Tuuliperäsin..hmmmm.
Miten eroaa käytänössä sähköpilotista?
Ajaako kovemmassa kelissä?
Onko sähkönsäästö se pääsyy tuuliperäsimelle?
Miten eroaa käytänössä sähköpilotista?
Ajaako kovemmassa kelissä?
Onko sähkönsäästö se pääsyy tuuliperäsimelle?
Tuuliperäsin
Pros/ Cons
274079
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Omaa kokemusta on kahdesta erilaisesta tuuliperäsimestä ja viidestä erilaisesta sähköisestä autopilotista. Mielestäni tuuliperäsimen selvimmät edut autopilottiin verrattuna ovat:
- luotettavuus
- toimivuus kovan tuulen purjehduksessa
- sähköttömyys (yksi syy luotettavuuteen)
- äänettömyys
Haittoja:
- kallis hankintahinta
- myötätuulipurjehdus heikossa tuulessa; ohjailukyky huononee apparentin tuulen heikentyessä
- jonkinverran tiellä satamissa (rikkoutumisriski muiden veneiden törmäilyistä)
- vaatii opettelemista aluksi
Osa tuuliperäsimistä on sellaisenaan valmiita varaohjausjärjestelmäksi peräsinvaurioissa, esim. Hydrovane (www.hydrovane.com). Hydrovanessa on ohjailulapa, jota tuulilapa kääntää. Niitä malleja, joissa tuulilapa ohjaa servolapaa ja servo kääntää veneen peräsintä, ei sellaisenaan voi käyttää peräsinvauriossa hätäohjauksena. Joihinkin saa lisävarusteena käsiohjauksen peräsinvaurion varalle.
Netistä löytyy runsaasti tietoa eri malleista ja vertailuista autopilotteihin. Tässä yksi linkki monista: http://www.selfsteer.com/
>>> Miten eroaa käytänössä sähköpilotista?
Tuuliperäsin ei tartte sähöä.
>>> Ajaako kovemmassa kelissä?
Toisinaan ajaa, toisinaan ei.
>>> Onko sähkönsäästö se pääsyy tuuliperäsimelle?
joillekin on, joilekkin ei.
Selkiskö?
>>>Selkiskö?
Joillekkin selkis, joillekkin ei.
" Toisinaan ajaa toisinaan ei" (kovemmassa kelissä)
On raportoitu, että vanhemmissa Arieksen malleissa tosiaan esiintyi ongelmia, jotka liittyivät veneen kallistumiseen. Veneen kallistuessa liikaa servolapa ei enää yltänyt veteen ja vene kääntyi tämän takia.
Myös väärä purjetrimmi voi kovassa tuulessa haitata niin käsiohjausta kuin automaattiohjaustakin.
Luulisi, että venetyypeissäkin on eroa. Toiset sopivat erityisen hyvin tuuliperäsimen asennukseen ja ohjattaviksi, toiset ei. Samoin voi sanoa kippareista. Toiset pitävät tuuliperäsintä tärkeänä, toiset eivät missään tapauksessa halua edes kokeilla. Riippuu myös veneen kulkualueesta ja miehistön koosta tarvitaanko luotettavia automaattiohjauksia vai eikö tarvita.
Pitkille reissuille kannattaisi harkita kahta toisistaan riippumatonta järjestelmää (tuuliperäsin ja autopilotti) ja venetyypistä riippuen ehkä hätäohjaussysteemiä peräsinvaurion varalle (tuuliperäsimen käsiohjauslapa).
Tuuliperäsin on kyllä mielenkiintoinen vekotin ja ostaisin sellaisen itsekin, jos käyttötarvetta olisi useammin. Pidemmät avomeripätkät ovat itselläni vain max vuorokauden mittaisia, joten perinteisellä autopilotilla ja käsiohjauksella on selvitty niistä hyvin. Normipurjehduksessa tavallinen autopilotti on näppärä nopean käyttöönoton takia, varsinkin kun itselläni on kannen alle asennettu ns. järjestelmäpilotti, jonka saa ohjaamaan aina pelkästään nappia painamalla.
