tuotteitaan eri kölivaihtoehdoilla.
Esimerkiksi Bavaria 31:n syväys vakiokölillä on 1,87 m. Veneeseen saa optiona matalan kölin ja sen moni ostaa tänne Suomeen, ymmärrettävää.
Kerropa, monenko 31 jalkaisen skandin vakiosyväys on 1,87 m tai suurempi?Miksi ei kaikki kölit ole matalia?
Jotakin eroa/haittoja pitää olla. - vakiokölillä
Bavaria 31, syväys 1,87 m
Nauticat 321, syväys 1,75 m (tai 1,60 m)
Finngulf 33, syväys 1,80 m
Useimmille perheveneilijöille nuo syväykset on liikaa, siksi yleensä Suomen vesille valitaan matala vaihtoehto. Siis näin, jos veneellä ei kilpailla vaan pääkäyttö on lomapurjehdusta perheen kanssa. - on hieman
puolitotuuksia kirjoitti:
Useimmat suuret venevalmistajat tarjoavat tuotteitaan eri kölivaihtoehdoilla.
Esimerkiksi Bavaria 31:n syväys vakiokölillä on 1,87 m. Veneeseen saa optiona matalan kölin ja sen moni ostaa tänne Suomeen, ymmärrettävää.
Kerropa, monenko 31 jalkaisen skandin vakiosyväys on 1,87 m tai suurempi?syvempi. 32 jalkaa ja 1,99 m
- matalakölistä bavariaa
puolitotuuksia kirjoitti:
Useimmat suuret venevalmistajat tarjoavat tuotteitaan eri kölivaihtoehdoilla.
Esimerkiksi Bavaria 31:n syväys vakiokölillä on 1,87 m. Veneeseen saa optiona matalan kölin ja sen moni ostaa tänne Suomeen, ymmärrettävää.
Kerropa, monenko 31 jalkaisen skandin vakiosyväys on 1,87 m tai suurempi?on itseasiassa tuotu maahan? Minua kiinnostaisi erityisesti Bavaria 33. Nyt myynnissä olleet käytetyt kolmekolmoset ovat kaikki olleet syväkölistä mallia. Samoin kolmekymppiset. Käytettyjen tarjonnan perusteella lähes kaikki Suomessa myydyt uudet Bavariat ovat olleet syväkölisiä malleja tai sitten matalakölisen hankkineet ovat olleet tyytyväisempiä hankintaansa eivätkä luopuneet veneestään parin vuoden käytön jälkeen??? Jos jollakulla olisi kokemusta matalakölisestä B 33:sta niin se kiinnostaisi. Myös Beneteau oceanis 343 ja Jeanneau sun odyssey 35/36i matalakölikokemukset olisivat tervetulleita.
- Eväköli
Eroista? kirjoitti:
Miksi ei kaikki kölit ole matalia?
Jotakin eroa/haittoja pitää olla.Lyhyesti. Syväkölinen on parempi purjehtimaan, ei tarvitse niin aikaisin reivata jne.. Lyhyt kölinen taas on matalissa vesissä käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi pääsee useampaan luonnonsatamaan jne..
Tämä on siis vähän sama juttu kuin että haluaako autoonsa tehokkaan vai pieniruokaisen moottorin :). Monesti sitten päädytään kompromissiin.
- eroja
Syvyysero ja luovikulmaero lienevät itsestäänselvyyksiä. Matalaa köliä harkitessa kannattaa huomioida lisäksi se, että peräsin on luonnollisestikin myös matalampi. Erityisesti nykyisissä leveäperäisissä veneissä käynee niin, että peräsin menettää helpommin otteensa kun vene kallistuu. Matalakölinen siis brouchaa syväkölistä helpommin.
- paikkaansa
Käsittääkseni eri köliversioiden veneissä on kuitenkin täsmälleen samanlainen peräsin osittain sarjatuotantosyistä ja osittain siksi, että syvän kölin syvyinen peräsin olisi teknisesti ja rakenteellisesti aika vaikea toteuttaa. Käytännössä siis peräsin on yhtä syvä kuin matalampi kölivaihtoehto.
Syvä köli purjehtii paremmin, mutta toisaalta pinta-alaltaan suurempi matala köli voi olla vähän suuntavakaampi ja anteeksiantavampi pinnamiehen pikkuvirheiden suhteen.
Retkiveneeseen Suomen olosuhteisiin ottaisin kyllä ensisijaisesti matalan kölin. Yleisenä ohjeena voisi myös sanoa, että jos et TIEDÄ haluavasi syvää köliä, ota matala. - kyllä oppii
seilaamaan: sitä on ajettava pystymmässä eli saatava painoa laidalle tai reivattava ajoissa eli reivisysteemien pitää olla vaivattomat käyttää. Matalakölinen sitten palkitsee kyllä luonnonsatamissa ja väylien reunoilla.
- samalainen
paikkaansa kirjoitti:
Käsittääkseni eri köliversioiden veneissä on kuitenkin täsmälleen samanlainen peräsin osittain sarjatuotantosyistä ja osittain siksi, että syvän kölin syvyinen peräsin olisi teknisesti ja rakenteellisesti aika vaikea toteuttaa. Käytännössä siis peräsin on yhtä syvä kuin matalampi kölivaihtoehto.
Syvä köli purjehtii paremmin, mutta toisaalta pinta-alaltaan suurempi matala köli voi olla vähän suuntavakaampi ja anteeksiantavampi pinnamiehen pikkuvirheiden suhteen.
Retkiveneeseen Suomen olosuhteisiin ottaisin kyllä ensisijaisesti matalan kölin. Yleisenä ohjeena voisi myös sanoa, että jos et TIEDÄ haluavasi syvää köliä, ota matala.Saattaa olla, että Bavassa on "tuotantoteknisistä" syistä samanlainen peräsin niin syvä- kuin matalakölisissä. Esim. Hansessa, Elanissa, Dufourissa, Jeanneaussa on syväkölissä veneissä myös syvä peräsin.
- varma?
samalainen kirjoitti:
Saattaa olla, että Bavassa on "tuotantoteknisistä" syistä samanlainen peräsin niin syvä- kuin matalakölisissä. Esim. Hansessa, Elanissa, Dufourissa, Jeanneaussa on syväkölissä veneissä myös syvä peräsin.
Viime talvena veneeemme vieressä oli iso matalakölinen Jeanneau. Ihmettelimme sen syvää peräsintä, joka oli vain noin 5 cm irti maasta, näytti aika haavoittuvalta. Tuskin tuon syväkölisessä versiossa peräsin on pitempi.
- peräsimestä
varma? kirjoitti:
Viime talvena veneeemme vieressä oli iso matalakölinen Jeanneau. Ihmettelimme sen syvää peräsintä, joka oli vain noin 5 cm irti maasta, näytti aika haavoittuvalta. Tuskin tuon syväkölisessä versiossa peräsin on pitempi.
Kyllä olen. Katso vaikka syväkölisten peräsimiä..ovat yhtä lailla syväydeltään lähes samassa tasossa kölin kanssa. Matalammassa kölissä täytyy olla matalampi peräsin muutenhan peräsin olisi huomattavasti köliä syvemmällä.
- peräsimestämme
peräsimestä kirjoitti:
Kyllä olen. Katso vaikka syväkölisten peräsimiä..ovat yhtä lailla syväydeltään lähes samassa tasossa kölin kanssa. Matalammassa kölissä täytyy olla matalampi peräsin muutenhan peräsin olisi huomattavasti köliä syvemmällä.
