Tehtävien vaativuudet arvioitu?

eikös nuo vaativuudenarvioinnit perustu tehtävään eikä henkilöön. ei sillä hoitaako hommaa mies vai nainen pitäis olla mitään merkitystä. Eikä sillä onko joissain hommissa enemmän naisia vai miehiä. te

tehtävien vaativuus arvioidaan (pisteytetään) tietyn kaavan mukaan ja se muutetaan euroiksi. jos aloilla joissa on pienet pisteet on paljon naisia niin se johtuu jostain muusta kuin siitä että noilla aloilla on paljon naisia. jostain syystä naiset sitten hakeutuvat -ei niin kovin vaativiin hommiiin-.

jlfdsaj kirjoitti:

eikös nuo vaativuudenarvioinnit perustu tehtävään eikä henkilöön. ei sillä hoitaako hommaa mies vai nainen pitäis olla mitään merkitystä. Eikä sillä onko joissain hommissa enemmän naisia vai miehiä. te

tehtävien vaativuus arvioidaan (pisteytetään) tietyn kaavan mukaan ja se muutetaan euroiksi. jos aloilla joissa on pienet pisteet on paljon naisia niin se johtuu jostain muusta kuin siitä että noilla aloilla on paljon naisia. jostain syystä naiset sitten hakeutuvat -ei niin kovin vaativiin hommiiin-.

Lue lisää

Tunnut olevan ihan ulkona suomen työelämästä, ei anna aihetta kommentoida noin sekavaa ja asiatonta vastausta.

En tarkoita. Eikös eri alojen vaativuudet ole arvioitu niillä mittareille, jotka työntekijöiden etujärjestöt ovat yhdessä työnantajan kanssa sopineet ja hyväksyneet?

Eikös nuo mittarit arvioi nimenomaan tehtävän vaativuutta? Käsittääkseni mittareissa ei ole sellaista arviointikriteeriä kuin "tehtävänhoitajan sukupuoli".

Haluaisin ihan oikesti tietää, onko terveydenhoitohenkilöstön tehtävien vaativuudet arvioitu ja pisteytetty. Onko Tehy hyväksynyt tuon pisteytyksen ja käytettävät mittarit? Saavatko hoitajat samasta pistemäärästä vähemmän euroja kuin muut alat?

Hennuliina kirjoitti:

En tarkoita. Eikös eri alojen vaativuudet ole arvioitu niillä mittareille, jotka työntekijöiden etujärjestöt ovat yhdessä työnantajan kanssa sopineet ja hyväksyneet?

Eikös nuo mittarit arvioi nimenomaan tehtävän vaativuutta? Käsittääkseni mittareissa ei ole sellaista arviointikriteeriä kuin "tehtävänhoitajan sukupuoli".

Haluaisin ihan oikesti tietää, onko terveydenhoitohenkilöstön tehtävien vaativuudet arvioitu ja pisteytetty. Onko Tehy hyväksynyt tuon pisteytyksen ja käytettävät mittarit? Saavatko hoitajat samasta pistemäärästä vähemmän euroja kuin muut alat?

Lue lisää

Suotta noille selität. Eivät he voi (halua) ymmärtää, että palkan pienuus voisikin johtua siitä, ettei työstä nyt yksinkertaisesti vain satu saamaan kovin korkeita vaativuuspisteitä.

On tietysti helpompaa heittellä syytöksiä naisvaltaisten alojen sortamisesta jne kuin tunnustaa se tosiasia, ettei oma työ ehkä sittenkään ole niin kovin vaativaa.

Tehtävien vaativuuteen sidottu palkkaus on monella muullakin alalla tuonut ikäviä yllätyksiä...

Hennuliina kirjoitti:

En tarkoita. Eikös eri alojen vaativuudet ole arvioitu niillä mittareille, jotka työntekijöiden etujärjestöt ovat yhdessä työnantajan kanssa sopineet ja hyväksyneet?

Eikös nuo mittarit arvioi nimenomaan tehtävän vaativuutta? Käsittääkseni mittareissa ei ole sellaista arviointikriteeriä kuin "tehtävänhoitajan sukupuoli".

Haluaisin ihan oikesti tietää, onko terveydenhoitohenkilöstön tehtävien vaativuudet arvioitu ja pisteytetty. Onko Tehy hyväksynyt tuon pisteytyksen ja käytettävät mittarit? Saavatko hoitajat samasta pistemäärästä vähemmän euroja kuin muut alat?

