VALTUUTETTU SEPPO KIISKISEN ALOITE TYÖRYHMÄN PERUSTAMISESTA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEKSI
516/09/090/2007
KV § 67
Lieksan Sitoutumattomat Seppo Kiiskinen 30.8.2007:
"Lieksan kaupunki maksaa Kelalle n. 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla pitkäaikaistyöttömistä.
Esitän työryhmän perustamista. Työryhmä miettisi keinoja, voitaisiinko tämä raha osoittaa esim. työllistämiseen. Työryhmän tulisi olla laaja-alainen, esim. viranhaltijoita, poliitikkoja, kolmannen sektorin edustajia jne.
Ohessa Kinnulan kunnan malli, joka on erittäin toimiva. Toki Lieksa ja Kinnula ovat erilaisia kuntia, mutta mallista voisi olla apua työryhmälle."
Päätös:
Kaupunginvaltuusto antaa tämän asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Työvoimatoimisto 21.9.2007:
"Pyydettynä lausuntonaan Seppo Kiiskisen aloitteesta (30.8.2007) Lieksan työvoimatoimisto toteaa seuraavaa:
Lieksan työvoimatoimisto ei tule toteuttamaan ns. Kinnulan malliin sisältyvää tukityöllistämisen painopisteen siirtämistä työnhakija-asiakkaiden työttömyysetuuksien maksimoimiseen lyhyellä aikavälillä. Työvoimatoimiston tavoitteena on asiantuntijatukea ja eri toimenpiteitä tarjoamalla saavuttaa mahdollisimman monen työnhakija-asiakkaan työllistyminen pysyvämmin työ- ja välityömarkkinoille. Tukityöllistäminen on keinovalikoimassamme yksi väline, jota käytetään tähän tarkoitukseen. Työllistämisen painopiste tulee siirtymään yhä enemmän yrityssektorille, jossa on pysyvämpiä työllistymismahdollisuuksia enemmän kuin kolmannella sektorilla tai julkisella sektorilla. Ja kuten on jo aiemmin todettukin, tarvitaan Lieksassa lisäksi kuntouttavan työtoiminnan volyymin kasvattamista. Lisäksi on tarpeen välityömarkkinoiden kehittäminen, jota tullaan tekemään hanketoiminnan avulla. Erillisen työryhmän perustaminen ei ole tarpeen, koska Lieksassa toimii jo työvoimapoliittinen neuvottelukunta."
516/09/090/2007
KV § 67
Lieksan Sitoutumattomat Seppo Kiiskinen 30.8.2007:
"Lieksan kaupunki maksaa Kelalle n. 1,5 miljoonaa euroa vuositasolla pitkäaikaistyöttömistä.
Esitän työryhmän perustamista. Työryhmä miettisi keinoja, voitaisiinko tämä raha osoittaa esim. työllistämiseen. Työryhmän tulisi olla laaja-alainen, esim. viranhaltijoita, poliitikkoja, kolmannen sektorin edustajia jne.
Ohessa Kinnulan kunnan malli, joka on erittäin toimiva. Toki Lieksa ja Kinnula ovat erilaisia kuntia, mutta mallista voisi olla apua työryhmälle."
Päätös:
Kaupunginvaltuusto antaa tämän asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Työvoimatoimisto 21.9.2007:
"Pyydettynä lausuntonaan Seppo Kiiskisen aloitteesta (30.8.2007) Lieksan työvoimatoimisto toteaa seuraavaa:
Lieksan työvoimatoimisto ei tule toteuttamaan ns. Kinnulan malliin sisältyvää tukityöllistämisen painopisteen siirtämistä työnhakija-asiakkaiden työttömyysetuuksien maksimoimiseen lyhyellä aikavälillä. Työvoimatoimiston tavoitteena on asiantuntijatukea ja eri toimenpiteitä tarjoamalla saavuttaa mahdollisimman monen työnhakija-asiakkaan työllistyminen pysyvämmin työ- ja välityömarkkinoille. Tukityöllistäminen on keinovalikoimassamme yksi väline, jota käytetään tähän tarkoitukseen. Työllistämisen painopiste tulee siirtymään yhä enemmän yrityssektorille, jossa on pysyvämpiä työllistymismahdollisuuksia enemmän kuin kolmannella sektorilla tai julkisella sektorilla. Ja kuten on jo aiemmin todettukin, tarvitaan Lieksassa lisäksi kuntouttavan työtoiminnan volyymin kasvattamista. Lisäksi on tarpeen välityömarkkinoiden kehittäminen, jota tullaan tekemään hanketoiminnan avulla. Erillisen työryhmän perustaminen ei ole tarpeen, koska Lieksassa toimii jo työvoimapoliittinen neuvottelukunta."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täysistunnon pöytäkirja:
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_102_2006_ke_p_3.shtml
"Hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2009 annetun lain muuttamisesta"
Yleiskeskustelu:
Lauri Kähkönen /sd: Arvoisa puhemies! Viime keväänä allekirjoittaneen laatima ja Pohjois-Karjalan kansanedustajien yhteisesti allekirjoittama lakiesitys tosiaan tämän lain hyväksymisen myötä toteutuu, niin kuin valiokuntamme varapuheenjohtaja totesi, toteutuu hiukan laajemminkin. Tämän lakiesityksemme pontimena oli se, että olosuhteet tietyissä Pohjois-Karjalan kunnissa ovat varsin samanlaiset kuin tietyissä kunnissa Kainuussa ja Lapissa. Nämä kunnat on varsin harvaanasuttuja, välimatkat ovat pitkiä, työttömyys on varsin korkea, ja muuttoliike vaivaa aluetta.