Minä olen varma, että meidän Jeanneaussa on sama peräsin kuin syvempikölisessä sisaressaan. Eli ei kannata yleistää liikaa.
Minulla on vielä sellainen onnellinen asema, että telakallamme on myös se syväkölisempi sisar, joten olen päässyt tarkastelemaan sitäkin peräsintä melkoisen läheltä, ja toteamaan sen olevan samanlainen meidän peräsimemme kanssa. - A-36
peräsimestämme kirjoitti:
Minä olen varma, että meidän Jeanneaussa on sama peräsin kuin syvempikölisessä sisaressaan. Eli ei kannata yleistää liikaa.
Minulla on vielä sellainen onnellinen asema, että telakallamme on myös se syväkölisempi sisar, joten olen päässyt tarkastelemaan sitäkin peräsintä melkoisen läheltä, ja toteamaan sen olevan samanlainen meidän peräsimemme kanssa.Tuo peräsin tosiaan on usimmiten aivan identtinen kölivaihtoehdosta riippumatta (ellei ole erikseen tilattu matalalla peräsimellä, kuten Fazerin Swan). Yksi asia kannattaa kuitenkin muistaa. Kölin madaltuessa peräsinvaurion riski kasvaa kiville ajettaessa. Joissakin matalakölisissa veneissä peräsin on lähes yhtä syvä, kuin tuo matala köli. Peräsin kun ei tarvitse kovin suurta kolausta, kun nykyveneiden skegitön peräsinlapa vääntyy. On muuten pirun vaikea millään konstilla saada venettä sitten satamaan, kun peräsin on jumissa 30-asteen kulmassa.
- peräsin
peräsimestämme kirjoitti:
Minä olen varma, että meidän Jeanneaussa on sama peräsin kuin syvempikölisessä sisaressaan. Eli ei kannata yleistää liikaa.
Minulla on vielä sellainen onnellinen asema, että telakallamme on myös se syväkölisempi sisar, joten olen päässyt tarkastelemaan sitäkin peräsintä melkoisen läheltä, ja toteamaan sen olevan samanlainen meidän peräsimemme kanssa.Sun Fastissa on syvä peräsin ja köli vaikka runko onkin sama kun cruisingmalleissa.
- eskom
Matalampi köli on raskaampi, jotta veneen oikaiseva momentti vastaisi tai olisi edes riittävän lähellä syväkölistä. Tällä tavalla raskaampi vene purjehtii hitaammin, kuin syväkölinen versio. Syvemmällä kölillä on paremmat ominaisuudet eteenkin luovilla. Sen siipimuoto estää veneen sortoa tehokkaammin. Kölin syvyyden vähennys 20 cm:llä saattaa viiden tunnin kryssimisen jälkeen merkitä noin viiden minuutin lisäystä purjehdusaikaan. Matkaveneilyssä sillä ei ole monellekaan mitään merkitystä, varsinkin, kun perillä voi valita vapaammin laituripaikan.
- teoreettistä
Kölin syvyys vaikuttaa veneen sortamiseen. Kelistä ja veneestä riippuen syvä/matala kölin paremmuudet korostuvat. Kölin syvyyden vaikutusta ei voi mitenkään sanoa noin tarkasti millään. Kyllä sillä matalammallakin kölillä ehtii mutta paremmin kerkee syvemmällä. Eipä tule mieleen yhtään venettä missä olisi sama LYS syvä/matala köli samalla purjepinta-alalla, onko niitä??
- Wissiin besteri
teoreettistä kirjoitti:
Kölin syvyys vaikuttaa veneen sortamiseen. Kelistä ja veneestä riippuen syvä/matala kölin paremmuudet korostuvat. Kölin syvyyden vaikutusta ei voi mitenkään sanoa noin tarkasti millään. Kyllä sillä matalammallakin kölillä ehtii mutta paremmin kerkee syvemmällä. Eipä tule mieleen yhtään venettä missä olisi sama LYS syvä/matala köli samalla purjepinta-alalla, onko niitä??
Köli ei juuri vaikuta sortamiseen, vaan rungon muoto 99%:sti. Ja peräsin.
- 25
Wissiin besteri kirjoitti:
Köli ei juuri vaikuta sortamiseen, vaan rungon muoto 99%:sti. Ja peräsin.
Ja höpö höpö.
- Pestiin willeri
25 kirjoitti:
Ja höpö höpö.
Höpö itsellesi. Köli ei juuri vaikuta sortamiseen. Matalassa kölissä on kylläkin painopiste ylempänä, joten vaikuttaa siten, että ei pääse niin lujaa ylös kuin syvemmällä kölillä.
Right? - 25
Pestiin willeri kirjoitti:
Höpö itsellesi. Köli ei juuri vaikuta sortamiseen. Matalassa kölissä on kylläkin painopiste ylempänä, joten vaikuttaa siten, että ei pääse niin lujaa ylös kuin syvemmällä kölillä.
Right?2 samanlaisella rungolla olevaa venettä, joissa toisessa on syvä ja toisessa matala köli, ajavat vastaiseen autopilotilla tosituulesta esim. 40 astetta.
Se syväkälinen nousee ylemmäs, matalakölinen painuu alemmas tuuleen. Siis vaikka molemmat ajavat samaa kompassisuuntaa. Se matalakölinen kun sortaa enemmän. - MOT KOT KOOT KOOT
25 kirjoitti:
2 samanlaisella rungolla olevaa venettä, joissa toisessa on syvä ja toisessa matala köli, ajavat vastaiseen autopilotilla tosituulesta esim. 40 astetta.
Se syväkälinen nousee ylemmäs, matalakölinen painuu alemmas tuuleen. Siis vaikka molemmat ajavat samaa kompassisuuntaa. Se matalakölinen kun sortaa enemmän.Miksi pitkäkölinen sortaa saman verran, tai enemmäin, kuin eväkölinen? Eikös se ole pers---- siinäkin kiinni kölin koosta, eller va? Vai sinun mukaasi kölin syvyydestä? Hah, salli mun nauraa!
Kyse on enemmänkin painopisteestä, ja sen sallimasta suuremmasta kuormituksesta. - kölin syvyys
MOT KOT KOOT KOOT kirjoitti:
Miksi pitkäkölinen sortaa saman verran, tai enemmäin, kuin eväkölinen? Eikös se ole pers---- siinäkin kiinni kölin koosta, eller va? Vai sinun mukaasi kölin syvyydestä? Hah, salli mun nauraa!
Kyse on enemmänkin painopisteestä, ja sen sallimasta suuremmasta kuormituksesta.Pitkäkölisissä on paljon enemmän pinta-alaa kuin tarvittaisiin. Painopiste taas ei ole ollenkaan mukana sorron yhtälössä. Sorron ratkaisee kölin noste/vastus-suhde. Ei kevytveneidenkään nousukyvyssä ole ongelmia, vaikka painopiste on varsin korkealla. Suurempi sivusuhde kölissä on sen noste/vastus-suhteen kannalta parempi, eli kapea ja syvä köli on tehokkaampi. Aivan kuten lentokoneen ja noste/vastus-suhteesta erityisesti riippuvaisen purjekoneen siipi on pitkä ja kapea. Syväykseltään samanlaisista veneistä se, jonka runko on matalampi ja kölievä syvempi, sortuu vähemmän.
- vertailusta
25 kirjoitti:
2 samanlaisella rungolla olevaa venettä, joissa toisessa on syvä ja toisessa matala köli, ajavat vastaiseen autopilotilla tosituulesta esim. 40 astetta.
