Antakaapa arvoisat lajitoverit arvionne, minkä vuoksi Suomen miesjudon taso on kansainväliseen tasoon nähden niin alamaissa. Tällä hetkellä meillä ei tosiasiallisesti ole yhtään kansainvälisen tason miesjudokaa!
Naisjudossa kyllä pärjätään joten-kuten, mutta sekin johtuu lähinna heikosta kansainvälisestä tasosta, ei niinkään meikäläisen naisjudon teknisestä ylivoimasta. Tämän tosiasian nyt myöntänevät lienee kaikki.
Miten näitä tosiasioita sitten käsitellään?
Meille seuroihin, jotka koutsaamme junnuja juuri nyt esimerkiksi Pieksämäen B/A -SM kisoihin, ei kuulu eikä näy minkäänlaisia "strategioita", "valmennus linjauksia", tms. EVL :t toki on Varalassa kuukausittain, mutta niilläkö leivotaan tulevaisuuden Euroopan-, Maailman- ja Olympiamitalistit?
Turha luulo.
Aika yksin tässä seuroissa siis puurretaan, usein ihan amatööri voimin ja resurssein. Ja sitten yks-kaks nämä seurorojen junnut ovatkin niitä, joiden pitäisi lunastaa paikkoja seuraaviin, ja sitä seuraaviin, ja sitä-sitäseuraaviin.... EM-, MM ja Olympiakilpailuihin.
Voiha paska.
Ei kai kukaan täysijärkinen edes kuvittele, ottaen huomioon lajin näkyvyys, sponsorointi, harrastajamäärät, jne Suomessa, että tästä tulee koskaan yhtään mitään.
Siis ihan aikuisten oieesti.
Aivan toisentyyppistä avoimmuutta ja "yhteisen hyvän" nimessä tapahtuvaa tiedonvaihtoa tarvitaan.
Herätys siis pahvit! Ennen kaikkea HERÄTYS Suomen Judon valmennusjohto - te tasan tiedätte keitä on Suomalaiset valmentajat. Ja jos ette tiedet niin lukekaa ne täältä areenalta (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=109&conference=4500000000001068&posting=22000000028731665)
Lopettakaa siis varpaisiin tuijottelu, ja ruvetkaa keskittymään taivaanrannasta nousevaan aurinkoon! Jos ette itse pysty/osaa/kykene luomaan starategiaa, niin pyytäkää siihen ulkopuolista apua.
Naisjudossa kyllä pärjätään joten-kuten, mutta sekin johtuu lähinna heikosta kansainvälisestä tasosta, ei niinkään meikäläisen naisjudon teknisestä ylivoimasta. Tämän tosiasian nyt myöntänevät lienee kaikki.
Miten näitä tosiasioita sitten käsitellään?
Meille seuroihin, jotka koutsaamme junnuja juuri nyt esimerkiksi Pieksämäen B/A -SM kisoihin, ei kuulu eikä näy minkäänlaisia "strategioita", "valmennus linjauksia", tms. EVL :t toki on Varalassa kuukausittain, mutta niilläkö leivotaan tulevaisuuden Euroopan-, Maailman- ja Olympiamitalistit?
Turha luulo.
Aika yksin tässä seuroissa siis puurretaan, usein ihan amatööri voimin ja resurssein. Ja sitten yks-kaks nämä seurorojen junnut ovatkin niitä, joiden pitäisi lunastaa paikkoja seuraaviin, ja sitä seuraaviin, ja sitä-sitäseuraaviin.... EM-, MM ja Olympiakilpailuihin.
Voiha paska.
Ei kai kukaan täysijärkinen edes kuvittele, ottaen huomioon lajin näkyvyys, sponsorointi, harrastajamäärät, jne Suomessa, että tästä tulee koskaan yhtään mitään.
Siis ihan aikuisten oieesti.
Aivan toisentyyppistä avoimmuutta ja "yhteisen hyvän" nimessä tapahtuvaa tiedonvaihtoa tarvitaan.
Herätys siis pahvit! Ennen kaikkea HERÄTYS Suomen Judon valmennusjohto - te tasan tiedätte keitä on Suomalaiset valmentajat. Ja jos ette tiedet niin lukekaa ne täältä areenalta (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=109&conference=4500000000001068&posting=22000000028731665)
Lopettakaa siis varpaisiin tuijottelu, ja ruvetkaa keskittymään taivaanrannasta nousevaan aurinkoon! Jos ette itse pysty/osaa/kykene luomaan starategiaa, niin pyytäkää siihen ulkopuolista apua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Haluaisin kuulla hieman perusteluja tuosta kommentistasi naisten heikosta kansainvälisestä tasosta. Tosi tökerö heitto! Sinulla varmaan löytyy henkilökohtaista kokemusta kun voit tuollaisia mielipiteitä laukoa.
