Moi!
Olen opiskelutielläni täysin hukassa. Aloitin tänä syksynä humanistisessa tiedekunnassa eikä pääaineeni todellakaan jaksa kiinnostaa minua tarpeeksi. Olen miettinyt ammattikorkeakoulua, mutta toisaalta yliopistossa opiskelu on mukavan joustavaa ja vapaata ja uskon että kaikki sujuisi paremmin jos vain löytäisin itselleni sopivan alan. Minua on aina kiinnostanut ravitsemustiede, tai enhän siitä oikeastaan paljonkaan tiedä mutta jotenkin se viehättää. Mietinkin että onko tämä nyt toivotonta haihattelua että hakisi kuopioon ravitsemustiedettä lukemaan. En usko että ikinä edes pääsisin sisälle:/ papereissa ei kehumista.
Olen opiskelutielläni täysin hukassa. Aloitin tänä syksynä humanistisessa tiedekunnassa eikä pääaineeni todellakaan jaksa kiinnostaa minua tarpeeksi. Olen miettinyt ammattikorkeakoulua, mutta toisaalta yliopistossa opiskelu on mukavan joustavaa ja vapaata ja uskon että kaikki sujuisi paremmin jos vain löytäisin itselleni sopivan alan. Minua on aina kiinnostanut ravitsemustiede, tai enhän siitä oikeastaan paljonkaan tiedä mutta jotenkin se viehättää. Mietinkin että onko tämä nyt toivotonta haihattelua että hakisi kuopioon ravitsemustiedettä lukemaan. En usko että ikinä edes pääsisin sisälle:/ papereissa ei kehumista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
miksi sitten valitsit ko. alan?
En ymmärrä, että miten voi olla mahdollista kyllästyä (huolellisesti?) valitsemaansa alaan heti yhden kuukauden jälkeen...
Jos pääsykoekirja ei anna kunnollista kuvaa alasta, niin sen kuin tutkimaan netistä opinto-oppaiden kirjallisuusvaatimuksia ja kirjastoon.
Sanoisinpa, että tutustupa nyt siihen ravitsemustieteeseen kunnolla. Katso, millaista kirjallisuutta sen opintoihin kuuluu.
En valinnut alaa, halusin lähinnä aloittaa jostakin katsomaan mikä olisi se oikea juttu. Ja yliopisto siksi että ajattelin siellä olevan paljon eri vaihtoehtoja ja opiskelu muutenkin minulle sopivampaa.
Mutta hyvä huomio, eli ei tullut heti mainittua etten tosiaan mennyt hum.tiedekuntaan ajatellen että se on minun juttu. Jostain piti aloittaa ja halusin välttää välivuoden.
No jos sinua kerta on AINA kiinostanut se ravitsemustiede, niin miksi ihmeessä et hakenut jo ensikättelyssä sinne!?!?!
Ei ole mitään järkeä hakea sumarissa vaan jonnekin tyyliin "ihansama mikä kunhan yliopistoala, arvotaan hatusta hum.tiedk."! Tosi typerää viedä se opiskelupaikka joltakin toiselta, joka juuri kyseiselle alalle tietää haluavansa opiskelemaan.
Ei kannata todellakaan jäädä empimään vaan hae ihmeessä sinne ravitsemustieteeseen jos se sinua on "aina" kiinostanutkin!
Lisäksi on täysin idioottia hakea opiskelemaan jonnekin ihan vaan sen perusteella, että opiskelutyyli ja meininki on ok. Kannattaisi ehkä aloittaa miettimään mahdollisien kiinostavien alojen työnkuvaa ja sen perusteella vetää ne oikeat johtopäätökset! Eikä esim. koska tittelinimike kuulostaa tosi coolille tai se tekisi sinut rikkaaksi vain sen rahan perusteella.
No voi herra/rouva Täydellisyys!
Jokainen tekee virhearviointeja, eikä kaikki ole nuorena vielä ollenkaan varmoja mille alalle hakeutua. Yo-kirjoitusten aikana pitää pystyä keskittymään kirjoituksiin, miettiä minne hakee, ja vielä lukea pääsykokeisiin. Ei ihme, että tulee tehtyä hätiköityjä päätöksiä.
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, mutta kirjoitin vasta viime keväänä ylioppilaaksi, ja kävin töissä. Ei ollut puhtia lukea pääsykokeisiin täysillä. Enkä sitäpaitsi olisi ollut vielä valmis muuttamaan kuopioon. Enkä tiedä haluanko sitä vieläkään.
Ei kannata muutosta pelätä. Itse olen muuttanut ensin lukion jälkeen toiselle puolelle Suomea, ja sieltä edelleen toiselle paikkakunnalle, kun tutkimusintressini tarkentuivat. Ja en ole katunut. Opiskelu on kuitenkin niin iso asia elämässä, että ei kannata arkailla, vaan mennä sinne, missä on itselle mielestään paras paikka opiskella.
En ehkä alunperin olisi halunnut muuttaa, ja toisessa muutossa päädyin paikkakunnalle, josta pidän vähemmän kuin edellisestä. Opiskelu kuitenkin maittaa täällä, enkä kadu. Kyllä jos opiskelu tarpeeksi innostaa, niin tuskin tulet katumaan, vaikka paikkakunta ei muuten niin miellyttäisikään.
Oli pakko vastata viestiisi, sillä olen itse melko tavalla samassa tilanteessa. Minä myös
aloitin yliopisto-opinnot tänä syksynä, ja voin jo tässä vaiheessa sanoa että tuli valittua täysin väärä ala! Yliopistossa opiskelu on sinäänsä vapaata ja rentoa, mutta sen myötä täytyisi olla todella motivoitunut ja kiinnostunut siitä mitä opiskelee. Itse sain opiskelupaikan kasvatustieteen alalta, eli ei olla ihan samalla alalla.
Eniten ahdistaa tässä tilanteessa se, kun tietää että on väärässä paikassa, mutta toisaalta ei osaa sanoa mikä olisi sitten se oikeampi vaihtoehto. Jos sä tunnet ravitsemustieteen omaksi, sun kannattaa ehdottomasti pyrkiä opiskelemaan sitä.