Se syväkälinen nousee ylemmäs, matalakölinen painuu alemmas tuuleen. Siis vaikka molemmat ajavat samaa kompassisuuntaa. Se matalakölinen kun sortaa enemmän."2 samanlaisella rungolla olevaa venettä, joissa toisessa on syvä ja toisessa matala köli, ajavat vastaiseen autopilotilla tosituulesta esim. 40 astetta.
Se syväkälinen nousee ylemmäs, matalakölinen painuu alemmas tuuleen. Siis vaikka molemmat ajavat samaa kompassisuuntaa. Se matalakölinen kun sortaa enemmän. "
Esimerkkisi tapauksessa veneillä on eri apparenttituuli, ja syväkölisellä suhteellinen tuuli lähempänä keskilinjan suuntaa, eli tiukempaa vastaista ( tai lähempänä plattaria, mikäli apparentti on takaviistosta ) Lopputulos siis riippuu siitä onko veneissä samat purjeet ja onko ne samoin trimmattu suhteessa tuuleen vai samassa asennossa suhteessa veneeseen.
Pitäisi verrata niin, että tosisuunta veden suhteen tai gps trackistä olisi identtinen, mutta syväkölisen keula osoittaa lähemmäs kuljettua suuntaa. - köli vähentää sortoa
Pestiin willeri kirjoitti:
Höpö itsellesi. Köli ei juuri vaikuta sortamiseen. Matalassa kölissä on kylläkin painopiste ylempänä, joten vaikuttaa siten, että ei pääse niin lujaa ylös kuin syvemmällä kölillä.
Right?Pestiin willeri möläytti :" Köli ei juuri vaikuta sortamiseen. "
Kokeile luovia kevytveneellä köli ylhäällä, niin selviää sullekin mitä köli vaikuttaa sortamiseen ! - aerodynaamikko
kölin syvyys kirjoitti:
Pitkäkölisissä on paljon enemmän pinta-alaa kuin tarvittaisiin. Painopiste taas ei ole ollenkaan mukana sorron yhtälössä. Sorron ratkaisee kölin noste/vastus-suhde. Ei kevytveneidenkään nousukyvyssä ole ongelmia, vaikka painopiste on varsin korkealla. Suurempi sivusuhde kölissä on sen noste/vastus-suhteen kannalta parempi, eli kapea ja syvä köli on tehokkaampi. Aivan kuten lentokoneen ja noste/vastus-suhteesta erityisesti riippuvaisen purjekoneen siipi on pitkä ja kapea. Syväykseltään samanlaisista veneistä se, jonka runko on matalampi ja kölievä syvempi, sortuu vähemmän.
" Pitkäkölisissä on paljon enemmän pinta-alaa kuin tarvittaisiin. "
Niin onkin, yleensä.
" Painopiste taas ei ole ollenkaan mukana sorron yhtälössä. "
Voi siellä ollakin, jos yhtälösi sisältää koko vpp:n.
Purjeiden tuottama sivuvoima vaikuttaa sortoon suoraan, ja vakavuus välillisesti vaikuttamalla purjealaan ja siten sivuvoimaan. Painopiste vaikuttaa vakavuuteen köliveneissä.
"Sorron ratkaisee kölin noste/vastus-suhde. "
No ei kyllä ratkaise. Purjehtiessa aerodynaaminen vastuskulma = hydrodynaaminen vastuskulma. Jälkimmäiseen vaikuttaa koko vedenalaisen osan noste ja vastus, eikä pelkän kölin osuus niistä.
"Suurempi sivusuhde kölissä on sen noste/vastus-suhteen kannalta parempi, eli kapea ja syvä köli on tehokkaampi." Paitsi jos köli sakkaa liian pienen pinta-alan vuoksi. Järjettömän lyhyt jänne samalla syvyydellä ei siis paranna kölin tehokkuutta, vaikka se sivusuhdetta nostaakin. Linkkuveitsikölit eivät siis ole ideaalisia kevytveneissäkään.
"Aivan kuten lentokoneen ja noste/vastus-suhteesta erityisesti riippuvaisen purjekoneen siipi on pitkä ja kapea. "
Purjekoneilla käytetään kilpailuissa 15m luokkaa sekä avointa luokkaa. Edellisen luokan siipien jänneväli on rajoitettu 15 metriin, koska sillä on oleellinen vaikutus tehokkuuteen. Sivusuhdetta tai pinta-alaa ei ole rajoitettu lainkaan, sillä ei nimittäin ole vaikutusta tehokkuuteen, vaikka toisin luulet. Sivusuhde vaikuttaa vain siihen millä dynaamisella paineella (käytännössä lentonopeudella ja ilmanpaineella ) tuo paras siipien kärkivälin ja koneen painon määräämä optimi tehokkuus saavutetaan.Toki siipipinta-ala vaikuttaa välillisesti koneen painoon, ja siten tuohon tehokkuuteenkin, mutta sivusuhde sellaisenaan ei ole tuossa oleellista.
Sivusuhde vaikuttaa näennäisesti indusoidun vastuskertoimen ja nostovoimakertoimen suhteeseen, mutta vastusvoiman ja nostovoiman suhteesta se supistuu pois kun huomioidaan pinta-alan muutosten vaikuttavan sivusuhteen lisäksi myös nostovoimakertoimen arvoon annetulla voimalla ja dynaamisella paineella (q), ja siksi vain kärkiväli (b) jää jäljelle.
Lentokonesuunnittelijat käyttävätkin tästä syystä termiä spanloading, kun taas tuulitunnelikokeita tekevät enemmän tuota AspectRatio:ta juuri tuosta syystä.
AR = Ala / b^2
Nostevoima = cl *ala *0.5 * tiheys * v^2 = cl * ala *q
Cd / Cl = Cd0/Cl Cl / (pi*e*AR ) = Cd0/Cl Cl * ala / (pi*e* b^2 )
edelliset yhtälöt yhdistämällä saadaan :
Cd / Cl = Cd0/Cl Nostevoima / ( q * pi*e* b^2 )
jossa jälkimmäinen termi ei riipu alasta, eikä siten sivusuhteesta, vaan pelkästään kärkivälistä. edellinen termi riippuu pelkän siiven osalta, mutta pääosa tuohon cd0 termiin liittyvästä vastuksesta tulee muualta, varsinkin purjeveneissä ja muissa lentokoneissa kuin hyvin ahtaalla rungolla olevissa purjekoneissa. Jokatapauksessa tuo cd0 täytyy ensin redusoida samalle vertailupinta-alalle, jotta tuolla pelkkiin kertoimiin perustuvalla vertailulla on yhteyttä todellisuuteen. Siksi onkin parempi vertailla niitä voimia eikä kertoimia. - 25
vertailusta kirjoitti:
"2 samanlaisella rungolla olevaa venettä, joissa toisessa on syvä ja toisessa matala köli, ajavat vastaiseen autopilotilla tosituulesta esim. 40 astetta.
Se syväkälinen nousee ylemmäs, matalakölinen painuu alemmas tuuleen. Siis vaikka molemmat ajavat samaa kompassisuuntaa. Se matalakölinen kun sortaa enemmän. "
Esimerkkisi tapauksessa veneillä on eri apparenttituuli, ja syväkölisellä suhteellinen tuuli lähempänä keskilinjan suuntaa, eli tiukempaa vastaista ( tai lähempänä plattaria, mikäli apparentti on takaviistosta ) Lopputulos siis riippuu siitä onko veneissä samat purjeet ja onko ne samoin trimmattu suhteessa tuuleen vai samassa asennossa suhteessa veneeseen.