Katselin tuota Hydrovanea ja se näytti aika toimivalta mm. siksi, että sen voi asentaa myös veneen keskilinjasta sivuun ja siitä ei tarvitse vetää ohjailunaruja ruorille, koska vekotin ohjaa omalla lavallaan veneen peräsimen ollessa lukittu paikoilleen. Mikään ihan halpahan tuo Hydrovane ei ole, mutta jos lähtisin ylittämään Atlanttia niin asentaisin ehdottomasti tuuliperäsimen.
Siinä on mekaaninen nuppi, josta laite kytketään päälle ja päältä pois. Eli se on helppokäyttöinen.
Kannattaa harkita, vaikka Atlantin ylitys ei olisikaan vielä suunnitelmissa. Omassa veneessäni se on ollut erinomainen Itämeren ja Pohjanlahden purjehduksissakin.
Saako tuon Hydrovanen irroitettua helposti veneen perästä?
Jos ajatellaan omaa purjehdustani, niin tarvetta tuuliperäsimelle olisi lähinnä kesälomapurjehduksen yhteydessä, muutoin purjehdus on päiväpurjehdusta eli käsiohjauksella ja autopilotilla selviää hyvin. Ajatukseni on, että tuuliperäsimen voisi pitää varastossa ja laittaisi sen paikoilleen lomapurjehdukselle lähtiessä.
Normaalisti satamaan tultua olen aina ottanut tuulilavan veneen sisälle ja irroittunut Hydrovanen peräsinlavan. Jälkimmäinen on onnistunut helposti perätikkailta. Lapa on kiinni yhdellä rst-puikolla ja on tarkoitettukin irroitettavaksi. Pulteilla peräpeilissa kiinni olevaa tankoa mekanismia en ole koskaan irroittanut. Se ei ole ollut tiellä eikä mielestäni ole edes kosmeettisesti haittaava. Tangonkin saa kyllä pois, mutta silloin on kiinnityspultit löysättävä. Ymmärrät, kun katselet kuvia Hydrovanen nettisivuilta.
Tuuliperäsin voisi olla veneen kyljessä tai peräpeilin sivussa?
Miksi sen pitää olla tukkimassa uimataso?
Eikö ole olemassa veneeseen integroituja tuuliperäsimiä?
Ainakaan Hydrovanen ei tarvitse olla uimatason tukkeena, sillä sen voi asentaa myös veneen keskilinjan sivulle. Valmistajan sivulla on paljon kuvia erilaisista asennuksista, esimerkiksi linkin 1. rivin keskimmäisessä kuvassa on moinen asennus:
http://www.hydrovane.com/Gallery.html
Ei taida olla fiksua asentaa venettä ohjaavaa peräsintä kovin epäsymmetrisesti, jolloin sen teho voi häiriytyä veneen kallistuessa. Hydrovanen peräsinhän on ohjausperäsin, joka on riippumaton veneen omasta peräsimestä. Jos haluat asentaa tuuliperäsimen uimatason viereen, voisi Sailomat ehkä olla sopivampi. Siinä servoruori (peräsin) kääntää veneen ruoria. Asennuksesta löytyy kuvia:
http://www.sailomat.com/installationphotos.php
Se voisi olla sellainen irroitettava, joka laitetaan aina sinne alapuolelle kun käytetään, muuten olis poissa jaloista kottuna luukussa?
Eihän tuuliperäsin paljoa halsseja vaihtele, yleensähän sillä mennään pitkiä matkoja samalla sivulla?
...halsseja vaihtele. Mutta ainakin Hydrovane, joka minulle on tuttu, vaihtaa aika tarkkaan samalla vaivalla kuin tavallinen ruorin kääntökin. Ei se ainakaan mikään rajoitus halssin vaihdolle ole. Niin harvoin pidän jalkojakaan peräpeililtä roikkumassa, että siellä tiellä olisi.
Tuuliperäsimen rakenteelta vaaditaan kohtalaista jämäkkyyttä, vaikka olisi servomalliakin, joten purkaminen ja kokoaminen ei juuri huvita. Ja purettuna olisi viemässä tilaakin, jolle olisi parempaa käyttöä.
