rintaliiviesi ym. alusvaatteidesi valintaan? Onko hän näistä asioista kiinnostunut?
Palsta on tietysti väärä jne. jne.jne....., mutta kysympä kuitenkin!
Palsta on tietysti väärä jne. jne.jne....., mutta kysympä kuitenkin!
Osallistuuko miehesi
Leona
241572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei tulisi mitään, jos pitäisi mies viedä vaateostoksille puhumattakaan alusvaatteiden ostamisista. Naurettava kysymys!
Mutta rakastajani kanssa ostellaan hepeniä postimyynnistä.
Tyttö ystäväni valitsi minulle punaiset springit. Ei kyllä ollut kovin vakava. Hassuteltiin tässä viikonloppuna Rantasipissä jossa olin kuntoutuksessa. Saahan vanhanakin vielä leikkiä. Vaimoni alusasu valintoihin en puutu.
kysyn!Häisitsi liiviostoksilla ollessani eräs aviomies joka roikkui, verhojen raossa, valittiin vaimolle liivejä. Mieheni on kyllä kiinnostunut alusvaatteistani mutta ei roiku sovituskopeilla. Jopa ostaa niitä joskus lahjaksi. Ostokset kyllä joskus naurattaisi, mutta ei ole soveliasta näyttää nauruaan.Kai hän haluaa nähdä "valaansa" moisissa vetimissä!?
kyllä ainakin minulta halut haihtuisi jos naiseuralainen muistuttaisi enempi valasta kuin silakkaa. Vaihtoon menisi.
Kun ei nimitystkään ole oikein hallussa, niin varmaan puit ne väärin päin yllesikin. Olivatko mukavat? :))
Ajattele, miten suuri painoarvo on valaankokoisella vaimolla! Siinä jää moni höyhensarjalainen ihan toiseksi. :)
sitten kun sen ensimmäisen mahdollisen silakkasi saa pyydystettyä, ota huomioon, silakka härskiintyy ja alkaa haista. Joten varaudu kierrättämiseen!"valasta" ei vielä laitettu kiertoon,, ilmeisesti vaikea roudata(siirtää) mihinkään!
Hieno kommentti! en muista milloin ole nauranut itsekseni oikein ääneen!! Mahtoivatpa olla hyvän näköiset väärinpäin päällä!! Hah hah haaaa! Pidensit elämääni parilla viikolla ainakin!!!!
Anteeksi kirjoitin innoissani viimeksi tinah enkä tinat! Mutta herranen aika että sinun kommenttejasi on kiva lukea! Pidän niistä. Olen niin hauska olematta kuitenkaan ilkeä. Olet todella piristänyt minua tänään. Kiitos sinulle!!!
Vai niin, tyttö ystävä (muuten, pitää olla: tyttöystävä) valitsi sinulle punaiset keväät! Kuulostaa ihanalta!! vai ymmärsinkö väärin? Anteeksi leikkiä tämä oli, taisit tarkoittaa stringsejä!
Jopa se sokeakin tinat joskus jyvän löytää ... ei vaan voinut olla puuttumatta, ei millään! :)
mutta minä olen aina ostanut mieheni vaatteet jopa pukua myöten.
Polttareissa viedään sulho naisten erikoisliikkeeseen.
Ostaan niin rintsikoita kuin yö-asujakin.
Kattia kanssa! Vai vielä alusvaate- ja rintsikkaostoksille!
Kenkiä ja "parempia" vaatteita lukuunottamatta en osta omianikaan itse.
Omat alusvatteeni, yöpuvut, arkikäyttöön paidat, housut ym. ilmestyvät vuoteelle.
Se on sanaton ilmoitus suoritetusta romutuksesta jonka tilalle vaimo on tuonut korvaavat tekstiilit.
Housujen kohdalla toteutuu perhedemokratia.
Kolmesta housuparista saan MINÄ valita mieleiseni.