Pitäisi verrata niin, että tosisuunta veden suhteen tai gps trackistä olisi identtinen, mutta syväkölisen keula osoittaa lähemmäs kuljettua suuntaa.Saivartelet.
Jos se kölin syvyys ei vaikuttaisi sortoon, voidaan sitä matalakölisen köliä vielä madaltaa ilman, että sorto nousisi. Madalletaan se matala köli nyt vaikka 10 cm kokoon ja se syväkölinen samanlaisella rungolla jne. varustettu vene on vaikka 2 m kölillä.
Tuo 2 m kölillä varustettu nousee paljon paremmin tuuleen kuin se 10 cm kölillä varustettu. Ajavat sitten miten tykkäävät.
Ja veneet ajavat tietysti eri apparanntituuleen (kun syväkölinen on kovempivauhtinenkin vastaiseen mennessä), mutta aina se syväkölinen pystyy nousemaan ylemmäs. - kölin syvyys
aerodynaamikko kirjoitti:
" Pitkäkölisissä on paljon enemmän pinta-alaa kuin tarvittaisiin. "
Niin onkin, yleensä.
" Painopiste taas ei ole ollenkaan mukana sorron yhtälössä. "
Voi siellä ollakin, jos yhtälösi sisältää koko vpp:n.
Purjeiden tuottama sivuvoima vaikuttaa sortoon suoraan, ja vakavuus välillisesti vaikuttamalla purjealaan ja siten sivuvoimaan. Painopiste vaikuttaa vakavuuteen köliveneissä.
"Sorron ratkaisee kölin noste/vastus-suhde. "
No ei kyllä ratkaise. Purjehtiessa aerodynaaminen vastuskulma = hydrodynaaminen vastuskulma. Jälkimmäiseen vaikuttaa koko vedenalaisen osan noste ja vastus, eikä pelkän kölin osuus niistä.
"Suurempi sivusuhde kölissä on sen noste/vastus-suhteen kannalta parempi, eli kapea ja syvä köli on tehokkaampi." Paitsi jos köli sakkaa liian pienen pinta-alan vuoksi. Järjettömän lyhyt jänne samalla syvyydellä ei siis paranna kölin tehokkuutta, vaikka se sivusuhdetta nostaakin. Linkkuveitsikölit eivät siis ole ideaalisia kevytveneissäkään.
"Aivan kuten lentokoneen ja noste/vastus-suhteesta erityisesti riippuvaisen purjekoneen siipi on pitkä ja kapea. "
Purjekoneilla käytetään kilpailuissa 15m luokkaa sekä avointa luokkaa. Edellisen luokan siipien jänneväli on rajoitettu 15 metriin, koska sillä on oleellinen vaikutus tehokkuuteen. Sivusuhdetta tai pinta-alaa ei ole rajoitettu lainkaan, sillä ei nimittäin ole vaikutusta tehokkuuteen, vaikka toisin luulet. Sivusuhde vaikuttaa vain siihen millä dynaamisella paineella (käytännössä lentonopeudella ja ilmanpaineella ) tuo paras siipien kärkivälin ja koneen painon määräämä optimi tehokkuus saavutetaan.Toki siipipinta-ala vaikuttaa välillisesti koneen painoon, ja siten tuohon tehokkuuteenkin, mutta sivusuhde sellaisenaan ei ole tuossa oleellista.
Sivusuhde vaikuttaa näennäisesti indusoidun vastuskertoimen ja nostovoimakertoimen suhteeseen, mutta vastusvoiman ja nostovoiman suhteesta se supistuu pois kun huomioidaan pinta-alan muutosten vaikuttavan sivusuhteen lisäksi myös nostovoimakertoimen arvoon annetulla voimalla ja dynaamisella paineella (q), ja siksi vain kärkiväli (b) jää jäljelle.
Lentokonesuunnittelijat käyttävätkin tästä syystä termiä spanloading, kun taas tuulitunnelikokeita tekevät enemmän tuota AspectRatio:ta juuri tuosta syystä.
AR = Ala / b^2
Nostevoima = cl *ala *0.5 * tiheys * v^2 = cl * ala *q
Cd / Cl = Cd0/Cl Cl / (pi*e*AR ) = Cd0/Cl Cl * ala / (pi*e* b^2 )
edelliset yhtälöt yhdistämällä saadaan :
Cd / Cl = Cd0/Cl Nostevoima / ( q * pi*e* b^2 )
jossa jälkimmäinen termi ei riipu alasta, eikä siten sivusuhteesta, vaan pelkästään kärkivälistä. edellinen termi riippuu pelkän siiven osalta, mutta pääosa tuohon cd0 termiin liittyvästä vastuksesta tulee muualta, varsinkin purjeveneissä ja muissa lentokoneissa kuin hyvin ahtaalla rungolla olevissa purjekoneissa. Jokatapauksessa tuo cd0 täytyy ensin redusoida samalle vertailupinta-alalle, jotta tuolla pelkkiin kertoimiin perustuvalla vertailulla on yhteyttä todellisuuteen. Siksi onkin parempi vertailla niitä voimia eikä kertoimia.Tosia tietenkin pakiset. Lähestymistapa täällä vain vaatii paljon enemmän kuin todella suuri valtaenemmistö näistä lukijoista ymmärtää. Siksi joutuu tekemään suuriakin yksinkertaistuksia, kun väittely menee tasolla rungon/kölin osuus sortoon. Aika turha ruveta siinä selittelemään, miten vakioluokan purjekoneen kantopintakuormituksen kasvaminen siipeä kaventaessa nostaisi nopeuksia ja tekisi koneesta maakuntakaartajan, joka ei pysy tintin sisällä. Ja lisätäänkö siihen vielä siiven tai kölin sakkausominaisuudet, tehdäänkö kölistä kärkisakkaaja?
- wissiin besteri
kölin syvyys kirjoitti:
Tosia tietenkin pakiset. Lähestymistapa täällä vain vaatii paljon enemmän kuin todella suuri valtaenemmistö näistä lukijoista ymmärtää. Siksi joutuu tekemään suuriakin yksinkertaistuksia, kun väittely menee tasolla rungon/kölin osuus sortoon. Aika turha ruveta siinä selittelemään, miten vakioluokan purjekoneen kantopintakuormituksen kasvaminen siipeä kaventaessa nostaisi nopeuksia ja tekisi koneesta maakuntakaartajan, joka ei pysy tintin sisällä. Ja lisätäänkö siihen vielä siiven tai kölin sakkausominaisuudet, tehdäänkö kölistä kärkisakkaaja?
Kyseessä kuitenkin saman veneen syvä ja matalkölisen version erot. Niissä ei ole suurta eroa, kuten aiemmin sanoin. Suurin ero tulee syvän kölin alemmalla olevasta painopisteestä.
piste. - pisteen welleri
köli vähentää sortoa kirjoitti:
Pestiin willeri möläytti :" Köli ei juuri vaikuta sortamiseen. "
Kokeile luovia kevytveneellä köli ylhäällä, niin selviää sullekin mitä köli vaikuttaa sortamiseen !Lue koko keskustelu. Kyseessä saman veneen syvä ja matalakölinen versio. Käytännössä syväkölisessä painopisteen takia parempi tuuleen nousu, kölin 1/5 osan suurempi pinta ei siinä JUURIKAAN vaikuta.