Uskon, että tämän lakiesityksen myötä tämä on positiivinen signaali alueelle, yritysten kilpailuasemaan on myönteisiä vaikutuksia ja työllisyyttä voidaan parantaa ja toivottavasti myös muuttoliikettä sitten padota. Nimittäin tilannehan tällä hetkellä on se, jos ajatellaan esimerkiksi maakuntarajaa Pohjois-Karjala-Kainuu, että yrittäjät ovat erilaisessa asemassa.
Mutta, arvoisa puhemies, ihan lopuksi on muistettava, että tässä on yksi esimerkki, mutta peräänkuulutan edelleen muita keinoja - niitä löytyy - että voidaan tasavertaisessa asemassa pitää maan eri alueet. Viittaan joukkoliikenteeseen, se rapautuu koko ajan, on vähenemässä, edelleen infra, niin tiet kuin radat pitäisi pitää kunnossa. Nämä ovat välttämättömiä edellytyksiä elinkeinoelämälle, ei riittäviä, mutta tämän suuntaisia toimenpiteitä toivotaan myös jatkossa.
Lauri Kähkönen /sd: Arvoisa puhemies! Vuosia tavallaan vannottiin maakuntakeskusten nimiin. Niin tähdellistä kuin se on, että nämä maakuntakeskukset, aluekeskukset, menestyvät, itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että ne heijastukset eivät ole riittäviä reuna-alueille, ja se on toteutunut. Todella tässä nämä rahalliset vaikutukset tämän lakiesityksen myötä niille paikkakunnille ja niihin yrityksiin, joihin ne kohdentuvat, eivät ole merkittävät. Se on ehkä enemmän tämmöisellä henkisellä tasolla ja positiivisen signaalin antaminen, niin kuin totesin. Mutta toivottavasti nyt nähdään näinä kokeiluvuosina, ja osassa Suomen aluetta on jo pitempään tämä kokeilu ollut, nämä tulokset.
Vielä kuitenkin peräänkuulutan tällaisia rohkeita toimenpiteitä. Täällä on puhuttu Norjan mallista ja jostakin muusta. Ehkä se on peräpeiliin katsomista, mutta viittaan esimerkiksi 70-luvulle, valtava muuttoliike oli Ruotsiin ja nämä teollisuuskylät jne. Eli varmasti näitä malleja löytyy. Kaiken kaikkiaan hyvä, että tämä laajennus on nyt tehty. Mutta ihan jatkon kannalta: enemmän konkreettisia tekoja ja vähemmän puheita. Keinoja kyllä löytyy, ja rahaa kannattaa varmasti näihin toimenpiteisiin satsata.
"Työministeriön sosiaalisten yritysten rekisterissä nyt 100 yritystä
Kinnulan kunnan omistama Kinnula Mahis Oy on Suomen 100. sosiaalinen yritys. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Voidakseen käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta yrityksen tulee olla merkitty työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin.
Kinnulan työllistämismallilla on työttömyys puolittunut vuoden aikana. Kinnulan malliin on kuulunut vaikeasti työllistyvien edelleen sijoittaminen ja sosiaalisen yrityksen, Kinnula Mahis Oy:n perustaminen.
Kinnula Mahis Oy:n toimialoina ovat mm. edelleen sijoittaminen, työvoiman vuokraus, teollinen alihankinta, sekä kahvila- ja ravintolatoiminta. Juhannukseen mennessä yritys työllistää hieman yli 10 henkilöä ja loppuvuodesta työntekijöiden määrä vähintään kaksinkertaistuu."
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/04_uutiset/2007-06-04-01/index.jsp
"Sosiaalinen yritys
Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.
Sosiaalinen yritys ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä. Se tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys voi toimia millä toimialalla tahansa. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja se on aina merkitty kaupparekisteriin.
Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta.
Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Lainsäädäntö sosiaalisista yrityksistä sisällytettiin pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan ja työllisyyden politiikkaohjelmaan."
http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/09_yrittajyys/sosiaalinen_yritys/index.jsp
ja halu pysyvämpään työllistämiseen. Hyvä.
"Työllistämisen painopiste tulee siirtymään yhä enemmän yrityssektorille, jossa on pysyvämpiä työllistymismahdollisuuksia enemmän kuin kolmannella sektorilla tai julkisella sektorilla."
Eihän Lieksan kunnassa pääse edes kaupungin omalle kuntosalille:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001597&posting=22000000030020693
Laittakaa pystyyn sellainen kehis-mahis joka turvaa kunnalliset liikuntapalvelut Lieksan veronmaksajille.
ja rahavirtojen ohjaaminen vaatii nykyistä paljon tarkempaa seurantaa. Tarvitaan myös tulosvastuuta näihin hankkeisiin.