Vaimon tekstiileistä en tiedä mitään.
Onhan tuo tarpeellisiksi katsomansa hankkinut.
Kun oikein mania iskee, onneksi vain noin kerran vuodessa, usutan hänet jonkun kaverinsa kanssa rättien hypistelyreisulle johonkin kaupunkiin.
Miksi kaverin kanssa? Vaimon kielitaito rajoittuu vaatimattomaan espanjaan tämän peruskotimaisen lisäksi.
Viikko jossain Keski-Eurooppalaisessa, suuremmassa taajamassa näyttää rauhoittavan kummasti.
Joskus vuosia sitten olin tulkin ominaisuudessa mukana mutta irtaannuin kertakokemuksen jälkeen.
Aiheesi käsittely hieman laajeni. Sorry!
kirjoituksiasi.Ei haittaa vaikka rönsyilee, vastaushan myös tuli.
Oletko ajatellut ja hoksannut, miksi vaimot huoltaa ja vaatettaa teidät miehet?
Taidat olla joko hirveän laiska tai syvällä tossun alla.. Etkö todellakaan halua osallistua omien vaatteittesi valintaan?? Eikö sinulla ole mitään omia mielipiteitä, toivomuksia enää? Määrääkö vaimo identiteettisi? Miesparka! Tuollaista pojua en minä huolisi.
Oliko sinun pakko runtata noin raskaasti?
Varsinkin viimeinen lauseesi on masentava!
Eikö minulla todellakaan ole toivoa?
Aika lailla rajatapaus taidat olla, mutta meissä naisissa on sen verran empaattisuutta, että vaimosikaan ei vielä ole raskinut sinua ihan ulkoruokintaan tyrkätä.
Ehkä säilyttäisit lämpimän kotisi ja asemasi avuttomana autettavana aviomiehenä, jos budjetoisit tuleville vuosille lisääntyvästi vaimon ostosreissuja ulkomaille. Suosittelen.
Noin haluan tulkita lämminhenkisen ja rohkaisevan kommenttisi.
Ulkoruokintaan tyrkkäämistäni on saattanut hidastaa vaimon omat intressit.
Ko. tapauksessa hän joutuisi laittamaan ruokansa itse tai käymään kaupungilla syömässä.
Kun oikein ryhdistäydyn saatan tinkiä vaimolta opastuksen pesukoneiden panostuksessa ja tyhjennyksessä.
Tuossa suhteessa myönnän olevan parantamisen varaa.
Tiukan tullen pärjään tiskikoneen kanssa mutta tekstiilien tuntemukseeni vaimo ei luota.
Viimeisen virkkeesi vinkkin suuntaan on kehitys alkanut kulkemaan.
Budjetointia emme harrasta. Yhteinen tili ja rinnakkaiskortit.
Sen sijaan ajankäytön suhteen vaimo on tänä vuonna siirtynyt aiemman yhden viikon asemesta kahteen viikkoon.
Seuraavana lienee kohonnut frekvenssi koska kaksi viikkoa kerrallaan alkaa olemaan kipurajoilla!
Käsittääkseni nämä toimenpiteet ovat vaikutukseltaan suosituksesi suuntaisia?
"Seuraavana lienee kohonnut frekvenssi koska kaksi viikkoa kerrallaan alkaa olemaan kipurajoilla!"
Tuota jäin pähkäilemään, että josko se kipu tulee siitä, että palvelu ei toimi rouvan reissun aikana, niin ei oikein hyvältä kuulosta. Hmmm ... jos kyseessä oli kipu kukkarossa, niin kerran se aina kerrallaan vain kirpaisee! Syöt säästeliäästi pari kuukautta, se on eduksi vartalollesikin. Se taas saattaa pidentää kotona pidettävyyttäsi omalta tärkeältä osaltaan. Olet somempi katsellakin siinä sohvallasi. :)
Pesukoneen tuntemus avittaisi tosi paljon tilannettasi, se oli uskomattoman hyvä oivallus sinulta. Kertoo luovasta ajattelusta kerrassaan! Toivoa on ilmeisesti paljonkin. Kun vaimon ohjeisiin et kuitenkaan oikein usko, niin olisiko käyttöohjeen lukeminen mitään?
Summa summarum: et ole ollenkaan toivoton tapaus. :)
Lipsuttiin tekstiileistä elämäntapakysymyksiin.
Kipuraja?
Tarkoittaa kohdallani sitä kun kaksi viikkoa herää omassa makuuhuoneessaan kolkkoon hiljaisuuteen.
Ei kuulu tuhinaa, ei mitään.
Sen ylittävältä ajalta saattaisi ryhtyä harkitsemaan inhimillisten ääniefektien hankkimista.
Ruuasta. Kahdelle valmistaminen on jo määrää ajatelen taiteilua.
Viikolla valmista yksinkertaista perusruokaa 2 - 3:ksi päiväksi. Modifioin kastikkeilla jne.
Pelkästään itselleni valmistaen vaikeus nousee 2:ssa potenssissa.
Pakastin pelastaa hieman mutta ei ole ratkaisu.
Lähimmät kuppilat ja kepakkolat ovat noin 100m:n päässä.
Ravinteleihin matkaa noin 300m.
Lompakon kipu?
Kertaakaan vaimo ei ole ajanut luottokorttia ( maksuaika ) takarajalle.
Ei ole pakotellut.
Käyttöohjeet.
Ei ole kärsivällisyyttä.
Kotona ollessaan penskat hoitivat töllöjen, tietsarin, videoiden ym. asennukset.
Sen jälkeen moiset askareet ovat olleet vaimon vastuulla.
Tässä suhteessa olen kyllä toivoton!
Minä kustannan työttömyyseläkkeestäni tämän rällingin.
Vaimo hoitaa vaativammat käytännön tehtävät.
Eikös tämä ole oikeudenmukaista?
"Sen ylittävältä ajalta saattaisi ryhtyä harkitsemaan inhimillisten ääniefektien hankkimista."
Voi että! Juuri kun aloin uskoa, että olet säilyttämässä asemasi, niin löytyi tosi heikko kohta tuossa rakennelmassa. Että parasta sinun siis vain tihentää noita vaimon ostosreissuja, jos kerran pidentää ei voi tuhinan puutteen käydessä ongelmaksi - ja kun vaimo ei luottorajojakaan paukuttele. (Voi niitä luottorajoja nostaakin vaimokullan iloksi.)
Vaimolle voisin neuvoa äänittämään tuhinaansa yksinäisten iltojesi iloksi.
No, seuraillaan, miten miekkosen käy. Toivomme tietty, että ihan hyvin. Veneen alla on talvella melko lailla vilpoisaa.
Ei tulisi mieleenikään mennä mieheni kanssa tissiliivien sovituskoppiin eikä yleensäkään vaateostoksille. Siellä se seisoisi Hoo Moilasena ja huokailisi kun kestää ja kestää...
Itse kun ostaa ensimmäiset, jotka päälleen vetää, jos vaan ovat hiukankin sopivat ja minähän ne miehen kalsaritkin ostan.
Niin että näin meillä!
Suurin osa miehistä ei osallistu vaimojensa alusvaatteiden valintaan, mikä on ihan ymmärrettävää kun otetaan huomioon kasvatustaustamme.
Äidithän osallistuvat hyvin pitkään poikiensa vaatevalintoihin, ja tästä johtuu, että vaimo on luonnollinen jatke tuolle perinteelle.
Isät harvemmin jos koskaan osallistuvat tyttäriensä vaateostoksiin. Enpä ole kuulut tapauksista, joissa isä olisi ollut mukana ostamassa rintsikoita ja pikkuhousuja tyttärelleen.
Tätä taustaa vasten, ..aloitus on no....jaa se siitä.