Lue lisää

Käsittääkseni kunta-alalla ollaan jo muutamavuosi sitten siirrytty tähän uuteen palkkausjärjestelmään, jossa työntekijät sijoittuvat tehtävien vaativuuden mukaan 5 eri palkkaryhmään. Vaativuustekijät ovat osaaminen ja harkinta, työn vaikutukset ja vastuu sekä vuorovaikutus työssä.Kussakin palkkaryhmässä on minimipalkka, joka on samalla työntekijän tehtäväkohtainen palkka, jos työhön ei sisälly erityistekijöitä.Nämä erityistekijät ( erityinen työkokemus, osittainen esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, Poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet, työn edellyttämät erityistaidot, muu erityistekijä/vastuu) ja niiden vaikutus palkkaan pitää selvittää työpaikkakohtaisesti. Lisäksi työntkijöille voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa.
Tässä palkkausjärjestelmässä suurimmat muutokset kohdistuivat työuran alkupäässä oleville työntekijöille.Lisäksi tämä palkkausjärjestemä edellyttää työntantajalta vuosittaisia kehityskeskusteluja työntekijän kanssa , jossa työntekijä arvioi omaa työtään ja ammattitaitoaan yhdessä esimiehensä kanssa sekä asettaa itselleen aina vuodeksi kerrallaan tavoitteet oman ammatillen kehittymisensä suhteen.
Yksityisellä terveyspalvelualalla tämä palkkausjärjestelmä ei ole vielä ollut käytössä, mutta nyt tehdyn sopimuksen myötä myös ykityisille tämä palkkausjärjestelmä tulee voimaan...joka siis tarkoittaa sitä että täältäkin nämä ns fossililisät ja lomat poistuvat ja vastavalmistuneiden lähtöpalkka nousee lähelle kokeneimpien työntekijöiden peruspalkkaa...toivottavasti tämä hieman selvensi.

yxvaan.. kirjoitti:

Käsittääkseni kunta-alalla ollaan jo muutamavuosi sitten siirrytty tähän uuteen palkkausjärjestelmään, jossa työntekijät sijoittuvat tehtävien vaativuuden mukaan 5 eri palkkaryhmään. Vaativuustekijät ovat osaaminen ja harkinta, työn vaikutukset ja vastuu sekä vuorovaikutus työssä.Kussakin palkkaryhmässä on minimipalkka, joka on samalla työntekijän tehtäväkohtainen palkka, jos työhön ei sisälly erityistekijöitä.Nämä erityistekijät ( erityinen työkokemus, osittainen esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, Poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet, työn edellyttämät erityistaidot, muu erityistekijä/vastuu) ja niiden vaikutus palkkaan pitää selvittää työpaikkakohtaisesti. Lisäksi työntkijöille voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa.
Tässä palkkausjärjestelmässä suurimmat muutokset kohdistuivat työuran alkupäässä oleville työntekijöille.Lisäksi tämä palkkausjärjestemä edellyttää työntantajalta vuosittaisia kehityskeskusteluja työntekijän kanssa , jossa työntekijä arvioi omaa työtään ja ammattitaitoaan yhdessä esimiehensä kanssa sekä asettaa itselleen aina vuodeksi kerrallaan tavoitteet oman ammatillen kehittymisensä suhteen.
Yksityisellä terveyspalvelualalla tämä palkkausjärjestelmä ei ole vielä ollut käytössä, mutta nyt tehdyn sopimuksen myötä myös ykityisille tämä palkkausjärjestelmä tulee voimaan...joka siis tarkoittaa sitä että täältäkin nämä ns fossililisät ja lomat poistuvat ja vastavalmistuneiden lähtöpalkka nousee lähelle kokeneimpien työntekijöiden peruspalkkaa...toivottavasti tämä hieman selvensi.

Lue lisää

Kiitoksia tiedoista.

Olisi vielä mielenkiintoista tietää, miksi hoitajat ovat tyytymättömiä tämän uuden palkkajärjestelmän antamaan palkkaan. Eikö se mittaa heidän mielestään oikein heidän työnsä vaativuutta vai kuuluuko heille mielestään suurempi palkka kuin muille yhtä vaativaa työtä tekeville kunnan työntekijöille?

Hennuliina kirjoitti:

Kiitoksia tiedoista.

