Omat raskauteni ovat olleet kuin painajaisunia. Jatkuvaa oksentelua, kramppeja, hormooniheilahduksia, sairaala-aikoja - puhumattakaan henkisestä puolesta. Olen kamala akka hormooneissa ja on ihme, että avioliitto on ne kestänyt. Olen ollut väsynyt ja kireä äiti ja puoliso. Haluaisin lisää lapsia, mutten haluaisi ns. olla raskaana - ja, että muu perhe kärsii. Miten teillä, joilla on ollut useampia raskauksia, yksi toisensa jälkeen, ovatko ne olleet niin helppoja ja miellyttäviä, ettei ole haitannut menoa?
Helppoja raskauksia
suurperheen äidillä
111886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mutta loppu aika väsyttää saa monesti ottaa kaikki viereen ja koittaa siinä lötköttää ja ukkoa oottaa kotia
Ja ihan se hoo hetki on vaikein kun pikaisia synnytyksiä ovat olleet että missä sitä synnyttää.
Ambulanssissa kotipihalla vaiko kotona ja missä huoneessa ja viimesi oli minuutin synnytys ja kaikki meni ok se on se mahtava kun lapsi syntyy ja saa huokasta että nyt on kaikki on ja lapsi terve
Onneksi synnytyksetkin ovat olleet helppoja.
...en tiedä voiko milloinkaan sanoa, että raskaus olisi helppoa saatikka sitten synnytys.
Tärkein tieto kai on, että sekä raskaus että synnytys pitäisi kuulua ihmisen luonnollisiin elämäntehtäviin. (kamala lause...! )
No, minullakin yli kymmenen raskautta, näin jälkikäteen ajateltuna ne ovat olleet siedettäviä, mutta kun sitä aikaa eli, olo oli välillä sietämätön! :)
Miehellä on kärsimistä, mutta yhteisiähän ne lapset ovat ja isän tulisi ymmärtää jonkin verran vaimoa, jonka paino nousee,nousee,nousee...ja ruumiin sisällä potkitaan, potkitaan, potkitaan... :)
Se palkinto raskaudesta, on aina niin sanoinkuvaamaton, että aina sitä jaksaa odottaa yhä uudestaan ja uudestaan...ja mikä parhain tunnustus mieheltä: "Oot aina niin nätti ko ootat vauvaa!" :D
Minulla on takana 7 raskautta, ja meillä on 4 lasta. Raskaudet ovat olleet kerta kerralta vaikeampia. Kuopusta odottaessani olin alkuraskaudesta niin kipeä, että kun vointiani kysyttiin, vastasin, että tuntuu kuin tekisin kuolemaa, vaikka teenkin elämää.
Kuopus on nyt 1,5v, ja olen valmis uuteen koitokseen. Toivottavasti selvitään hengissä, molemmat.
Olen oksentanut laskujeni mukaan yhteensä puolitoista vuotta joka päivä raskauksissani...Lisäksi paino on aina noussut noin 25 kg (onneksi on palautunut kuitenkin nopeasti imetellessä!). Viimeisestä oli myös diabetes kiusana. Suonikohjujakin pukkaa... Mutta se palkka on niiiiin ihana että toivottavasti vielä tulen raskaaksi!
Kuulun niihin huonovointisten ryhmään,jotka raskaana ollessaan oksentavat ihan riittämiin.Ensimmäisestä koko raskausajan,joka päivä,toinen,kolmas ja neljäs raskaus ,noin kuusi kuukautta oksentelua.Viimeisestä selvisin kolmen kuukauden oksentelulla.Muuten on mennyt hyvin, synnytykset normaaleja ,vauva-ajat hyvin onnellisia,vaikkakin väsyneitä.En ole kärsinyt mistään masennuksista synnytyksen jälkeen.
Rakaushan on aina riski ja varsinkin jos on vaikeaa, niin luulisi, ettei ihminen halua sitä montaa kertaa kokea.
Miksi sitten hankitte monta lasta? Kiinnostaisi vain tietää, koska itse ihmettelen, miksei ne kaksi lasta riitä joillekin.
...ei todellakaan ole aina riski. Raskaus ja synnytys ovat niitä maailman luonnollisimpia asioita.
Ihminen (usein nainen) tekee siitä jotain eriskummallista. Tänä projektien luvattuna aikana, myös lasten hankinnasta on haluttu muodostaa eräänlainen "projekti", jonka tulee onnistua suunnitelmien mukaisesti ja siitä tulee suoriutua kiitettävin arvosanoin ja odotetuin tuloksin...uh...voisimmeko hiukan asettautua takaisin luontoon, johon kuitenkin kiinteästi liitymme. :)
hyvin runsasta sellaista.Mutta ei mitään sellaista ongelmaa kuitenkaan,joka olisi vaarantanut oman tai syntyvän lapsen terveyden.Halusin viiden lapsen kokoisen perheen ja sen eteen jouduin pahoinvoinnin kärsimään.Olen lapsesta asti ollut hyvin äidinvaistoinen,siinä ehkä syy.Toiset ei jaksa pikkulapsia ja vauvoja,toiset taas viihtyvät sellaisessa isommassa perheessä.Nyt mummoiässä olen yhtä mummovaistoinen,on niin ihanaa,kun pikkuihmiset tulee sylittelemään ja halimaan.
haluat ne kaksi lasta? ei 2 lasta ole sen järkevämpää, kuin useampikaan.
mitä elämältä voi saada!
Ja kun jostain kovasti pitää, niin eiköhän se ole ihan luonnollista, että sitä haluaa lisää! :)
Ja vaihtoehdot saada omia lapsia ovat aika vähissä, varsinkin jos haluaa puolison kanssa yhteisiä, biologisia jälkeläisiä. Joskus harkitsimme adoptiotakin, mutta on se eri kuitenkin seurata biologisten lasten kehittymistä osana sukupolvien ketjua.
>Kirjoittanut 5 lapsen äiti, jolle raskaudet ovat olleet vaikeita