Mikä siinä on, että juuri kun on saamassa elämää raiteilleen, niin sitten se alkaa taas? Ahdistus. Kävin jo viime keväänä terapiassa ja kun asiat alkoivat näyttää hyviltä ja elämä alkoi olla siedettävissä mittakaavoissa, lopetin terapiassa käynnin, kun silloin tuntui, että pärjäisin jo itseksenikin. Mutta nyt se sitten taas nosti päätään, ahdistus. Heräsin viime yönä painajaisiin, jossa vanhat asiat taas nousivat pintaan. Koko aamun olin vain sängyn pohjalla, enkä olisi halunnut nousta sieltä enää ylös. Tuntui, kuin kaikki kaatuisi päälle, eikä kukaan ymmärrä. Minulla ei ole ketään, kelle puhua. Puoliksi pakotin itseni kuitenkin sängystä ylös, en ole luovuttajaihmisiä. Mutta mitään en ole saanut aikaiseksi tehtyä koko päivänä, en mitään. Oloni on kovin epämääräinen, järjellä ajatellen kaikki pitäisi olla hyvin, mutta silti sisälläni velloo jokin epämääräinen möykky. Ja se möykky vetää minut voimattomaksi.
Ahdistaa!!!
ei kestä
1258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
olen itse eläkkeellä siitä syystä.Kaikkein parasta aikaa on ollut,kun minulla oli koira.Mutta minun oli pakko luopua siitä taloudellisista syistä.Olen usein ajatellut,että yhteiskunnan pitäisi korvata masennuspotilaille osa koiran hinnasta.Niiden luonteissa on valinnanvaraa.Ja koiruli pakottaa ulos ainakin 3 kertaa päivässä.Koiravero on joillain paikkakunnilla liian suuri kun ottaa huomioon,että rokotukset ja korvanpuhdistukset ym. maksavat.Ja kassassa pitää olla edes vähän rahaa siltä varalta että hauveli sairastuu.