Olisi vielä mielenkiintoista tietää, miksi hoitajat ovat tyytymättömiä tämän uuden palkkajärjestelmän antamaan palkkaan. Eikö se mittaa heidän mielestään oikein heidän työnsä vaativuutta vai kuuluuko heille mielestään suurempi palkka kuin muille yhtä vaativaa työtä tekeville kunnan työntekijöille?

Lue lisää

Sairaanhoitajan keskimääräinen peruspalkka oli kuntasektorilla lokakuussa 2006 1897 €/kk. Säännöllisen työajan ansio oli 2331 €/kk ja kokonaisansio ylityö- ja vastaavine korvauksineen 2386 €/kk. Sairaanhoitajatehtävissä toimivan alkupalkka on kuntasektorilla tällä hetkellä 1.744,49 €/kk.

Palkkausjärjestelmiä on kehitetty ja uudistettu 2000-luvulla. Kiinteistä taulukkopalkoista on osittain luovuttu ja pääasialliseksi palkan perusteeksi on tullut työtehtävien vaativuus.
Juurikin noi asiat mistä aiemmassa kirjoituksessa mainitsin.Palkkauksen minimitasosta sovitaan työehtosopimuksilla. Kunta, valtio ja suurimmat yksityisalat ovat uusineet palkkausjärjestelmänsä, ensimmäisenä kunta-ala. Siellä ansiotaso onkin kehittynyt prosentuaalisesti muita aloja paremmin erityisen palkkaohjelman vuoksi. Koska peruspalkan taso eli lähtökohta on alhainen, ei palkka vielä vastaa työn vaativuutta.

Lisätehtäviä ja vastuuta on tullut lisää mm. hoitotakuun ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Tätä ei huomioida oikeudenmukaisesti palkkauksessa. Pelkkää päivätyötä tekevillä on pääkaupunkiseudulla vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Kolmivuorotyön korvaukset nostavat kokonaisansioita, mutta eivät ole riittäviä korvaamaan epämukavien työaikojen rasituksia omalle jaksamiselle ja perheelle.

Tehyn tavoittelemien palkankorotusten jälkeen 2,5 vuoden sopimuskaudella esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintoa vaativissa sairaanhoitajan, röntgenhoitajan tai fysioterapeutin ym. tehtävissä vähimmäispalkka nousisi 2 190 euroon ja toisen asteen koulutuksen saaneilla kuten lastenhoitajalla, lähihoitajalla tai sairaankuljettajalla 1 990 euroon.

Yksityisten terveypalveluiden palkankorotutuksista tehtiin sopimus 9.10.2007, jolloin kustannusvaikutus on sopimuskauden aikana yhteensä keskimäärin 11,7 prosenttia sisältäen 8,4 prosentin yleiskorotukset ja 3,3, prosentin järjestelyvaraerät. Sopimuskausi on 1.10.2007 – 31.1.2010. Tehyn valtuusto siis jo hyväksyi tämän neuvottelutuloksen. Kuulostaako tämäkin vielä kohtuuttomalta?


Tehyn tavoitteena on myös miesten ja naisten välisen palkkaeron vähentäminen. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat palkkakartoituksineen ja työehtosopimusrajat ylittävä palkkavertailu edistävät tasa-arvoisempaa palkkausta.
Määräaikaisuudet ovat myös tasa-arvokysymys, koska erityisesti nuoret naiset työskentelevät määräaikaisissa palvelussuhteissa. Pätkätyöt vaikeuttavat työn- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä aiheuttavat epävarmuutta.

yxvaan.. kirjoitti:

Sairaanhoitajan keskimääräinen peruspalkka oli kuntasektorilla lokakuussa 2006 1897 €/kk. Säännöllisen työajan ansio oli 2331 €/kk ja kokonaisansio ylityö- ja vastaavine korvauksineen 2386 €/kk. Sairaanhoitajatehtävissä toimivan alkupalkka on kuntasektorilla tällä hetkellä 1.744,49 €/kk.

Palkkausjärjestelmiä on kehitetty ja uudistettu 2000-luvulla. Kiinteistä taulukkopalkoista on osittain luovuttu ja pääasialliseksi palkan perusteeksi on tullut työtehtävien vaativuus.
Juurikin noi asiat mistä aiemmassa kirjoituksessa mainitsin.Palkkauksen minimitasosta sovitaan työehtosopimuksilla. Kunta, valtio ja suurimmat yksityisalat ovat uusineet palkkausjärjestelmänsä, ensimmäisenä kunta-ala. Siellä ansiotaso onkin kehittynyt prosentuaalisesti muita aloja paremmin erityisen palkkaohjelman vuoksi. Koska peruspalkan taso eli lähtökohta on alhainen, ei palkka vielä vastaa työn vaativuutta.

