Huvikseni kyselen onko muita EI-ylioppilaita yliopistoissa? Itse opiskelen kauppakorkeakoulussa ja olen pohjakoulutukseltani parturikampaaja. Peruskoulun jälkeen en tiennyt mitä halusin ja kaupan ala alkoi amisaikoina kiinnnostaa.
Muita amiksia yliopistoissa?
mammma81
242886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Itse opiskelen DI:ksi ja samana vuonna samaa alaa aloittavista vajaa puolet taisivat olla ammattikoulusta tulleita, osalla tosin kaksoistutkinto. Itse olin amiskassa sähköpuolella ja en ole ylioppilas. Itse asiassa vaimokkeeni on myös amispohjalla yliopistossa. Pohjakoulutuksena artesaani ja lukee englantia.
Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskelen ja merkonomi olen pohjakoulutukseltani. Itseasiassa miesystäväni on myös amispohjalla Otaniemessä. Aikaisempi koulutus on amiksen putkipuolelta.
DI-koulutukseen on aika helppoa päästä ja joihinkin aloille on vähemmän hakijoita mitä aloituspaikkoja. Kauppakorkea on toinen, jossa on varmaan 20% amispohjaisia.
Jossain tilastoissa oli,että AMK:n opiskelijoista 20% ovat amispohjalta ja yliopistoissa 15% amispohjalta. Itse olen yo-pohjalla oikeustieteellisessä ja yksi opiskelukaverini on merkonomi.
Kauppakorkeakoulussa aherran ekaa vuotta ja amiksessa opiskelin pukuompelijaksi/vaatturiksi.
myöskin tuleva diplomi-insinööri ja sähköpuolen käynyt. Tosin DI:ksi on melko helppo päästä, tännekkin taisi päästä lähes kaikki hakiat. Siksi niin paljon ei-ylioppilaita.
Kyllä on. Psykologiaa opiskelen, amispapereilla hain ja ensimmäisellä kerralla heti sisään.
Elikkä Turun kauppakorkeakoulu on opinahjoni ja pohjakoulutus on pukuompelija.
Opiskeletko siis nimen omaan kauppakorkeassa, vai kauppatieteellisessä tiedekunnassa jossakin yliopistossa?
Lähihoitaja olen ja opiskelen erityispedakokiikkaan Jyväskylässä. Ryhmässä on kaksi muutakin lähihoitajaa ilman lukiota ja yksi suurtalouskokki ilman lukiota, muut taitavat olla kaksoistutkintolaisia tai lukion käyneitä.
Vaasan yliopistossa kauppatieteitä luen. Pohjakoulutuksena kauppaopisto. Ja on sielä muitakin merkonomeja ja tutoreissamme taisi olla yksi sähköasentaja,joka ei ollut ylioppilas.
Lähihoitajaksi valmistunut aikaa sitten ja nyt yliopistolla toista vuotta. Yo-lakista ei tietoakaan mutta eipä ole haitannut mitenkään.
Parturikampaaja vuosimallia 2004 ja nyt opiskelen hallintotieteitä.
Miten ammattikoulun käyneet pärjäätte DI-matematiikassa, eikös matematiikan opetus pohjaudu pitkälti pitkän matematiikan jatkoksi?
Itse tosiaan amispohjalta amk:ssa väännän ja tämänkin tason matematiikka vaatii opiskelua.
Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että missä päin porukkaa lukee DI:ksi ammattikoulupohjalta? Ja millä linjoilla? En oikein jaksa uskoa, että ammattikoulumatematiikalla pärjää inssimatikoissa, ellei lue lukion matikkoja ja fysiikkoja avoimessa tms.... mikä on ollut opintomenestyksenne?
Itse en tunne yhtään teknillisessä olevaa amispohjalta, tosin otanta nyt ei ole kauhean kattava. Omalla linjalla (tuta) ei tietääkseni ole ammattikoulupohjalta porukkaa. Tosin pääsykoerajat ovat sev verran tiukahkot, että ei taida olla ilman sujuvaa pitkää matikkaa asiaa...
Mutta on totta, että monille suuren sisäänottomäärän omaaville linjoille pääsee varmasti helposti myös ammattikoulupohjalta. Se, että pääseekö ensimmäisen vuoden matikoista ja fysiikoista läpi, onkin sitten jo ihan toinen juttu.
Kuulisin mielelläni kokemuksia niiltä, joilla niitä on.
Luen itse tampereella ja kyllä samaan aikaan alottavissa oli kaksi muutakin ihan täysin amispohjalta ja taitaapa aika monella lukiolaisella olla vieläpä lyhyt matematiikka. Jos nyt on luoja luonut matikkapäätä niin ei ne ylipääsemättömiä kursseja ole. Kolmas vuosi menossa ja yksi hylsy tullut koko aherruksen aikana.
Mielenkiintoista, luitko lukion kurssit jossain vaiheessa vai miten pääsit hommaan kiinni?
Kun tosiaan ei ammattikoulussa ollut koskaan mistään integroinnista eikä derivoinnista puhetta.
Myöskään mitään funktion ratkaisua suurempaa ei opetettu.
AMK:nkin jälkeenkin oli suht vaikean tuntuisia nuo matematiikan kurssit.