- 40
wissiin besteri kirjoitti:
Kyseessä kuitenkin saman veneen syvä ja matalkölisen version erot. Niissä ei ole suurta eroa, kuten aiemmin sanoin. Suurin ero tulee syvän kölin alemmalla olevasta painopisteestä.
piste.Keep it simple s****d. Lapsikin tuon sorron tietää ja ymmärtää.
Kokeile sinäkin optarilla tai millä tahansa nostokölisellä. Huomaat, että köli ala-asennossa(syvä köli) vene nousee tuuleen, köli ylä-asennossa (matala köli) ei nouse, vene sortaa niin pahasti. - bestin witsi
40 kirjoitti:
Keep it simple s****d. Lapsikin tuon sorron tietää ja ymmärtää.
Kokeile sinäkin optarilla tai millä tahansa nostokölisellä. Huomaat, että köli ala-asennossa(syvä köli) vene nousee tuuleen, köli ylä-asennossa (matala köli) ei nouse, vene sortaa niin pahasti.Mene sinä optariin. Onko sinulla ollut vaikea lapsuus?
- just niin
25 kirjoitti:
Saivartelet.
Jos se kölin syvyys ei vaikuttaisi sortoon, voidaan sitä matalakölisen köliä vielä madaltaa ilman, että sorto nousisi. Madalletaan se matala köli nyt vaikka 10 cm kokoon ja se syväkölinen samanlaisella rungolla jne. varustettu vene on vaikka 2 m kölillä.
Tuo 2 m kölillä varustettu nousee paljon paremmin tuuleen kuin se 10 cm kölillä varustettu. Ajavat sitten miten tykkäävät.
Ja veneet ajavat tietysti eri apparanntituuleen (kun syväkölinen on kovempivauhtinenkin vastaiseen mennessä), mutta aina se syväkölinen pystyy nousemaan ylemmäs.Ei se nyt kokonaisuudessa JUURI paljoa vaikuta se onko köli 20cm syvempi vai matalampi.
- 25
just niin kirjoitti:
Ei se nyt kokonaisuudessa JUURI paljoa vaikuta se onko köli 20cm syvempi vai matalampi.
Totta. Ei se tietysti kovin paljoa vaikuta sortoon, onko köli 1,6m vai 2m. Hieman kuitenkin.
Tässä oli kuitenkin kyse juuri periaatteesta, onko kölin syvyydellä (muuten samanlaiset) vaikutusta veneen sortoon ts. tuuleen nousukykyyn. - 40
bestin witsi kirjoitti:
Mene sinä optariin. Onko sinulla ollut vaikea lapsuus?
Jaaha. Eväät siis loppuivat ja siirryit herjauspuolelle. :^)
- Deep Keel
wissiin besteri kirjoitti:
Kyseessä kuitenkin saman veneen syvä ja matalkölisen version erot. Niissä ei ole suurta eroa, kuten aiemmin sanoin. Suurin ero tulee syvän kölin alemmalla olevasta painopisteestä.
piste.Et ehkä ymmärtänyt aerodynaamikon yllä esittämää viestiä. Älä huoli, en minäkään. Tosiasia kuitenkin on, että syväkölinen pesee matalakölisen kaikissa muissa tilanteissa, paitsi ehkä slöörillä. Ei tarvitse tietenkään uskoa, mutta toivon, että aerodynaamikko heittää meille tästä kommentit, jotka ovat niin lyhyet ja ytimekkäät, että normi DI ymmärtää...
- vielä kerran laidast
40 kirjoitti:
Jaaha. Eväät siis loppuivat ja siirryit herjauspuolelle. :^)
Jaaha... Montaa yhtä itsepäistä väittäjää en ole tavannut. Onneksi en tapaa sinuakaan :)
Olen kyllä nostokölisillä kevytveneillä purjehtinut. Tässä nyt todettakoon kaikista yksinkertaisimmille, että niissä syvällä ja matalalla kölillä on todellakin suuri merkitys sortoon, aika äkkiä sitä siipeä sinne koteloon tunkee kun syvälle pääsee.
Mutta tässä ei puhuta siitä onko sortoeroa yleensä veneellä jossa on köli tai vastaavasti ei köliä, vaan siitä että saman veneen syvän ja matalan kölin versioissa köölin syvyydeb merkitys on todellakin aika pieni normaalin purjeveneen kokonaissuorituskyvyssä.
Kuinka paljon mielestäsi siis on eroa saman veneen syvä- ja matalakölisessä versiossa veneiden tuuleennousukyvyssä?
Entä todellisuudessa ihan käytännössä?
Samat purjeet, sama riki, samat kaikki muut.
Onko aste vai kaksi eroa tuuleennousukyvyssä? Kuinka suuri osuus siitä johtuu kölin syvyydestä, pinta-alasta (ei oteta huomioon painojakaumaa)? - Wisti pelle
Deep Keel kirjoitti:
Et ehkä ymmärtänyt aerodynaamikon yllä esittämää viestiä. Älä huoli, en minäkään. Tosiasia kuitenkin on, että syväkölinen pesee matalakölisen kaikissa muissa tilanteissa, paitsi ehkä slöörillä. Ei tarvitse tietenkään uskoa, mutta toivon, että aerodynaamikko heittää meille tästä kommentit, jotka ovat niin lyhyet ja ytimekkäät, että normi DI ymmärtää...
Juu pesee, mutta ei onneksi paljoa. Toisaalta voin käyttää oikoreittiä, jota syväkölinen ei kehtaa :)
- Joakim_
pisteen welleri kirjoitti:
Lue koko keskustelu. Kyseessä saman veneen syvä ja matalakölinen versio. Käytännössä syväkölisessä painopisteen takia parempi tuuleen nousu, kölin 1/5 osan suurempi pinta ei siinä JUURIKAAN vaikuta.
Kun samaan veneeseen suunnitellaan erilaisia kölejä yleensä matalampi köli on pinta-alaltaan selkeästi suurempi (jotta sorto ei olisi tolkuton). Joko painopiste ja paino ovat samoja tai sitten matalampi köli on painavampi. Kummassakin tapauksessa siis oikaiseva momentti on kutakuinkin sama kaikilla köliversioilla.
Matalampi köli aiheuttaa enemmän vastusta samassa purjehdustilanteessa, koska siinä on enemmän märkäpinta-alaa ja matalampi syväys myöskin lisää indusoitua vastusta (vaikuttaa lähinnä luovilla). Suurempi vastus -> joutuu ajamaan alemmas tai hiljempaa. Jälkimmäinen johtaa kierteeseen, sillä hiljempi vauhti heikentää nostovoimaa -> sorto kasvaa -> vastus lisääntyy -> nostovoima heikkenee lisää.
"Normaalisti" luovittaessa ei siis välttämättä ole suurtakaan eroa sorrossa, mutta syvemmällä kölillä voi ajaa joku samaa vauhtia ylemmäksi tai samaa suuntaa kovempaa. Myöskin optimaalinen luovikulma on tiukempi syvällä kölillä ja piinatessa ero on dramaattinen.
Syvemmän kölin hyöty on juuri hydrodynaaminen ei niinkään painopisteessä.
Kölin syvyyden merkitys riippuu paljon alkutilanteesta. Vaikkapa 35-jalkaisessa 2,2 ja 2 m kölin välillä ei ole kovinkaan suurta eroa, mutta 1,8 m ja 1,6 m välillä on jo varsin suuri ero.