Lisätehtäviä ja vastuuta on tullut lisää mm. hoitotakuun ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Tätä ei huomioida oikeudenmukaisesti palkkauksessa. Pelkkää päivätyötä tekevillä on pääkaupunkiseudulla vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Kolmivuorotyön korvaukset nostavat kokonaisansioita, mutta eivät ole riittäviä korvaamaan epämukavien työaikojen rasituksia omalle jaksamiselle ja perheelle.

Tehyn tavoittelemien palkankorotusten jälkeen 2,5 vuoden sopimuskaudella esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintoa vaativissa sairaanhoitajan, röntgenhoitajan tai fysioterapeutin ym. tehtävissä vähimmäispalkka nousisi 2 190 euroon ja toisen asteen koulutuksen saaneilla kuten lastenhoitajalla, lähihoitajalla tai sairaankuljettajalla 1 990 euroon.

Yksityisten terveypalveluiden palkankorotutuksista tehtiin sopimus 9.10.2007, jolloin kustannusvaikutus on sopimuskauden aikana yhteensä keskimäärin 11,7 prosenttia sisältäen 8,4 prosentin yleiskorotukset ja 3,3, prosentin järjestelyvaraerät. Sopimuskausi on 1.10.2007 – 31.1.2010. Tehyn valtuusto siis jo hyväksyi tämän neuvottelutuloksen. Kuulostaako tämäkin vielä kohtuuttomalta?


Tehyn tavoitteena on myös miesten ja naisten välisen palkkaeron vähentäminen. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat palkkakartoituksineen ja työehtosopimusrajat ylittävä palkkavertailu edistävät tasa-arvoisempaa palkkausta.
Määräaikaisuudet ovat myös tasa-arvokysymys, koska erityisesti nuoret naiset työskentelevät määräaikaisissa palvelussuhteissa. Pätkätyöt vaikeuttavat työn- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä aiheuttavat epävarmuutta.

Lue lisää

Ymmärsinkö oikein, että menossa on jonkinlainen siirtymäkausi, jonka aikana palkkoja nostaa kohti uuden järjestelmän antamaa vaativuusluokan mukaista palkkaa? Ovatko kunnissa vain hoitajat tässä tilanteessa?

Eikö näiden palkkajärjestelmien periaate ole se, että tehtävänkuvaus (ja vaativuus) tarkistetaan jos tulee lisätehtäviä tai -vastuita? Jos näin ei ole toimittu on käsittääkseni toimittu vastoin uuden palkkausjärjestelmän henkeä.

Jotenkin minulle jäi edelleenkin epäselväksi ovatko hoitajat jotenkin eri asemassa kuin kuntien muut työntekijät joiden tehtävät on arvioitu yhtä vaativiksi.

Minua hiukan häiritsee koko tässä asiassa se, että eikö näiden uusien palkkausjärjestelmien myötä kunnissa kaikkien yhtä vaativissa tehtävissä olevien, alasta riippumatta, tulisi saada yhtäläinen palkka ja yhtäläiset korotukset? Miksi johonkin tiettyyn liittoon kuuluvien pitäisi olla eri asemassa? Eikö tämä romuta koko tehtävien vaativuuteen perustuvan palkkajärjestelmän?

Äly. kirjoitti:

Tunnut olevan ihan ulkona suomen työelämästä, ei anna aihetta kommentoida noin sekavaa ja asiatonta vastausta.

Sinun pitäs kattoa peiliin. Sieltä löytyy se tyyppi, joka on pihalla. Nythän ei nimittäin puhuttu mistään suomen työelämästä vaan kunnallisesta tehtävien vaativuden arvioinnista. Mistä näitä lukutaidottomia oikein sikiää?

Hennuliina kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että menossa on jonkinlainen siirtymäkausi, jonka aikana palkkoja nostaa kohti uuden järjestelmän antamaa vaativuusluokan mukaista palkkaa? Ovatko kunnissa vain hoitajat tässä tilanteessa?

Eikö näiden palkkajärjestelmien periaate ole se, että tehtävänkuvaus (ja vaativuus) tarkistetaan jos tulee lisätehtäviä tai -vastuita? Jos näin ei ole toimittu on käsittääkseni toimittu vastoin uuden palkkausjärjestelmän henkeä.

Jotenkin minulle jäi edelleenkin epäselväksi ovatko hoitajat jotenkin eri asemassa kuin kuntien muut työntekijät joiden tehtävät on arvioitu yhtä vaativiksi.

Minua hiukan häiritsee koko tässä asiassa se, että eikö näiden uusien palkkausjärjestelmien myötä kunnissa kaikkien yhtä vaativissa tehtävissä olevien, alasta riippumatta, tulisi saada yhtäläinen palkka ja yhtäläiset korotukset? Miksi johonkin tiettyyn liittoon kuuluvien pitäisi olla eri asemassa? Eikö tämä romuta koko tehtävien vaativuuteen perustuvan palkkajärjestelmän?

Lue lisää

..tai pikemminkin pohdintaa.Olen nyt puhunut vain sairaanhoitajien puolesta ja heitä koskevaa palkka-asiaa.Muista en tiedä..muiden ammattien edustajia edustaa sitten heidän oma liittonsa joka toivon mukaan ajaa heidän asioitaan samaan suuntaan kuin sairaanhoitajien/ lähi- ja perushoitajien liitot ovat ajaneet omiensa asioita.
Olet oikeassa, että palkkajärjestelmien periaatteena tehtäväkuvauksen tarkistus ja arviointi vuosittain ja näin on kuntapuolella tehtykin jo muutaman vuoden ajan.Yksityisille se on nyt tämän uuden sopimuksen myötä tulossa.Ja luulenpa että tämä koskee kohta ihan kaikkia ammatteja( ellei sitten jo koskekin?)
Eikä hoitajat ole tässä asiassa yhtään sen paremmassa asemassa kuin muutkaan ammattien edustajat.Kyse vaan on nyt siitä että hoitoalan palkat ovat laahanneet jo kauan perässä siitä huolimatta vaikka hoitoalan palkat ovat tällä uudella systeemillä päässeet kohoamaan melko hyvin verrattuna muihin aloihin.Tällähetkellä hoitajien lähtöpalkka ei siis vastaa työn yleistä vaatimustasoa.

Suomalaisten keskivuosiansio on 2500€/kk.
Kolmivuorotyötä tekevien keskivuosiansio on isompi, johtuen lisien korottavasta vaikutuksesta.

Sairaanhoitajien keskivuosiansio on 2480€/kk, joka on hitusen pienempi kuin keskiverto suomalaisen ja selkeästi pienempi kuin muilla kolmivuorotyötä tekevillä.

Sairaanhoitajan koulutus on entinen opisto- ja nykyinen amk-taso, eli koulutustason heikkoudesta tuo palkan pienuus ei ole kiinni. Työn vastuullisuus on myöskin vähintään keskiluokkaa, joten siitäkään ei ole kysymys.

Miksi siis sairaanhoitajien palkka on pienempi kuin muilla kolmivuorotyöläisillä?

Totuus esille! kirjoitti:

Suomalaisten keskivuosiansio on 2500€/kk.
Kolmivuorotyötä tekevien keskivuosiansio on isompi, johtuen lisien korottavasta vaikutuksesta.

Sairaanhoitajien keskivuosiansio on 2480€/kk, joka on hitusen pienempi kuin keskiverto suomalaisen ja selkeästi pienempi kuin muilla kolmivuorotyötä tekevillä.

Sairaanhoitajan koulutus on entinen opisto- ja nykyinen amk-taso, eli koulutustason heikkoudesta tuo palkan pienuus ei ole kiinni. Työn vastuullisuus on myöskin vähintään keskiluokkaa, joten siitäkään ei ole kysymys.

Miksi siis sairaanhoitajien palkka on pienempi kuin muilla kolmivuorotyöläisillä?

Lue lisää

"Miksi siis sairaanhoitajien palkka on pienempi kuin muilla kolmivuorotyöläisillä?"

Tarkoitatko muilla kuntien palveluksessa olevilla kolmivuorotyölaisillä vai vertaatko hoitajia johonkin yksityiseen teollisuusalaan?