Suomen naiset pärjäävät siksi koska he treenaavat paljon. Ja heillä on asiaan sitoutuneet henkilökohtaiset valmentajat.
Itse ymmärsin nimimerkin uchimata (liiton foorumilla hishigi) tarkoittavan, että suomalaisten naisten kohtuullinen pärjääminen kv. tasolla johtuu lähinnä siitä, että kv. taso naisissa ei ole kovin korkea - tai ainakaan niin korkea kuin miehissä. Jos tarkoitti tuota, niin toisaalta: miten verrata naisten vs. miesten tasojen kovuutta keskenään? Onko naisten keskimääräinen judotaso verrattuna ihmimilliseen maksimiin (miten se mitataan/arvioidaan?) alempi kuin vastaava miehillä? Hm...
ettei mitään muutosta parempaan tule niin kauan kuin tuollaiset ajatukset kuin aloittajalla ovat ns. valtavirtaa. Ja minulla on mielikuva että ne pitkälle ovat.
Suomen judon suurin ja pahin ongelma on kilpailijamassan vähäisyys. Mikäli kansallista tasoamme ei saada nostettua niin ei sinne huipullekaan saada hinattua kuin satunnaisia yksilöitä tyyliin mutamat naisjudokat tällä hetkellä. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkän esseen miksi näin on. Lyhyesti sanottuna syy on hengettömyyden ja kilpailuvastaisen asenneilomapiirin. Tuolla yhdessä ketjussa toitotetaan että "päätä patteriin" ajat ovat menneet. Niimpä!
Kyllä tuo tämän hetken olympiatiimi tekee kaikkensa ja parhaan mahdollisen kaavan mukaan. Mutta kun tilanne on se että ammattimaisesti harjoittelevat mies- ja naisjudokat voidaan laskea yhden käden sormin niin onahn se selvää ettei niin pienestä porukasta montaa huippua voi odottaa. Jos mennään kultaiselle 80-luvulle niin miehissä meillä oli joka sarjaan useampi ukko tappelemassa verisesti arvokisalipusta. Ja päälle vielä laaja kansallinen taso joka haastoi nämä ykköstykit kansallisissa koitoksissa. EV-leireille oikein erikseen pyrittiin ja kutsua odotettiin. Massat oli eri luokkaa kuin tänään.
Täytyy olla totaalisen pihoilla todellisuudesta jos sysää ongelman valmennusjohdon niskaan.
Mitä tulee naisten hyvään menestykseen niin kannattaisi rutisoijoiden katsoa koivumäen, sundbergin ja ylisen harjoituspäiväkirjoja. Naisten taso maailmalla on noussut aivan huikeasti esim. 80-luvulta. Arvokisoissa on moninkertainen määrä osallistujia ja harjoittelu aivan yhtä ammattimaista kuin miehilläkin. Poissa on ne ajat kun naisten kisoissa menestyivät ne jotka viitsivät ottaa homman tosissaan. nykyinen naisten olympiatiimi harjoittelee paremmin kuin ehkä kukaan suomalainen judoka koskaan. Ja tarkoitan nimenomaan PAREMMIN, en niinkään enemmän, siksi pitkälle tieteelliseksi homma on heillä viety. Mukkula on tehnyt hienoa työtä samoin tietysti kyseisten mimmien henk.koht. valmentajat.
Mielestäni miesten KV-judo kompuroi samoissa ongelmissa, kuin muukin urheilu Suomessa: eli yhteiskunnan tuen puutteessa. Vaatii aika ison uhrauksen urheilijalta heittäytyä “ammatimaiseen” treenaamiseen eli kahteen treeniin päivässä lukio-iän ja kotoa muuton jälkeen. Todella iso käsi kaikille sen tehneille. Helposti tosin olosuhteiden pakosta (raha, sijainti, elämäntilanne), treenaaminen jää liian vähälle.
Urheilu-lukion jälkeen tulisi olla urheilu-yliopisto tai joku muu todellinen tukijärjestelmä urheilijoille, kuten urheilun suurmaissa. Samoin liikunta pitäisi olla koko koulujärjestelmässä ihan eri tasolla. Tämä ei välttämättä vaatisi paljoa enempää resursseja, mutta aika rankkaa rakennemuutosta ja sitä ei varmasti judoliitto voi (yksin) tehdä.
