Löysin Opettaja-lehden mukana v. 2005 julkaistun Varpu-liitteen ja - yllätys, yllätys - sen yhdessä artikkelissa puhutaan paljon täällä kirjoitetuista asioista:
"Koulutuksen ja kasvatuksen rahoitus kiristyi merkittävästi 1990-luvun lamavuosien aikana, eikä se ole edelleenkään palautunut tasolle, joka takaisi, että maamme kaikki koulut olisivat kunnossa. Laman rajujen säästöjen vaikutus näkyy yhä päiväkotien ja koulujen toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä. Päivähoitojärjestelmässä säästöt näkyvät muun muassa erilaisten vaihtoehtojen ja palvelujen supistamisena.
Koulujen ja opetuksen sekä varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavia puutteita ovat
- liian vähäiset erityisopetuksen resurssit,
- liian suuret lapsi- ja opetusryhmät,
- puutteellinen ja rapistunut välineistö
- epäviihtyisä työympäristö.
On korjausta jonottavia homekouluja ja -päiväkoteja. Virikkeettömät koulutilat ja pihat eivät ainakaan lisää koululaistemme kouluviihtyvyyttä ja oppimisinnostusta.
Varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppimisen kehittämiseen sijoitetut voimavarat tuottavat tulosta pitkällä aikavälillä. Koulutuksen tuotto ei ole mitattavissa heti tai yhdellä vaalikaudella. Toisaalta myöskään koulutuksen säästöjen ja tukipalvelujen puutteiden vauriot eivät näy heti. Kuitenkin vääränlainen säästö väärässä paikassa voi tuottaa tulevaisuudelle suuren laskun.
Työelämästä syrjäytynyt ihminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Syrjäytymisen syynä ovat usein psyykkiset ongelmat tai puutteellinen koulutus, joka taas aiheutuu usein kasautuneista, korjaamattomista oppimisvaikeuksista. Toisaalta psyykkiseen elämänhallintaan vaikuttavat jo lapsuudessa koetut korjaamattomat vaikeudet."
"Koulutuksen ja kasvatuksen rahoitus kiristyi merkittävästi 1990-luvun lamavuosien aikana, eikä se ole edelleenkään palautunut tasolle, joka takaisi, että maamme kaikki koulut olisivat kunnossa. Laman rajujen säästöjen vaikutus näkyy yhä päiväkotien ja koulujen toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä. Päivähoitojärjestelmässä säästöt näkyvät muun muassa erilaisten vaihtoehtojen ja palvelujen supistamisena.
Koulujen ja opetuksen sekä varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavia puutteita ovat
- liian vähäiset erityisopetuksen resurssit,
- liian suuret lapsi- ja opetusryhmät,
- puutteellinen ja rapistunut välineistö
- epäviihtyisä työympäristö.
On korjausta jonottavia homekouluja ja -päiväkoteja. Virikkeettömät koulutilat ja pihat eivät ainakaan lisää koululaistemme kouluviihtyvyyttä ja oppimisinnostusta.
Varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppimisen kehittämiseen sijoitetut voimavarat tuottavat tulosta pitkällä aikavälillä. Koulutuksen tuotto ei ole mitattavissa heti tai yhdellä vaalikaudella. Toisaalta myöskään koulutuksen säästöjen ja tukipalvelujen puutteiden vauriot eivät näy heti. Kuitenkin vääränlainen säästö väärässä paikassa voi tuottaa tulevaisuudelle suuren laskun.
Työelämästä syrjäytynyt ihminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Syrjäytymisen syynä ovat usein psyykkiset ongelmat tai puutteellinen koulutus, joka taas aiheutuu usein kasautuneista, korjaamattomista oppimisvaikeuksista. Toisaalta psyykkiseen elämänhallintaan vaikuttavat jo lapsuudessa koetut korjaamattomat vaikeudet."
Vastaukset 6
Vanhimmat
sekä kuntapolitiikkaan vaikuttamisesta
"Suomessa on e urooppalaisittain vahva kunnallinen itsehallinto. Koulujen ja opetuksen laatuun, koulujen toimintaedellytyksiin sekä päivähoito- ja muihin palveluihin vaikutetaan merkittävästi juuri kuntatasolla. Uudet kunnanvaltuustot, -hallitukset ja lautakunnat aloittivat työnsä v. 2005 alusta ja vastaavat kuntapalvelujen riittävyydestä ja laadusta seuraavat neljä vuotta.
Kansalaisyhteiskunnan velvollisuus ja oikeus on vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon myös vaalien välisenä aikana. Kuntalaisten, eri järjestöjen ja yhteisöjen tehtävä on antaa tietonsa ja kokemuksensa kunnallisen päätöksenteon tueksi ja kunnan palvelujärjestelmien kehittämiseksi.
PUUTTEITA HYVISTÄ TULOKSISTA HUOLIMATTA
Kansainvälisesti arvioiden suomalaiset koulut saavat hyviä tuloksia. Kansainväliset tarkkailijat ovatkin ihmetelleet, kuinka näin vähillä kustannuksilla saadaan aikaan näin hyviä tuloksia. Kehuja kuunnellessa on kuitenkin epäkohtien huomioiminen jäänyt vähemmälle. Kasvatus- ja koulutuspalveluissa on kuitenkin myös vakavia puutteita.
Kaikki lapset eivät selviä kasvamisesta, kehittymisestä ja oppimisesta niin kuin pitäisi ja mihin heillä olisi oikeus. Varhaiskasvatus ja koulut eivät voi tehdä ihmeitä, jollei niille anneta työkaluja lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sen myötä iloiseen oppimiseen ja täysipainoiseen elämään. Hyvinvointiyhteiskunnan pelisääntöihin kuitenkin kuuluu, että myös heikon elämänhallinnan perheitä autetaan ja tuetaan riittävän ajoissa voittamaan ja ylittämään vaikeuksia.
Vanhempien voi olla vaikea seurata kunnan palvelujärjestelmän sekä koulujen ja päivähoidon puutteita, koska he eivät välttämättä tiedä, mitkä ovat palvelujen vähimmäisvaatimukset ja mitkä ovat päivähoidossa ja kouluissa olevien lasten oikeudet.
Opettajilla on oikeus ja velvollisuus kertoa vanhemmille, päinvastoin kuin usein uskotellaan, palvelujen tasosta, laadusta ja kehittämislinjauksista. Vanhemmilla ja kuntalaisilla on oikeus saada kunnan päätöksentekoa koskevia tietoja. Tietojen saamiseen on oikeus jo päätösten valmisteluvaiheessa."
"Kunnan toimen- tai viranhaltijana, lapsen vanhempana ja huoltajana tai kuntalaisena sinulla on oikeus vaikuttaa siihen, miten lasten varhaiskasvatus sekä koulu- ja opetustyö on järjestetty tai miten varhaisen puuttumisen periaate toteutuu esimerkiksi erityisopetuksen osalta.
Koulujen ja päiväkotien vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksissä voi avoimesti yhdessä pohtia, onko oma lähikoulu kunnossa, miten koko kunnan koulutuspalvelut on j ärjestetty tai kuinka koulua ja lasten oppimismahdollisuuksia sekä työympäristöä tulisi kehittää. Näillä foorumeilla on hyvä kuulla eri alueiden asiantuntijoita, luoda kokonaiskuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista kunnassa ja sen jälkeen pohtia kehittämistä.
Kunnalliseen päätöksentekon vaikuttaminen tapahtuu monella tasolla. Se voi olla vaikuttamista kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden suunnitelmiin, mutta se voi olla myös omien aloitteiden tekemistä. Vaikuttamisessa keskeisintä on jatkuva ja säännöllinen vuoropuhelu kunnan päättäjien ja päätösten valmistelijiden kanssa.
Myös ajoitus on vaikuttamisessa tärkeä elementti. Kunnan talousarvioon vaikuttaminen alkaa jo vuotta ennen talousarviovuotta. Mitä keskeneräisempi asia on, sitä parempi siihen on vaikuttaa. Lähes lukkoon lyötyjä päätöksiä on vaikeampi muuttaa.
Päätöksistä valittaminen on niin ikään oikeutettua. Se antaa päättäjille mahdollisuuden uuteen harkintaan ja tuottaa vaikuttajille lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Vanhempien erinomainen yhteistyökumppani koulun asioiden ajamiseksi on paikallinen opettajien ammattiyhdistys, joka omalta osaltaan pyrkii turvaamaan opettajien edunvalvojana koko työyhteisön, niin opettajien kuin oppilaidenkin, hyvät työolot ja koulun riittävät toimintaresurssit."
oli esitetty taas oikein tyypillisesti kaikkia vähäpätöisempiä ongelmia.
Suurin ongelma lienee kuitenkin se, että ammatitaitoisia opettajia on aina vain vähemmän.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella taitaa jo joka toinen luokan opettaja olla epäpätevä koulutukseltaan.
Asiaa vielä pahentaa se valitettava tosi seikka, että luvattoman paljon opettajakoulutuksesta valmistuu epäpäteviä opettajia. Koulutus ei siis takaa heille ammattitaitoa. Usein ovat kirjatoukkia, jotka eivät ymmärrä oikeasta elämästä tai lapsista yhtään mitään.
Itse ovat vielä täysin kypsymättömiä aikuisina, eivät ehkä koskaan kypsykään jne.
Sellaisten "aikuisten" käsissä lapsemme viettävät suuren osan elämästään. Pelottavaa.
Jos opettaja on osaava ja innostunut työssään, hän ei jää haikailemaan virikkeiden puutetta, vaan opettaa lapset käyttämään omaa mielikuvitustaan ja yhdessä saavat aikaan ties mitä. Se on parasta oppia mitä lapselle voi antaa, että ei tarvi aina odottaa valmista, vaan voi myös kehitellä itse kaikenlaista mukavaa ja järkevääkin tekemistä aikansa kuluksi ja opettaa käyttämään omia aivoja ja hyödyntämään omaa mielikuvitustaan.
Näin minä näen asiat. Homeet pitää rakennuksista saada pois, mutta kaikki muu on hyvin pitkälti opettajien ammattitaidosta kiinni.
riittävä ammattitaito, mutta erityislasten opettamisesta he eivät ymmärrä yhtään mitään, siihen he eivät ole saaneet mitään koulutusta.
Nyt kuitenkin erityisopettajien puutteen takia (ja muutenkin) erityisoppijoita integroidaan tavallisiin luokkiin, jolloin käytännössä jää monesti vanhempien vastuulle hankkia luokanopettajalle erityisopettajan tarvitsemaa tieto-taitoa lapsensa opettamisesta.
Toisin sanoen luokanopettajan saama tieto ei korvaa erityisopettajan taitoja ja nimenomaan viime mainituista on valtava pula ainakin helsinkiläisissä kouluissa.
Toinen iso ongelma on raha.
Vaikka erityisopettajalla olisi vapaita tunteja, että voi antaa lisätunteja jollekin oppilaalle, ei koululla kuitenkaan välttämättä ole rahoitusta tuntien antamiseen.
moninkertaisen avustuksen erityisoppilaalle, verrattuna normaaliin.
Ei luulisi olevan pelkästään rahasta kiinni.
sanottiin koulusta niin, että "ei se lisäraha niin iso summa lopulta ole". En tiedä summan suuruutta - löytyisiköhän netistä mistään.