Se miten pitkiä matkoja mennään samalla halssilla riippuu tietenkin tuulen suunnasta ja merialueesta. Täällä kotinurkkien vesillä (Itämeri yms) käytän tuuliperäsintä myös kryssillä. Vendatessa laitan tuuliperäsimeen uuden kurssin ja hoitelen genuan skuuttauksen, kun vene alkaa kääntyä. Tuuliperäsin ei todellakaan ole "jaloissa" eikä tiellä, pikemmin päinvastoin. Olen siihen niin tottunut, etten lähtisi edes kesälomareissuun ilman sitä. Ymmärrän, että tuuliperäsin voi olla pahasti tiellä avoperäisissä uimatasoveneissä.
ei käytetä isoissa Swaneissa tai Bavarioissa?
Tiedän monia Swaneja, joissa on pallon kiertoa varten tuuliperäsin. Eräs tuntemistani on Swan 47 "Nordlys", parhaillaan Madagaskarin ja Afrikan välissä purjehtimassa kohti etelää. Isoissa, yli 50-jalkaisissa Swaneissa on tietääkseni hydraulinen autopilotti ja usein myös dieselgeneraattori. Pienissä 36-47 jalkaisissa palloa kiertävissä Swaneissa tuuliperäsin ei ole mitenkään harvinainen!
Bavarioita valmistetaan muutama tuhat vuodessa. Valtaviin valmistusmääriin nähden todella harva niistä tekee pitkiä purjehduksia. Venettä ei liene edes tarkoitettu sellaisiin retkiin.
http://www.selfsteer.com/boats/view.php?boatTypeID=868
http://www.selfsteer.com/boats/view.php?boatTypeID=2449
Eikös tuollaisen tekis itsekkin?
Ei kai sen toiminta mitään kvanttifysiikkaa ole?
pelkkien valokuvien perusteella
Perahan onkin suuri tuuliperäsinfani muistaakseni.
No joo, itseltä putki vääntyy ja sorvaus käy. Silti olen valmis maksamaan mieluummin sen suolaisenkin hinnan valmiista hyväksi havaitusta tuuliperäsimestä kuin ne oppirahat ennen kuin oma viritelmä toimii.
1-2 vuoden takaisessa Practical Boat Owner -lehdessä oli teko-ohjeet. Joku britti oli itse tehnyt ja esitteli tekosensa sillä tarkuudella että sen perusteella voisi tehdä perästä. Antoi myös mitoitusohjeita erikokoisiin veneisiin. Sen muistan että siinä käytettin mm. polkupyörän etuhaarukkaa yhtenä osana.
ennenkuin se toimii kaikissa olosuhteissa - en ole itse rakentanut tuuliperäsintä, mutta tunnen kaverini tuuliperäsimen. Tanskalaiskaverini rakenteli useita versioita ennenkuin sai toimivan. Toimiva malli muistuttaakin sitten saksalaisen Windpilotin vanhempaa rst-rakenteista mallia (taitaa olla lähes tarkka kopio siitä). Laitan kuvan myöhemmin, jos löydän netistä. Laite on sen verran hyvä, että kaveri on rakennellut niitä muillekin purjehtijoille ja sopii n. 30-jalkaisiin. Windpilotin nykyisiä malleja on vaikeampi kopioita, ks. http://www.windpilot.de/
Jotain tee-se-itse tuuliperäsimiä on esitelty nettisivuilla, esim. tämä: http://www.youtube.com/watch?v=kAzi3i07PqI
Joku onneton urpo vielä julkisesti tunnustaa käyttäneensä fillarin osia. Voihan sitä protossa käyttää, mutta turha toivoa, että etuhaarukan laakerointi meriolosuhteissa kuukautta pidempään toimisi.
Mitään liikkuvaa eikä laakeroitua pelkässä etuhaarukassa.
Mistäs tiedät mintä se haarukka siellä teki, mitä kaikkea siihen oli hitsattu, mikä osa se oli, liikkuiko se, oliko laakeroitu.....
http://uk.geocities.com/[email protected]/fay_marine_yacht_pl.htm
tai
http://www.jsward.com/steering/index.shtml
Googelista lisää
http://www.google.fi/search?q=wind steering how to make&hl=fi&lr=lang_en|lang_fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:en-US:official&hs=6BQ&pwst=1&start=10&sa=N
http://www.youtube.com/watch?v=7zLwBZmlzaY