Olen jo pidemmän aikaa katsellut erästä komeaa, mukavaa, fiksua jne. nuortamiestä. Viimein rohkaistuin lähettämään hänelle tekstiviestin, kun oli yksi hyvä "syy". Hän vastasi ja kirjoitti sellaisen viestin, josta voisi vaikka päätellä, että hän olisi myös kiinnostunut lähempään tuttavuuteen. Emme tunne hyvin mutta näemme silloin tällöin. Nyt tuon jälkeen on tuntunut, että hän hieman välttelee minua, lieneekö ujoutta... Viimeksi tavatessamme hän kuitenkin hymyili ja vaihdoimme katseita. Emme ole juuri koskaan jutelleet mutta aina moikkaamme. Nyt kaipaisin neuvoja mitä teen seuraavaksi. Pitäisikö minun kertoa suoraan, että haluaisin tutustua paremmin vain odotella... Ehkä hän ei tee aloitetta, koska on epätietoinen tunteistani. Ihmettelee ehkä miksi lähetin lähes oudolle ihmiselle viestin ja sitten ei enää mitään... Täytyykö minun siis tehdä seuraava siirto?!!!
Mitä tarkoittaa?!
Hymyhuuli
61199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se nuorimies on vaan niin ujo, ettei se uskalla lähestyä. Usko pois. Jos menet sen luo ja pyydät kahville tms. niin varmasti lähtee, jos sillä ei ole muuta menoa.. Se odottaa, että teet seuraavan siirron. Monet meistä on tälläisia vässyköitä.. :)
PS: Olen vastaavanlainen nuorimies, joka ei osaa tarttua tilaisuuteen.
Mun mielestä kyllä, jos oot jo kerran lähestynyt, eikä mies ole tehnyt mitään, vaikuttais siltä, ettei miestä kiinnosta. Jos kiinnostaa, ja on noin saamaton, niin et varmaan niin reppanaa halua.
Itse olen lähes samassa tilanteessa enkä uskalla tehdä aloitetta ja kuitenkin olisi niin helppo neuvoa sinua ottamaan seuraava askel.
Miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa? Itse olen päättänyt ensi viikolla ennen lomaani kysyä tuota miestä kahville. Jos ei lähde, on minulla aikaa lomani ajan toipua kieltävästä vastauksesta ja yrittää aivopestä itseni, että hän oli vain mies ja niitähän riittää...
Ou, mutta haluan hänet!
Onnea kuitenkin sinulle!
Mäkin lähetin tällä viikolla tekstiviestin eräälle miehelle,johon tutustuin työpaikalla ja johonka olen todella ihastunut.Vahingon kautta tuon viestin näkivät myös muu henkilökunta ja vähän nolotti kyllä...Luulin,että kaikki työpai-kalla kohta tietää tuosta mun ihastumisestani.Ja tuo mun ihastukseni vältteli mua koko sen päivän ja vielä seuraavankin ja musta tuntui tosi pahal-ta...Kun ei se edes puhunut mitään mulle ja oli ikään kuin mua ei olisi ollutkaan...Lopulta sain puhuttua ihastukseni kaverille,joka lupasi mainita tälle miehelle,että mä haluan puhua sen kanssa ja niin me sitten tuossa torstaina puhut-tiin ja selvitettiin asia ja ollaan taas ihan pu-heväleissä ja ihan ystäviä...Tämä mies oli sanonut mulle aiemmin,että on hiukan muhun ihastunut,mutta nyt tosiaan,kun puhuttiin,se sanoi,että pitääkin musta ainoastaan ystävänä tosi paljon...Mutta sen käytös aina välillä kielii kyllä jostakin muusta,ehkä se pelästyi tuota mun yhtäkkistä tunnustustani vaan niin paljon,en tiedä...Töissä ollaan kuitenkin oltu ihan kuin ennenkin,mutta toisinaan tuntuu kyllä,että tuossa sen käytöksessä on takana enem-mänkin kuin vain pelkkä ystävyys...Mutta täytyy antaa ajan näyttää ja silleen,täytyy antaa sille vaan omaa aikaa miettiä asioita...Mutta ainakin se nyt tietää mun tunteeni,olisi ollut ihan kama-laa pitää tuo tunne sisällään ilmoittamatta siitä tälle miehelle...Mäkin olen ajatellut,että voisin pyytää tätä miestä ihan vaan ystävänä kahville jonnekin tai jotakin,ehkä siitä voisi ajan kanssa kehkeytyä jotakin muutakin...Mutta minusta sinun kannattaisi kanssa tarttua vaan tilaisuuteen ja mennä puhumaan tälle miehelle,koska se voi olla vaan tosiaan niin ujo,ettei kehtaa tulla sun luokse...Ja jos se tosiaan laittoi sulle vastauk-seksi sellaista viestiä,että voisi vaikka ollakin kiinnostunut susta,niin kannattaa ihmeessä ottaa tilaisuudesta kiinni...Puhut sen miehen kanssa ja selvittelet asiat,siitä voi vaikka tullakin jotakin!!!Toivotan sulle onnea!!!
Kiitos teille kannustuksesta! Kuulin tuossa viikonloppuna huhun (jonka paikkansa pitävyydestä ei voi kyllä olla varma), että tällä miehellä, johon olen niin palavasti ihastunut, olisi joku nainen... Oudompaa tosin taitaisi olla, jos tuollaisella miehellä ei ketään olisi... Mutta sormusta hänellä ei ole, eikä hän ainakaan kenenkään kanssa asu yhdessä. Voi mitä minä teen... Tiedän, etten pääse tästä miehestä yli ennen kuin olen selvittänyt, voisiko meistä tulla jotain! Minäkin olen tutustunut häneen työpaikalla, jossa edelleen kumpikin työskentelemme. Tuntuu niin ihanalta aina odottaa, koska satumme tapaamaan. Entä sitten, jos hän ilmoittaakin, että on varattu tai ei muuten kiinnosta. Pelkään, että menetän motivaationi työn tekoonkin, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Sen jälkeen vain voisi olla aika tuskallista kohdata tämä mies. Olen kai jo niin kiintynyt häneen... Pakko saada jostain niin paljon rohkeutta, että uskallan ottaa häneen yhteyttä. Kun vain tietäisi, koska olisi "oikea hetki"!
Ihana ajatus, että joku käy läpi samoja ajatuksia ja tuntemuksia kuin minäkin. Tänään kohtasin yllättäin ihastukseni kohteen ja vaihdettiin hymyt ja muutamat kommentit nälästä. Sitä onnea!
Olen päättänyt pyytää kohdettani kahville. Jos ei lähde, niin sitten vain jatkan elämääni. Pakkohan se on. En voi lähteä lomalle, jollen tiedä lähtisikö hän kahville kanssani.
Miten jännittävää!