Saankohan levätä

Viime viikolla kävin a-klinikalla koska en enää hallitse ongelmaani, siellä alkaa tällä viikolla "tarkempi" hoitosuhde. Siellä työntekijä neuvoi että ottaisin yhteyttä lääkäriin ja eilen sitten kävin terveyskeskuksessa josta sain lähetteen psykalle ja kaksi viikkoa sairaslomaa. Maailmani romahtaa ja olen erittäin suurien pakollisten muutoksien edessä. Näen vain kaksi vaihtoehtoa, saan aikaa hoitaa itseäni ja muuttaa elämääni tai en saa sitä aikaa ja pakon edessä en enää jaksa vaan luovutan, henkeni. Minulla on eräällä tavalla vahva mieli mutta samalla hauras.... Ylivelkaantumisen aiheuttama paine, huonot ihmissuhteet, loppuun palamisen tunne, näistä maailmani koostuu tällä hetkellä. Toisaalta uskon että saisin levätä mutta toisaalta pelkään sitä että päästessäni ns. mielenterveyshoitoon minulle sanotaan että "työ on se mitä kaipaat".. ja sitten en "vastusta" lääkäriä vaan uskon häntä.. ja menee muutama viikko, kuukausi ja hoitoa ei enää tarvita koska en enää jaksanut...
Mitähän iloa vielä löydänkään jos saisinkin levätä...
3288
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

aina vaikka olisi kuinka mustaa välillä.
Toivosta vaan ei saa luopua.

Äänestä
  • sitähän toivonkin että saisin levätä, nyt sitä aikaa on kaksi viikkoa ja se vain tuntuu niin kovin lyhyeltä! Tilanne syntynyt ja pahentunut ainakin viimeiset viisi vuotta eikä se todellakaan ole kahdella viikolla ratkaistu, sitä siis tässä pelkään että jos lääkäri(t) ovatkin sitä mieltä että en tarvitse sairaslomaa..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


putoaja kirjoitti:

Viime viikolla kävin a-klinikalla koska en enää hallitse ongelmaani, siellä alkaa tällä viikolla "tarkempi" hoitosuhde. Siellä työntekijä neuvoi että ottaisin yhteyttä lääkäriin ja eilen sitten kävin terveyskeskuksessa josta sain lähetteen psykalle ja kaksi viikkoa sairaslomaa. Maailmani romahtaa ja olen erittäin suurien pakollisten muutoksien edessä. Näen vain kaksi vaihtoehtoa, saan aikaa hoitaa itseäni ja muuttaa elämääni tai en saa sitä aikaa ja pakon edessä en enää jaksa vaan luovutan, henkeni. Minulla on eräällä tavalla vahva mieli mutta samalla hauras.... Ylivelkaantumisen aiheuttama paine, huonot ihmissuhteet, loppuun palamisen tunne, näistä maailmani koostuu tällä hetkellä. Toisaalta uskon että saisin levätä mutta toisaalta pelkään sitä että päästessäni ns. mielenterveyshoitoon minulle sanotaan että "työ on se mitä kaipaat".. ja sitten en "vastusta" lääkäriä vaan uskon häntä.. ja menee muutama viikko, kuukausi ja hoitoa ei enää tarvita koska en enää jaksanut...
Mitähän iloa vielä löydänkään jos saisinkin levätä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu