täällä on nookia kaartellit ja kaakki.
http://taloussanomat.fi/oma-talous/2007/10/20/Baltian asuntokuplasta k%E4rsiv%E4t ruotsalaiset/200726089/322
Oma talous
Baltian asuntokuplasta kärsivät ruotsalaiset
Baltian maissa asunnon ostajista 30–70 prosenttia ottaa euromääräistä lainaa.
Kuva: Outi Järvinen/Taloussanomat
20.10. 11:41 Ruotsalaisviranomaiset huolestuivat pankkien Baltia-riskeistä. Niistä voi koitua subprime-luottoja suuremmat seuraukset. Suomalaisia luotonvalvojia eivät Baltian riskit pelota.
Ruotsin Finansinspektionen eli paikallinen valvova viranomainen varoitti alkuviikosta Baltiassa toimivia ruotsalaispankkeja mahdollisista luottotappioista. Etenkin Latvian talous käy ylikierroksilla.
Suosittele
6 suositusta
Tulosta
Pdf-versio
Lähetä kaverille
Kommentoi
Suurimmat riskit liittyvät asuntolainoihin. Rahoitustarkastajat varoittivat pankkeja, että Baltian luottomarkkinoista voi koitua pahemmat seuraukset kuin Amerikan subprime-luotoista.
Baltian maissa kuluttajat ovat ottaneet paljon euromääräisiä lainoja. Valuutan devalvointi voi pahimmillaan laukaista samanlaisen tilanteen kuin suomalaiset kokivat 1990-luvun alussa.
Rahoitustarkastuksen vakavaraisuusvalvontaosaston toimistopäällikkö Kaija Kilappa ymmärtää Ruotsin valvojien huolen.
– Ruotsalaiset pankit dominoivat Baltian markkinoita, esimerkiksi Virossa heidän hallussaan on 80 prosenttia markkinoista.
Ruotsalaisista pankeista suurimmat lainanantajat ovat Swedbank ja SEB. Näiden kokonaislainoista Viro, Latvia ja Liettua edustavat 16 ja 12 prosenttia.
Suomen Rahoitustarkastus seuraa Baltiassa vain kahta finanssialan vaikuttajaa: Nordea Pankki Suomen sivukonttoreita ja Evlin sijoituspalvelutytäryhtiötä Supremaa.
Valvottavien määrä väheni talvella, kun Sampo Pankki siirtyi tanskalaiselle Danskelle. Kaupan yhteydessä Sammon Baltian tytärpankit siirtyivät Dansken omistukseen.
Nordean Baltian markkinoiden luotonannosta vastaavaa Rauno Päivinen ei ole huolissaan luottoriskeistä.
Nordea on alusta lähtien rahoittanut varovaisesti kiinteistöhankkeita. Asuinkiinteistöjen rakentajilta pankki on aina edellyttänyt ennakkovarauksia.
Tänä syksynä Nordea kiristi ennakkovaraus-vaatimusta.
– Alussa vaadimme, että asunnoista 20 prosenttiin pitää olla varaus. Olemme nostaneet varausasetetta pikku hiljaa ylöspäin ja nyt se on 50 prosentissa.
Nordea on vaikuttanut Baltian markkinoilla lähes kymmenen vuotta.
Maapalstan ostaja ei myöskään saa Nordeasta automaattisesti lainaa.
– Katsomme, että maan hankkijalla on kassavirtaa hoitaa korkokulut. Muuten laina olisi spekulatiivista rahaa.
Baltian maissa asunnon ostajista 30–70 prosenttia ottaa euromääräistä lainaa.
Eurolainojen suosion taustalla on se seikka, että lainanottajat ovat varautuneet maiden vaihtavan paikalliset valuutat euroiksi lähivuosina. Inflaation ja vaihtotaseen vajeen takia euroon siirtyminen on lykkääntynyt vuoteen 2012.
Pankeille merkitsee markkinataloudellista ongelmaa se, että tulot ovat paikallisessa valuutassa ja suuri osa lainoista euroissa.
Nordea on varautunut siihen, että lainojen takaisinmaksukykyyn voi tulla ongelmia, jos paikallinen valuutta devalvoituu.
– Vaadimme tiukempia vakuutuksia, jos kuluttaja ottaa euromääräisen lainan. Laskemme, että laina pitää pysyä maksamaan takaisin, vaikka laina kallistuisi 20 prosenttia, Päivinen sanoo.
Päivinen ei kuitenkaan näe, että Baltian markkinoissa muhisi samanlainen kupla kuin Suomessa vahvan markan aikana.
– Jos valuutta täällä devalvoituu, inflaatio kasvaa ja siitä seuraa se, että lainanhoitokyky todennäköisesti parantuu.
Evli on sijoittanut tänä vuonna miljoonia euroja Tallinnan kauppakeskuksiin ja liikekiinteistöihin.
Evli Pankin toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki ei ole huolissaan sijoituksista. Baltian riskit liittyvät asuntojen rakentamiseen. Hyvistä toimisto- ja liikerakennuksista on ollut Baltian maissa pulaa.
Isoja luottoasiakkaita ei Evlillä ole Baltiassa.
– Mutta jos talous sukeltaa, se varmasti viilentää palvelujen kysyntää ja vaikuttaa meidän palkkiotuloihimme.
http://taloussanomat.fi/oma-talous/2007/10/20/Baltian asuntokuplasta k%E4rsiv%E4t ruotsalaiset/200726089/322
Oma talous
Baltian asuntokuplasta kärsivät ruotsalaiset
Baltian maissa asunnon ostajista 30–70 prosenttia ottaa euromääräistä lainaa.
Kuva: Outi Järvinen/Taloussanomat
20.10. 11:41 Ruotsalaisviranomaiset huolestuivat pankkien Baltia-riskeistä. Niistä voi koitua subprime-luottoja suuremmat seuraukset. Suomalaisia luotonvalvojia eivät Baltian riskit pelota.
Ruotsin Finansinspektionen eli paikallinen valvova viranomainen varoitti alkuviikosta Baltiassa toimivia ruotsalaispankkeja mahdollisista luottotappioista. Etenkin Latvian talous käy ylikierroksilla.
Suosittele
6 suositusta
Tulosta
Pdf-versio
Lähetä kaverille
Kommentoi
Suurimmat riskit liittyvät asuntolainoihin. Rahoitustarkastajat varoittivat pankkeja, että Baltian luottomarkkinoista voi koitua pahemmat seuraukset kuin Amerikan subprime-luotoista.
Baltian maissa kuluttajat ovat ottaneet paljon euromääräisiä lainoja. Valuutan devalvointi voi pahimmillaan laukaista samanlaisen tilanteen kuin suomalaiset kokivat 1990-luvun alussa.
Rahoitustarkastuksen vakavaraisuusvalvontaosaston toimistopäällikkö Kaija Kilappa ymmärtää Ruotsin valvojien huolen.
– Ruotsalaiset pankit dominoivat Baltian markkinoita, esimerkiksi Virossa heidän hallussaan on 80 prosenttia markkinoista.
Ruotsalaisista pankeista suurimmat lainanantajat ovat Swedbank ja SEB. Näiden kokonaislainoista Viro, Latvia ja Liettua edustavat 16 ja 12 prosenttia.
Suomen Rahoitustarkastus seuraa Baltiassa vain kahta finanssialan vaikuttajaa: Nordea Pankki Suomen sivukonttoreita ja Evlin sijoituspalvelutytäryhtiötä Supremaa.
Valvottavien määrä väheni talvella, kun Sampo Pankki siirtyi tanskalaiselle Danskelle. Kaupan yhteydessä Sammon Baltian tytärpankit siirtyivät Dansken omistukseen.
Nordean Baltian markkinoiden luotonannosta vastaavaa Rauno Päivinen ei ole huolissaan luottoriskeistä.
Nordea on alusta lähtien rahoittanut varovaisesti kiinteistöhankkeita. Asuinkiinteistöjen rakentajilta pankki on aina edellyttänyt ennakkovarauksia.
Tänä syksynä Nordea kiristi ennakkovaraus-vaatimusta.
– Alussa vaadimme, että asunnoista 20 prosenttiin pitää olla varaus. Olemme nostaneet varausasetetta pikku hiljaa ylöspäin ja nyt se on 50 prosentissa.
Nordea on vaikuttanut Baltian markkinoilla lähes kymmenen vuotta.
Maapalstan ostaja ei myöskään saa Nordeasta automaattisesti lainaa.
– Katsomme, että maan hankkijalla on kassavirtaa hoitaa korkokulut. Muuten laina olisi spekulatiivista rahaa.
Baltian maissa asunnon ostajista 30–70 prosenttia ottaa euromääräistä lainaa.
Eurolainojen suosion taustalla on se seikka, että lainanottajat ovat varautuneet maiden vaihtavan paikalliset valuutat euroiksi lähivuosina. Inflaation ja vaihtotaseen vajeen takia euroon siirtyminen on lykkääntynyt vuoteen 2012.
Pankeille merkitsee markkinataloudellista ongelmaa se, että tulot ovat paikallisessa valuutassa ja suuri osa lainoista euroissa.
Nordea on varautunut siihen, että lainojen takaisinmaksukykyyn voi tulla ongelmia, jos paikallinen valuutta devalvoituu.
– Vaadimme tiukempia vakuutuksia, jos kuluttaja ottaa euromääräisen lainan. Laskemme, että laina pitää pysyä maksamaan takaisin, vaikka laina kallistuisi 20 prosenttia, Päivinen sanoo.
Päivinen ei kuitenkaan näe, että Baltian markkinoissa muhisi samanlainen kupla kuin Suomessa vahvan markan aikana.
– Jos valuutta täällä devalvoituu, inflaatio kasvaa ja siitä seuraa se, että lainanhoitokyky todennäköisesti parantuu.
Evli on sijoittanut tänä vuonna miljoonia euroja Tallinnan kauppakeskuksiin ja liikekiinteistöihin.
Evli Pankin toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki ei ole huolissaan sijoituksista. Baltian riskit liittyvät asuntojen rakentamiseen. Hyvistä toimisto- ja liikerakennuksista on ollut Baltian maissa pulaa.
Isoja luottoasiakkaita ei Evlillä ole Baltiassa.
– Mutta jos talous sukeltaa, se varmasti viilentää palvelujen kysyntää ja vaikuttaa meidän palkkiotuloihimme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.