Eikö hoitajien palkkojen sitten pitäisikin olla selvästi parempia kuin muilla, jos he lääkäreiden ohella ainoana ammattityhmänä pystyvät saamaan työtaistelullaan yhteiskunnan jäsenet välittömään hengenvaaraan heti ensimmäisenä päivänä?

Hyvä syy kirjoitti:

Eikö hoitajien palkkojen sitten pitäisikin olla selvästi parempia kuin muilla, jos he lääkäreiden ohella ainoana ammattityhmänä pystyvät saamaan työtaistelullaan yhteiskunnan jäsenet välittömään hengenvaaraan heti ensimmäisenä päivänä?

Lue lisää

Ei. Palkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Ei tehtävää tee yhtään vaativammaksi se, että sen tekemättä jättäminen aiheuttaa jotain ongelmia.

Tehtävän vaativuuteen ei myöskään vaikuta se syntyvätkö nuo ongelmat heti vai vasta viikon päästä.

Kaikille tulee maksaa samaa palkka yhtä vaativasta työstä; Siihen velvoittaa jo tasa-arvokin. Kyllä hoitajienkin pitäisi tämä ymmärtää ja hyväksyä!

riutu kirjoitti:

Ei. Palkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Ei tehtävää tee yhtään vaativammaksi se, että sen tekemättä jättäminen aiheuttaa jotain ongelmia.

Tehtävän vaativuuteen ei myöskään vaikuta se syntyvätkö nuo ongelmat heti vai vasta viikon päästä.

Kaikille tulee maksaa samaa palkka yhtä vaativasta työstä; Siihen velvoittaa jo tasa-arvokin. Kyllä hoitajienkin pitäisi tämä ymmärtää ja hyväksyä!

Lue lisää

monet vedonneet hoitajien työn kiireeseen ja että työ on raskasta. Sekään ei oikeuta noin suuriin palkankorotuksiin -koska raskasta työtä kiireellä tekevät monet paljon pienemällä palkalla.

Työn vaativuutta on eritasoista hoitajillakin. Erkoissairaanhoitajn työ on vaativuudeltaan aivan eritasoista kun tavallisen (joita suurin osa s.hoitajista on) s.hoitajan.

on myös kirjoitti:

monet vedonneet hoitajien työn kiireeseen ja että työ on raskasta. Sekään ei oikeuta noin suuriin palkankorotuksiin -koska raskasta työtä kiireellä tekevät monet paljon pienemällä palkalla.

Työn vaativuutta on eritasoista hoitajillakin. Erkoissairaanhoitajn työ on vaativuudeltaan aivan eritasoista kun tavallisen (joita suurin osa s.hoitajista on) s.hoitajan.

Lue lisää

Mikä ero on sairaanhoitajalla erikoissairaanhoitajalla?

on myös kirjoitti:

monet vedonneet hoitajien työn kiireeseen ja että työ on raskasta. Sekään ei oikeuta noin suuriin palkankorotuksiin -koska raskasta työtä kiireellä tekevät monet paljon pienemällä palkalla.

Työn vaativuutta on eritasoista hoitajillakin. Erkoissairaanhoitajn työ on vaativuudeltaan aivan eritasoista kun tavallisen (joita suurin osa s.hoitajista on) s.hoitajan.

Lue lisää

Jokainen hoitaja varmasti pitää omaa työtään vaativana ja omaa erikoisosaamista vaativana.Samoin myös jokainen potilas joka hoitoa tarvitsee tovoo saavansa asiantuntevaa hoitoa hoitohenkilökunnalta.Ihminen on psyko-sosiaalis-fyysinen kokonaisuus jota tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen kaikki nämä osatekijät.Kukaan ei kuitenkaan pysty hallitsemaan näitä kaikkia osa-alueita ja siksi hoitotyössä onkin erittäin tärkeää moniammatillinen yhteistyö, jotta potilas tulisi hoidettua mahdollisimman hyvin ja kaikki nämä osatekijät tulisi huomioitua.Siksi on hyvä että sairaanhoitajat erikoistuvat johonkin tiettyyn erikoisalaan ja hallitsevat sen hyvin.En kuitenkaan nostaisi jotain tiettyä erityisalaa toista tärkeämmäksi tai vaativammaksi.Jokaisessa asiassa on omat juttunsa ja erityisosaamista vaativat tehtävänsä jotka ovat kyseistä tautia/ asiaa potevalle potilaalle varmasti sillä hetkellä maailman tärkeimmät ja vaikeimmat asiat.Itse olen erikoistunut psykiatriaan ja siinä erityisesti päihderiippuvaisten hoitoon.Työskentelen hyvin pienen marginaaliryhmän parissa eikä se kosketa millään tavalla suurinta osaa väestöstä.Jotkut siis voivat pitää minun ammattiosaamistani turhana ja hyödyttömänä. Väitän kuitenkin että minun erikoisosaamiseni on yhtä tärkeää näille potilaille kuin esim sydänosastolla työskentelevien sairaanhoitajien osaaminen on sydänpotilaille.

riutu kirjoitti:

Ei. Palkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Ei tehtävää tee yhtään vaativammaksi se, että sen tekemättä jättäminen aiheuttaa jotain ongelmia.

Tehtävän vaativuuteen ei myöskään vaikuta se syntyvätkö nuo ongelmat heti vai vasta viikon päästä.

Kaikille tulee maksaa samaa palkka yhtä vaativasta työstä; Siihen velvoittaa jo tasa-arvokin. Kyllä hoitajienkin pitäisi tämä ymmärtää ja hyväksyä!

Lue lisää

Katselin noita uutisfilmipätkiä hoitajien työympäristöstä. Näin maallikon silmään näytti aika vaativalta tuollainen keskolan, tehon ja leikkaussalin työympäristö. Paljon vaativammalta kuin jonkun voimalan tai paperitehtaan valvomo. Teknisesti monimutkainen, tiettyä henkistä kanttia vaativa, nopeasti muuttuvia tilanteita, ihmishenki ja terveys kysymyksessä. Eikä korvaavaa työntekijää löydy ilman pitkää koulutusta ja perehdystystä. Mitä tuo on jollei vaativaa? Jos se ei olisi vaativaa, niin irtisanoutuminen ei olisi mikään ongelma. Ihan näin maalaisjärjellä.

Niin pitäisi... kirjoitti:

Katselin noita uutisfilmipätkiä hoitajien työympäristöstä. Näin maallikon silmään näytti aika vaativalta tuollainen keskolan, tehon ja leikkaussalin työympäristö. Paljon vaativammalta kuin jonkun voimalan tai paperitehtaan valvomo. Teknisesti monimutkainen, tiettyä henkistä kanttia vaativa, nopeasti muuttuvia tilanteita, ihmishenki ja terveys kysymyksessä. Eikä korvaavaa työntekijää löydy ilman pitkää koulutusta ja perehdystystä. Mitä tuo on jollei vaativaa? Jos se ei olisi vaativaa, niin irtisanoutuminen ei olisi mikään ongelma. Ihan näin maalaisjärjellä.

Lue lisää

Muutama mittalaite ja lääkäri kertomassa mitä pitää tehdä. Kuulostaa tosi vaativalta. Joskus voi joutua jopa ojentamaan lääkärille hänen pyytämänsä instrumentin, joten nekin pitää tuntea.

vaativaa tosiaan kirjoitti:

Muutama mittalaite ja lääkäri kertomassa mitä pitää tehdä. Kuulostaa tosi vaativalta. Joskus voi joutua jopa ojentamaan lääkärille hänen pyytämänsä instrumentin, joten nekin pitää tuntea.

Lue lisää

Voit kertoa minulle kuinka sinua pitäisi parhaiten hoitaa. Kiitos etukäteen.

Tehohoitaja kirjoitti:

Voit kertoa minulle kuinka sinua pitäisi parhaiten hoitaa. Kiitos etukäteen.

Älä minulta kysy. Kyllä lääkäri sen sinulle kertoo. Toimit sitten vain ohjeiden mukaan...

tohtorilta kirjoitti:

Älä minulta kysy. Kyllä lääkäri sen sinulle kertoo. Toimit sitten vain ohjeiden mukaan...

kun ne tohtorisedät ja tädit kysyy aika paljon meiltä hoitajilta asioita..liittyen sinunkin mahdolliseen hoitoosi

vaativaa tosiaan kirjoitti:

Muutama mittalaite ja lääkäri kertomassa mitä pitää tehdä. Kuulostaa tosi vaativalta. Joskus voi joutua jopa ojentamaan lääkärille hänen pyytämänsä instrumentin, joten nekin pitää tuntea.

Lue lisää

osastolla kuin häthätää käymässä. Älä jaksa ottaa kantaa asioihin mistä et mitään tiedä.