Menetetty tilaisuus

Oasiksen musiikki on liian yksitoikkoista siihen että sitä kukaan paitsi hardcore-fanit kovin kauaa jaksaisi hehkuttaa

Oasis oli lähinnä 90-luvun Status Quo

se mitä bändi sai aikaan 90-luvulla oli jotain elämää suurempaa ja uskomatonta.

Gallagherit itsekkään eivät olisi ikinä uskoneet vastaavaan menestykseen mitä saavuttivat. Liam oli hyvin yllättynyt Morning Gloryn uskomattomasta menestyksestä.

He sanoivat mitä sanoivat huvin ja viihteen vuoksi, mitä se myös oli. Ja he todella uskoivat olevansa maailman paras bändi, ja asiasta ei voi kiistellä koska kyseessä on makuasia.

Hetken he myös olivat maailman isoin bändi. He myivät eniten levyjä, soivat radiossa, soittivat suurimmat keikat, musiikkimaailman kollegat kunnioittivat heitä.

Tämä aika oli 1996 about.

Oasis ei ikinä tavallaan myynyt itseään mainstreamille, he säilyivät rocknroll punk asenne bändinä kuitenkin loppupeleissä.

Enemmänkin Noel Gallagherin tavoite oli saada viidessä vuodessa kunnon fanipohja diggaamaan heidän undergroung rocknrollia ja siitä jatkaa sitten eteenpäin, ja siinä he onnistuivat.