Näistä kuvista näkee hyvin mitä kölille tapahtuu syväyksen muuttuessa:
http://www.venekeskus.fi/@Bin/129141/d35_sailplan_and_deckplan_2011.pdf
http://www.bellamer.com/pdf/temporig.pdf - 14 134
25 kirjoitti:
Totta. Ei se tietysti kovin paljoa vaikuta sortoon, onko köli 1,6m vai 2m. Hieman kuitenkin.
Tässä oli kuitenkin kyse juuri periaatteesta, onko kölin syvyydellä (muuten samanlaiset) vaikutusta veneen sortoon ts. tuuleen nousukykyyn.Vai kyse että sillä ei juurikaan ole merkitystä?
:D - Joakim_
25 kirjoitti:
Totta. Ei se tietysti kovin paljoa vaikuta sortoon, onko köli 1,6m vai 2m. Hieman kuitenkin.
Tässä oli kuitenkin kyse juuri periaatteesta, onko kölin syvyydellä (muuten samanlaiset) vaikutusta veneen sortoon ts. tuuleen nousukykyyn.No mikä on paljon kellekin. Otetaan esimerkiksi FG36, jota on ollut normaalilla bulbittomalla kölillä (syväys 1,94 m) ja bulbikölillä (syväys 1,64 m). Noissa on sama paino ja painopiste eli eroa on vain hydrodynamiikassa. VPP:n mukaan ainoastaan kölin vaihdolla optimiluovikulmassa on 1-3 asteen ero ja VMG:ssä melko tasan 6% kaikissa tuulissa. Tuo 6% tarkoittaa käytännössä sitä, että Inferno 33 menee luovilla ohi ja Inferno 31:een jää enää 3% hajurako.
Tuossahan ero oli vasta 1,64 vs. 1,94 ei 1,6 vs. 2.0. - juuh juuh
Joakim_ kirjoitti:
No mikä on paljon kellekin. Otetaan esimerkiksi FG36, jota on ollut normaalilla bulbittomalla kölillä (syväys 1,94 m) ja bulbikölillä (syväys 1,64 m). Noissa on sama paino ja painopiste eli eroa on vain hydrodynamiikassa. VPP:n mukaan ainoastaan kölin vaihdolla optimiluovikulmassa on 1-3 asteen ero ja VMG:ssä melko tasan 6% kaikissa tuulissa. Tuo 6% tarkoittaa käytännössä sitä, että Inferno 33 menee luovilla ohi ja Inferno 31:een jää enää 3% hajurako.
Tuossahan ero oli vasta 1,64 vs. 1,94 ei 1,6 vs. 2.0.Aijaa laskennallisestiko? Entä jos matalakölinen oikaisee mistä pystyy, kun syväkölinen kiertää kauempaa? Kumpi on sitten nopeampi. Vai 6% ero vmg:ssä. Onpa suuri :D
- kölin syvyys
wissiin besteri kirjoitti:
Kyseessä kuitenkin saman veneen syvä ja matalkölisen version erot. Niissä ei ole suurta eroa, kuten aiemmin sanoin. Suurin ero tulee syvän kölin alemmalla olevasta painopisteestä.
piste.No kun ei. Eron painopisteessä voi helposti korvata läskillä laidalla ja kaukana koko veneen keskiöistä oleva kölin painopiste vain hidastaa aallokossa. Matalakölinen ei silti nouse yhtä hyvin. . . . .
- Ocean
vielä kerran laidast kirjoitti:
Jaaha... Montaa yhtä itsepäistä väittäjää en ole tavannut. Onneksi en tapaa sinuakaan :)
Olen kyllä nostokölisillä kevytveneillä purjehtinut. Tässä nyt todettakoon kaikista yksinkertaisimmille, että niissä syvällä ja matalalla kölillä on todellakin suuri merkitys sortoon, aika äkkiä sitä siipeä sinne koteloon tunkee kun syvälle pääsee.
Mutta tässä ei puhuta siitä onko sortoeroa yleensä veneellä jossa on köli tai vastaavasti ei köliä, vaan siitä että saman veneen syvän ja matalan kölin versioissa köölin syvyydeb merkitys on todellakin aika pieni normaalin purjeveneen kokonaissuorituskyvyssä.
Kuinka paljon mielestäsi siis on eroa saman veneen syvä- ja matalakölisessä versiossa veneiden tuuleennousukyvyssä?
Entä todellisuudessa ihan käytännössä?
Samat purjeet, sama riki, samat kaikki muut.
Onko aste vai kaksi eroa tuuleennousukyvyssä? Kuinka suuri osuus siitä johtuu kölin syvyydestä, pinta-alasta (ei oteta huomioon painojakaumaa)?Voisi olla paikallaan peiliin vilkaisu sinullakin, jos olet tuo sama opponentti useaan otteeseen.
Vinkki sinulle jatkopeliin:
Hyvän opponentin tulee pyrkiä löytämään opponoimastaan työstä puutteiden lisäksi myös ansioita. - Välillä
Ocean kirjoitti:
Voisi olla paikallaan peiliin vilkaisu sinullakin, jos olet tuo sama opponentti useaan otteeseen.
Vinkki sinulle jatkopeliin:
Hyvän opponentin tulee pyrkiä löytämään opponoimastaan työstä puutteiden lisäksi myös ansioita.Vilkaistu on!
- Timppa01
25 kirjoitti:
Saivartelet.
Jos se kölin syvyys ei vaikuttaisi sortoon, voidaan sitä matalakölisen köliä vielä madaltaa ilman, että sorto nousisi. Madalletaan se matala köli nyt vaikka 10 cm kokoon ja se syväkölinen samanlaisella rungolla jne. varustettu vene on vaikka 2 m kölillä.
Tuo 2 m kölillä varustettu nousee paljon paremmin tuuleen kuin se 10 cm kölillä varustettu. Ajavat sitten miten tykkäävät.
Ja veneet ajavat tietysti eri apparanntituuleen (kun syväkölinen on kovempivauhtinenkin vastaiseen mennessä), mutta aina se syväkölinen pystyy nousemaan ylemmäs.Meillä on kääntökölinen vene. Painolasti 1,5 tonnia. Syväys köli ylhäällä 60 cm ja köli alhaalla 2,2 m. Vene luovii köli ylhäällä n 10 astetta heikommalla tuulikulmalla ja sortaa kamalasti verrattuna köli alhaalla menemiseen.
- 9ja6
Timppa01 kirjoitti:
Meillä on kääntökölinen vene. Painolasti 1,5 tonnia. Syväys köli ylhäällä 60 cm ja köli alhaalla 2,2 m. Vene luovii köli ylhäällä n 10 astetta heikommalla tuulikulmalla ja sortaa kamalasti verrattuna köli alhaalla menemiseen.
Tuo kertoo ainoastaan, että kölisi ei ole optimoitu käytettäväksi luovilla yläasennossa.
- Korkea vai matala
Rikejäkin on korkeata ja matalaaa versiota. Kumpi parempi? Korreloiko kölin mataluuden/syvyyden kanssa?
- JoJo
Syväkölinen vene kantaa paremmin purjeensa (suurempi oikaiseva momentti). Eli syväkölisessä veneessä voi olla korkeampi masto ja siten suurempi purjepinta-ala - mikä sitten taas tehnee veneestä hieman nopeamman. Ja korkeasta mastosta on tietty hyötyä saarten katveessa seilatessa...