Hyvä jos olet niin fiksu, että hyppäsit noin vaan kelkkaan mukaan mutta vaikea uskoa.
Vaikea vaan sinänsä uskoa asiaa, kun Tampereellakin varmaan kolmasosa reputtaa matiikan kurssit ensimmäisellä yrittämällä ja keskiarvot ovat alle 2.5.
Uteliaisuudesta kyselisin, että miten siirtymisenne aiemmista opinnoista yliopistoon sujui? Olisitteko tarvinneet enemmän orientaatiota, opastusta esim. vastaustekniikoihin tai muihin käytännön asioihin, vai oliko ohjaus yliopiston puolelta riittävää? Lähinnä juuri ei-ylioppilaiden mietteistä olisin kiinnostunut sekä heistä joiden aiemmista opinnoista on jo aikaa.
Helsingin yliopisto ja viestintätieteet. Pohjakoulutuksena aterinala. Neljäs vuosi meossa ja graduryhmässä olen jo. Meitä oli pari muutakin ihan puhtaasti amista, jotka aloitti samaan aikaan samaa alaa. Hyvä opastus saatiin tutoreilta, eikä itselläni ainakaan jäänyt mitään isompaa epäselväksi.
Valmistuin vuonna 2001 lähihoitajaksi ja nyt opiskelen historiaa yliopistolla ilman lukiota ja yo-lakkia.
Aiemmasta tutkinnosta ei ole mitään hyötyä/tukea, homma on aloitettava puhtaalta pöydältä. Opastusta opintojen alussa oli ihan mukavasti ja jos jotain jää epäselväksi, voi itse hakea tietoa. Yliopistoilla on hyvät verkkosivut josta löytyy vinkkejä asiaan kuin asiaan.
Vastaustekniikoihinkin esimerkiksi löytyy ohjeita verkosta, mutta tietysti se riippuu vastaajasta minkälaisia vastauksia papereihin pistää. Mitä useammassa tentissä käy, sitä paremmin homma alkaa luistaa ja oppii laittamaan olennaiset asiat ilman turhaa sepustusta.
Englantia on hyvä hallita paremmin kuin ammatillisella pohjalla on vaadittu. Tenttikirjat ovat usein englanniksi ja jos kielen kanssa on ongelmia, saattaa lukeminen olla aikamoista tuskaa. Ruotsiakin olisi hyvä hallita edes hitusen, siitäkin vaaditaan suorite opintojen kuluessa. Tosin siihen saa yliopistollakin preppausta.
Oma motivaatio on kaiken aa ja oo. Jos tulee ongelmia tai havaitset puutteita esim. tiedoissa niin ei muuta kuin etsimään niitä ja täydentämään aukot. Jos selvität tiesi yliopistoon saakka, niin etköhän selvitä muutkin ongelmat, sikäli mikäli niitä edes vastaan tuleekaan.
Kiitoksia vastauksista. Olen itse yliopistossa opiskeleva ei-yo; ajattelin kysymystä vähän tulevien fuksien ohjaamisen kannalta, että olisiko yliopistoissa tarvetta tarkemmalle ohjaukselle vai onko jo tarjolla oleva opastus koettu riittäväksi. Tietysti vaihtelee yliopistojen sisälläkin tiedekunnittain / tutoreitain hurjasti, mutta kiinnostava aihe yhtä kaikki. Nykytrendinä näyttäisi olevan, että nuoretkin hakijat tulevat hyvin eri lähtökohdista opiskelemaan, ja jäin pohdiskelemaan miten orientaatio mahtaa pysyä perässä.
Luen itse oikeustieteitä Turussa. Lähihoitaja vuosimallia 2003. Turussa tiedän ainakin kaksi muutakin oikeustieteiden lukiaa,joista toinen myös lähihoitaja. Pikkusisko kävi kauppiksen ja lukee nyt pohjoismaisia kieliä.
Itse olen suorittanut kaksi keskiasteen tutkintoa, toinen kelpuutti yliopistoon kolmivuotisena, toinen lyhyempänä ei. Ylioppilastutkinnonkin suoritin jo yliopistossa ollessa, en käynyt lukiota, menin kirjoituksiin katsomaan yleissivistyksen ja kielitaidon tason kun kerran kirjoitusoikeus oli.
Nyt VTM, ja näköjään pikapuoliin myös VTT ja töitä riittää.
Mitä tahansa väylää käyttämällä pötkii pitkälle, jos motivaatiota ja haluja riittää. Amiksena on siitä hyvä olla, että voi sitten yliopistossa tehdä ammattitaitoa vaativia töitä mm. opintojen rahoittamiseksi.
Itse olen myös amispohjalta yliopistolla ja teen niitä duuneja opiskelun ohessa ihan kohtalaisella palkalla. Hieman se hidastaa opiskelutahtia, mutta voipahan pitää elintasonsa kohtalaisena ja ei pala tukikuukaudet. Eli jos ammattitutkinto on, voi saada ja saakin hyvin töitä - tietysti alasta riippuen.
opiskelet?
"Nyt VTM, ja näköjään pikapuoliin myös VTT ja töitä riittää."
Olen itse vaihtamassa pääainetta valtsikassa, mutta kaikissa vaikuttaa työtilanne huonolta.