Toinen Suomen urheilun kanto on mentaalivalmennus. Valmennus tehdää usein hyvin analyyttiseltä pohjalta teknisesti oikein, mutta se ei välttämättä luo samanlaista tahtoa ja “päätä patteriin” hullonkiiltoa silmiin kilpatatamille. Judomatsissa kuitenkin erittäin paljon on kiinni siitä halusta voittaa. Lisäksi mentaaliilmapiiriä on vielä sotkemassa kaiken maailman kikkailu harrastusten arvostuksen nousu, missä suurin virhe on ottaa homma liian tosissaan. Tokihan suuren massan liikunalla on arvonsa ja siinä tuo madaltaa kynnystä monelle lähteä rehkimään. Ihmisluonteeseen kuitenkin kuuluu myös kilpailuvietti ja pätemisen tarve, ja aika pian taitojen karttuessa pitää jotenkin voida osoittaa olevansa kehittynyt. Lumilautailijoidenkin piti taipua kilpailuun, vaikka se on käsittääkseni “ideologian” vastaista.
Judon kohdalla Suomessa on ongelmana kaksi harrastajien/kilpailijoiden drop off pointtia. Toinen on tuo em yhteiskunnallinen syy, mutta ensimmäinen ja suurempi on peruskurssin jälkeen käyvä kato. Tähän on nähdäkseni monta syytä. Ensinnäkin peruskurssi on usein harrastajille (ja varsinkin junnuilla heidän vanhemmilleen) KURSSI. Eli se käydään vähän niin kuin autokoulu, mikä käydään eikä palata koskaan. Toki moni huomaa kurssin aikana, että tämä ei ole oma laji, mutta kurssimaksut ym on jo maksettu ja käydään väksin loppuun, mikä näkyy aika hyvin ko kurssilaisten motivaatiossa.
Kurssin jälkeen siirtyminen muihin harjoituksiin ei onnistu saumattomasti. Vetäjä, harjoitusaika ja treenikaverit vaihtuu. Usein vielä harjoitusten tyyli muuttuu vetäjän mukana epäjohdonmukaisesti esim juuri depatoidulla kuntojudo-kilpajudo akselilla. Olen monella salilla huomannut, että peruskurssi drop-out on paljon pienempi, kun vetäjät ja kurssilaiset pysyvät samoina eli pidetään jatkokurssi. Tätä voisi korjata suunnittelemalla seurassa treenit paremmin kaikkien vetäjien kesken ja madaltamalla kurssin jälkeistä muutosta totuttamalla muutokseen, eli tekemällä muutoksia kurssin aikana (vetäjän vaihto, ryhmäjako) ja tiedottamalla asiasta. Lisäksi järjestää vaikka tapahtumia, missä seuran jäsenet eri ryhmistä tutustuvat toisiinsa.
Erittäin merkittävä ongelma on myös resurssijako. Usein aloitteleva treeninvetäjä pistetään peruskurssin vetäjäksi, vaikka mielestäni siinä pitäisi olla seuran kokenein vetäjä. Virheiden korjaaminen on tunnetusti jälkikäteen paljon vaikeampaa ja usein treenien yleisen laadun parantuessa motivaatio treenata ja jatkaa lajin parissa kasvaa. Ylemillä vöillä ei niin ole merkitystä lämmittelyllä ja kaikkien perusasioiden jauhamisella, he osaa sen itsekkin, ja osaa sitä kelloa katsoa ihan yhtä hyvin kelta- kuin mustavöinen. Tietysti jotain tekniikkaa ylemille vöille opetettaessa tarvitaan tietotaitoa, mutta usein sekin on kuitenkin saatavilla treenaajien keskuudesta. Muutenkin olisi ihan hyvä keskittyä Suomessa enemmän itse asiaan eli randoriin ja tekniikan opetus virheiden korjaamiseen ja “miks tää ei toimi? mitä mä voin tehdä tästä?” kysymyksien vastaamiseen. Eihän ipponin tekemiseen tarvita kuin se tekniikka millä sen ipponin tekee ;) Judon koko sisällöllinen anti, kilpailut ja leirit treenien ohella, tulisi myös tehdä tutuksi aikaisessa vaiheessa, että lahjakkuudet näkisivät enemmän valoa peruskurrsin tunnelin päässä.
Käsittääkseni nämä on melkein “yleisesti tiedossa” olevia juttuja. En ole vähään aikaan liiton ohjaajakursseilla käynyt, joten en tiedä käsitelläänkö näitä hommia siellä, mutta eipä ainakaan käytännössä ole toteutettu.
Niin, itse topiikista ja naisjudon arvostuksesta. Voihan kaikki nyt kotisalilla katsoa tuota mies/nais suhdetta ja todeta, että kv-taso miesjudossa on vaativampaa. Siksi ne varmaan on pistetty eri sarjoihinkin... mutta eiköhän niitä naisia judo-maailmassa ole niin paljon, että kun kaikki tosissaan treenaavat haluaa voittaa, niin täytää olla todella hyvä ja treenata yhtä paljon tai enemmän. Ihmisillä on kuitenkin rajansa, kuinka paljon voi treenata ja väitän, että niin naisissa kuin miehissä, täytyy treenata lähellä tuota rajaa, että voi menestyä kv-kisoissa. Ja se menestys on varmasti tullut kovalla työllä ja hyvällä asenteella. Ero näkyy ihan vaikka kesäleireillä, kun katsoo edustusvalmennettavien treenaamista; miehet tekee melkein kaiken puolitehoilla, ettei väsyisi liikaa ja herkkä urheiljakroppa mene ylikuntoon ja naisten tekeminen on ihan eri maailmasta. En tiedä miten leirit yms on treeniohjelmassa, mutta en minä paljoa vaivautuisi edes leirille menemään, jos siellä ei ole tarkoitus treenata (näin kai moni on ajatellutkin :).
Noh ehkä yleistin liikaa, mutta summasummaarum Suomen miesjudon kv-taso tai tasottomuus verrattuna naisiin johtuu siitä, että syystä tai toisesta naiset treenaa enemmän ja PAREMMIN.
Hyvä naiset ! Olympiapaikka jo ainakin yhdellä plakkarissa, toivottavasti pian toinenkin. Jos joku väittää etteivät naiset maailmalla treenaa ja kilpaile kovaa, tervemenoa vaikkapa Puolan kautta Saksaan ja Ranskaan katsomaan dojoille.
etpä taida poika paljon huippu-urheilusta mitään tietää. jos suomalaisessa judossa on jotain hyvää niin se on nimenomaan valmennus. lue edellinen lause uudestaan.
judo on yksi kuudesta olympiakomitean painopistelajeista. miksikö? miksi judo, vaikka viimeisimmästä aikuisten arvokisamitallista on aikaa yli 10 vuotta? miksi judo vaikka Suomessa on useita viiem vuosina paremmin menestyneitä lajeja jotka eivät kuitenkaan päässet painopistelajien joukkoon?
soiko kellot vai pitääkö selittää?
niin...
syy on hyvin organisoitu valmennus. se ja juuri se.
voit kysyä lisää informaatiota olympiakomiteasta - tai edes seurata uutisia.
että ottaa pannuun kun täydelliset turpauunot alkaa saarnata aiheesta josta eivät mitään tajua.
Tai edes referoi, jos ei löydy linkkiä. Että pääsisi satunnainen ohikulkijakin perille, mitä siinä judon valmennuksessa niin paljon arvostetaan, että ilman arvokisamitalejakin olympiakomiteassa respektiä löytyy.
Helsingin Sanomien uutisiin niin luepa tämä artikkeli:
Laita googleen hakusanoiksi:
"Judo on yksi olympiakomitean painopistelajeista"
Heti toinen osuma on Hesarin juttuun tekstillä:
"Judo on yksi olympiakomitean painopistelajeista Pekingin 2008 kisoihin tähdättäessä. ... olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola perustelee. ..."
Tuossa artikkelissa Niemi-Nikkola kertoo varsin seikkaperäisesti miksi judo on yksi kuudesta painopistelajista.
Lyhyempi referaatti artikkelista tässä:
"Judoliiton terävöitynyt profiili valmennuksen ja sitä kautta lajin tason sekä arvostuksen nostamiseksi on huomattu myös korkeimmalla mahdollisella taholla. Suomen Olympiakomitea on noteerannut suomalaisen judon nousun kohti kansainvälistä huippua. Siitä osituksena Olympiakomitean hallitus otti judon erityistä järjestelmätukea saavien lajien joukkoon keväällä 2006. Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola perusteli tuen kohdistamista mm. näin: ”Analyysi on paljastanut sen, että aiemmasta menestyksestä vastanneet liitot ovat hyvässä iskussa tulevaisuutta ajatellen. Toisaalta meillä on lajeja, joissa menestystä ei vielä ole näkyvissä, mutta mahdollisuus läpimurtoon on. Tällainen laji on esimerkiksi judo.”"