- pitkä matala
JoJo kirjoitti:
Syväkölinen vene kantaa paremmin purjeensa (suurempi oikaiseva momentti). Eli syväkölisessä veneessä voi olla korkeampi masto ja siten suurempi purjepinta-ala - mikä sitten taas tehnee veneestä hieman nopeamman. Ja korkeasta mastosta on tietty hyötyä saarten katveessa seilatessa...
Aiemmilla esimerkeillä oli kevyet kölit.
Mutta kun onkin syvyyttä 1,40 ja kölin osuus kokonaispainosta 48%. - vs. merikelpoisuus
pitkä matala kirjoitti:
Aiemmilla esimerkeillä oli kevyet kölit.
Mutta kun onkin syvyyttä 1,40 ja kölin osuus kokonaispainosta 48%.Se jälkimmäinen vaihtoehto eli matala syväys ja suuri kölipaino on tyypillistä pitkäkölisille veneille. Niistä keskustelu on kuitenkin aina johtanut tällä foorumilla joidenkin kiihtymiseen... Silti ko venetyyppi on matkaveneenä yhä suosiossa ja on sekä teoriassa että käytännössä todettu hyvin merikelpoiseksi.
- selvä haitta
JoJo kirjoitti:
Syväkölinen vene kantaa paremmin purjeensa (suurempi oikaiseva momentti). Eli syväkölisessä veneessä voi olla korkeampi masto ja siten suurempi purjepinta-ala - mikä sitten taas tehnee veneestä hieman nopeamman. Ja korkeasta mastosta on tietty hyötyä saarten katveessa seilatessa...
on siltojen mataluus. Jos joku innostuu purjehtimaan Norjan länsirannikolle, kannattaa huomioida siltojen korkeus vuonoreittien valinnassa. Useimpien uusien pikkusiltojen alikulkukorkeus on 15 m. Monet idylliset ja suojaiset kyläsatamat jäävät näkemättä, jos maston toppi on tätä korkeammalla. Syvyyttä kyllä on Norjan rannikoilla toisin kuin esim. Bahamalla tai Euroopan kanavaverkostossa. Hollannin kanavilla tulee vaikeuksia yli 1.8 m syväyksellä.
- toissijainen asia
Kevytveneissähän köli nostetaan osittain ylös sivutuulella ja myötätuulella jopa kokonaan ylös märkäpinnan pienentämiseksi, eli sen syvemmän kölin edut tulevat esiin vain ja ainoastaan luovilla. Syvällä kölillähän taas ei uskalla luovia Suomen karikoissa, joten... Itseasiassa matalammalla kölillä (jossa painopiste ei niin alhaalla) on paremmat ominaisuudet esim. myötäaallokossa purjehdittaessa, vene käyttäytyy rauhallisemmin, tällä on toisenlainen suorituskykyä parantava ominaisuus; perhemiehistö pysyy paremmassa kunossa!
Asiasta toiseen; sama koskee matkapurjehtijan purjeitakin, kun menet avotuuliin on ihan sama mitä materiaalia ja kuinka venyneitä purjeesi ovat, kunhan ne ovat ehjiä. Tämä siis kaikille laminaattipurjeiden yms. ylistäjille tiedoksi... - Joakim
Ko. lehdessä vertailtiin Sunwind 30 veneitä, jotka olivat purjeita myöten täysin identtisiä, kolmella eri kölivaihtoehdolla: 1,90 syvä eväköli, 1,40 syvä bulbiköli ja 1,15 syvä siipiköli. Kölien painot ja painopisteet olivat identtiset eli veneet olivat yhtä raskaita ja yhtä herkkiä kallistumaan.
Testissä todettiin eväköli nopeimmaksi, mutta ero bulbiköliin oli aika pieni. Siipiköli jäi jo selvästi.
Kölivaihtoehdoista puuttui nykyään yleinen syvä bulbiköli, jossa siis painopiste olisi selvästi syvemmällä kuin muissa vaihtoehdoissa. Tällöin köli voisi olla kevyempi ja/tai veneen oikaiseva momentti suurempi jolloin veneellä olisi selkeä suorituskykyhyöty.
Syvä köli toimii tehokkaammin (suurempi syvyys-pituus -suhde), joten sen voi tehdä pinta-alaltaan pienemmäksi. Ko. testi köleissä bulbikölissä oli 14% ja siipikölissä 60% enemmän pinta-alaa. - siipeä_tarvitaan
Jos kölit ovat muutoin samanlaisia mutta syvemmässä on bulbi lisänä niin auttaako se parempaan luovikulmaan? Mielestäni ei, vaan tällöin ainoastaan veneen kyky kantaa purjeitaan paranee, se ei kallistu yhtä herkästi. Sortoa vastaanhan tarvitaan siipeä kölissä, ei punttia.
Menikö väärin?- unohtui
Jos samanlaiset kölit paitsi toisessa lisänä bulbi niin tämä vene kantaa paremmin purjeet, luovissa vauhtia enemmän. Siitä taas seuraa, että sortoa on vähemmän, samalla matkalla hitaampaa venettä tuuli saa painaa alas kauemmin.
- Meni
Bulbin kanssa vene on luovilla pystymmässä samoilla purjeilla (painopiste alempana) , joten sorto on vähäisempää.
- kaiken kokenut
Omassa one off veneessä oli kaikki nuo kölit ja kokemuksesta vois sanoa, että pelkkä evä oli kevyellä tuulella tietysti nopein, mutta reivikynnys turhan alhaalla. Sitten siipi joka antoi hyvän nousukulman, mut karahti kiveen ja viimeinen oli sitten bulbi. Se oli noista vakain, mutta siipi tuntui parhaimmalta.
- --------Petri
Oceanis 232 1,80 m 988 kg / 1,45 m 1095 kg
Oceanis 434 1,90 m 1543 / 1,45 m 1969 kg
Bavaria 31 1,87 m / 1,43 m ilmeisesti molemmat 1100kg
Bavaria 34 1,90 m / 1,55 m ilmeisesti molemmat 1440 kg
Hanse 320 1,75 m / 1,43 m ilmeisesti molemmat 1480 kg
Hanse 350 1,85 m / 1,43 m ilmeisesti molemmat 1845 kg
Elan 340 2,10 1450 kg / 1,95 m 1490 kg
Finngulf 33 1,80 m / 1,60 m ilmeisesti molemmat 1850 kg- epsp
Kuulostaa siltä että nöin perhepurjehtijalle vaikka Oceaniseksesta 1,45m köli on itse asiassa suositeltavampi versio, varsinkin kun myös arvostamme luonnonsatamia.
Ilmeisesti Oceaniksen matalköliset vaihtoehdot on parempi vaihtoehto kuin Bavarian kun Beneteau on korvanut puuttuvaa kölisyvyyttä lisä painolla. - +öld33322
epsp kirjoitti:
Kuulostaa siltä että nöin perhepurjehtijalle vaikka Oceaniseksesta 1,45m köli on itse asiassa suositeltavampi versio, varsinkin kun myös arvostamme luonnonsatamia.
Ilmeisesti Oceaniksen matalköliset vaihtoehdot on parempi vaihtoehto kuin Bavarian kun Beneteau on korvanut puuttuvaa kölisyvyyttä lisä painolla.43 ft kipossa köli on todella kaukana rannasta ja syyvyttä voi olla vaikka 2.30m. Joku 25 ft 1.5 syväyksellä menee tasan samoihin kalliorantoihin kuin tuollainen 43 ft 2.30 syväyksellä.
- Kyllä kolisee
Jos todella kävävisit luonnonsatamissa, et väittäisi tuollaista. Usein viimeiset 100 metriä tullaan jo alle 2m syvyisessä veneessä. Tuo väitteesi pitää paikkansa, kun poiketaan vain väylän reunan tai muuten läheiseen kalliorantaan.
Ikinä en lähtisi kilometrjä pois väylältä hakemaan luonnonsatamaa millään 2m syväyksellä.- 40.3 Sun Odyssey
2 m syväyksellä olevassa veneessä on sähköinen ankkurivinssi ja apujolla moottorilla ei sillä tarvitse saaren rantaan asti mennä, mukavampi on olla ankkurissa.
- ?ÖLL"#¤¤
Jassoo, kyllä esim stora hästöön ui yli 2m syvä 40 ft purkkari. Max syväys jotain luokkaa 2.5m jos köli menee taaksepäin, eikä mikään bubi törrötä eteenpäin kölin reunasta.
http://venenetti.fi/satamat/saaristomeri/osterskar-dalskar/846-stora-hasto/stora-hasto
- LG
Matalakolinen on mukavampi liikkeiltaan, syva koli taas purjehtii paremmin.
- +ölkkl2234
Asia on kyllä toisinpäin, syvä köli pitää venee paremmin pystyssä, matkanteko on mukavampaa. Uppoumarunkoisena matkapurren köli ei kavitoi, joten avotuulissakin on syvä köli yhtä muykava kuin matalampikin.
- ei LG
+ölkkl2234 kirjoitti:
Asia on kyllä toisinpäin, syvä köli pitää venee paremmin pystyssä, matkanteko on mukavampaa. Uppoumarunkoisena matkapurren köli ei kavitoi, joten avotuulissakin on syvä köli yhtä muykava kuin matalampikin.
Oikaiseva momentti ei korreloi mukavuuteen, eikä mikään köli ikinä kavitoi. Muutoinhan asiat olivat tuossa koko lailla oikein. Tosin nuo em. virheet kääntävät päätelmän toisinpäin.
Mukavuus korreloi vahvasti kiihtyvyyksiin.
- pohjan auraaja
Joillain paikoin 1,6m ja 1,9m ero tarkoittaa puolen päivän tai päivän lisämatkaa. Harmittavan usein väylänhoito tarkoittaa sitä, että ainoa toteutettava hoitotoimenpide on väyläsyvyyden merkkaaminen kartassa pienemmäksi.
- Kemu
Meidän 2m syväyksellä ollaan kyllä surutta menty melkein kaikkialle minne aiemmin 1,6m veneellä. 45 ft pituus auttaa todella paljon kun monesti kallio jyrkkenee juur sopivasti. Ankannokka antaa vielä lisää etua.
Käymme enimmäkseen luonnonsatamissa.
FLS-kaiku auttaa kolauttamasta.
Älkää turhaa pelätkö 2m syväystä, hyvin sillä pärjää suomen kivikkoisessa saaristosssa - boy007
Yksi tärkeä ero kuinka alus vaurioituu ja kuinka
helposti alus vaurioituu. Tietysti syvä ja lyhyt köli
aiheuttaa isommat vahingot ja helpommin.
Tämä koskee myös talvehtemista!
Musta se tärkein pointti, vene on yleensä
pitkäikäinen sijoitus.
Vaikutus nopeuteen hyvin monimutkainen.
Suurempi pinta-ala tuo lisää kitkapinta-alaa
toisaalta koska köli on pidempi on sillä suurempi
, kitkattomampi, "runkonopeus", siis vaikutus
aluksen aallon muodostukseen.
Dynamiikka muuttuu lyhyessä ja syvässä nopeemmin
kuin pitkässä ja matalassa joka taas helpompi
ohjata.
Ja tietysti syvään köliin jos paino laitettu kärkeen niin
pienenemällä massa oikaisee.
Lyhyt köli alkaa pitämään sadasosa sekuntteja nopeammin ja
kovassa vauhdissa tosiaankin on vähemmän kitkapinta-alaa
mutta pitkä ja matala jaksaa nostattaa ylemmäs pienissä
nopeuksissa.
Yleensä pitkä ja matala köli rauhoittaa, vaimentaa, veneen liikkeitä
ja lyhyt ja syvä voi voimistaa veneen liikehdintää, tääkään
ei oo ihan luonnolaki - rippuu mitotuksesta - pintala ja massa sijainti.
Liika oikaisu momentti aiheuttaa agressivista liikehdintää.
Rippuu viellä milaisissa keleissä on tarkoitus ajaa.
Aallokko, tuulen voima,...yhdessä purjegeometrian
kanssa suosivat veneestä riippuen jompaa kumpaa
ratkaisua.
Kölin syvyyden lisäksi rantautumiseen vaikuttaa
veneen pituus. 45 jalkasessa ei mitään oneglmaa 2,5m
syväyksellä mutta 23 jalkanen uppoamarunkoinen Rock
kolisee samassa ranassa 1,3m syväyksellä.
1997 tein yksinkertaisen tilastollisen analyysin
kilpatulosten ja osallistuneiden veneiden välillä Saimaalla
ja tulos oli arvattavissa. Mitä syvempi köli sitä paremmat
tulokset kilpailuissa. Kilpa-tulokset että mitta kirjaluvut
antavat varmaan vastauksen aika monelle vaihtoehdosta
päätettäessä.
Pikä ja matala köli on omiaan suomen saaristoissa
ja matkapurjehduksessa. Syvät ja lyhyet on enemmän
kilpa vene hommiin. Kilpavenettä ei kannata hankkia
matkaveneeksi koskaan. Tosin ihmiset ostavat vaikeasti
halittavia ja epämukavia kilpaveneitä harvinaisen paljon.
Veneen dynamiikka on monimutkaista kompromissien
tekoa suuntaan tai toiseen.
Laituriparlamentti on viellä monimutkaisempi ja johtopäätökset
yllättävät kerta toisensa jälkeen.
Joni-Pekka Kurronen
GMRINA, Ba Boat Manufacturing- tulee anaalinsointi
Kiitti ihan asiallisesta kirjoituksesta. Valitettavasti kohta taas suoli avautuu, mutta älä välitä, se on vaan paXkaa.
- Purjehdusurheilija
Osuinpa sattumalta näkemään tällaisen viestiketjun. Keskustelijoina amatöörit ja ammattilaiset eikä ajatus kohtaa. Tekisi mieli sanoa, jossei ymmärrä syvän ja matalan köli eroa, kannattaa siirtyä moottoriveneilyyn. Sama pätee korkeaa ja matalaan rikiin.
Molemmille on oma käyttötarkoituksensa ja jokainen tehköön valintansa sen mukaan. Kilpailijoille tietysti syvät kölit ja perhepurjehtijalle, joka ei asiaa ymmärrä sopii matala köli.
Nautin kyllä perheenikin kanssa mieluummin vauhdista syvän kölin kanssa ja yövyn myös luonnonsatamissa.- Gffghhjkjjgdd
Voihan v..., ai sattumalta löysit 2007 aloitetun ketjun jonka sinua edeltävä teksti vuodelta 2011
- ho-ska
Diabetes a b-diagnoosia tarjoan kölikeskustelijoille. Tässä ketjussa on sokerit alhaalla, kirjoittelun laadusta päätellen...
- enemmän
Olisiko 3 tai 4 metriä syvä köli parempi kuin 2 metriä syvä, jos huomioidaan nyt pelkästään syvässä vedessä purjehtimista?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4533876Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501266
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047