kohteellesi jos saisit tehdä sille mitä vain??
Mitä tekisit
ikävöinnin
191638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
tällä palstalla. En voi kertoa, ja lisäksi haluan yllättää hänet. Ei kaikkea etukäteen..
antaa painokelvollisen suukon...;) yllättäin.
uUeita. Mutta tuossa sanottiin, että saa tehdä ihan mitä vaan. Mulla on vilkas mielikuvitus tänään, mutta kyllä ne kuvitelmat on ihan toteutettavissa...siis jos saisi tehdä mitä vaan. Niinhän tossa sanottiin..
Ottasin kaulasta ja oikein lujasti rutistasin sekä suukon antasin:)
ja lähelle tulla..
Ainakin haluaisin matsata sen kanssa kontaktilajissa (siis esim kädenvääntö, mulla on iso käsi, joo joo oikeesti on ja hyvä hauiskin:-)). Jos mä voitan, suutelisin intohimoisesti. Jos hän voittaa (pitää kysyä ennen kisaa, mitä hän haluu tehdä, niin tietää panokset). Saatais tosi hyvä kisa, jee:-)
kääretortun pykäsis
laatikkoa :)
sitäki söis sitte
ja kysyisin kuulumisia, ihan vain sellaista..
voilla voideltuja.Ja sitten katsoisin hymyillen kun napsisit niitä suloiset suupielesi rasvassa.
Siitä on niin liian kauan aikaa kun hänen lähellään oli, kiinni hänessä, yritin katsoa kyynelten läpi ylöspäin hänen silmiinsä...kertoa silmilläni mitä tahtoisin juuri sillä hetkellä, taisivat kyyneleet olla kuitenkin liian sameat, en saanut tuntea hänen huuliaan, en suudelmaa.
Se tunne ja se sähkö jäi minuun pysyvästi, yhtä voimakkaana, ja siitä on reilusti aikaa jo, vieläkin
se tunne on yhtä voimakas.
Jos tulisi tilaisuus nähdä hänet kasvotusten, kahden, ennen sitä näkemistä se kaikki ihana tunteidensähkö virittyisi minussa sietämättömän suloiseksi.
Lopulta kun kohdattaisiin, oltaisiin kaksin rauhallisessa paikassa, ja meillä olisi aikaa istahtaa sohvalle, aivan lähekkäin, tietäen millainen tilanne olisi edessä.
Tuntisin kuin se meistä virtaava rakkaudensähkö, ja tunteiden huumaava vaikutus valtaisi huoneen, se tunne jatkuisi siitä mihin se jäi kauan sitten, kumpikin tuntisi sen, mutta silti se olisi hankala tilanne ehkä.
Varmaan vain katsoisin häntä silmiin, hyväilisin katseellani, ihailisin häntä, nauttisin jokaisesta hetkestä koskettamatta häntä, antaisin tunteiden virittyä siihen asti, kunnes kipinät sinkoilisivat
välillämme.
Antaisin hänen määrät tahdin, antaisin hänen vietellä minut, jatkaa siitä tunteesta joka "erotessamme" jäi kytemään.
Se olisi täydellistä minulle, tekisin siitä myöskin täydellistä hänelle, antaisin kaikkeni hänelle, en ujostelisi enää...vaikkei koskaan mitään päässyt tapahtumaankaan.
En varmaan saisi kylliksi hänen läheisyydestään, en silmiäni irti hänestä...
joka sanan tekstistäsi.
Mutta en ole niin hullu, että uskoisin tuon voivan koskaa toteutua.
Tuskaa varmaan olisi taas tarjolla paljon enemmän kuin rakkautta.
kaunis kirjoitus.
Vaikka se tuntuisi mahdottomalta, voin unelmoida tuosta hetkestä niin, että voin tuntea sen hetken taian ympärilläni valtaavan minut.
Jokin estää minua unohtamasta, joku haluaa vahvistaa tuota tunnetta, en voi kuin antaa unelmien viedä mukanaan, jonnekin tulevaisuuteen, ainakin hänen luokseen, edes hetkellisesti.
Tiedän ettei se helppoa oli, mutta siinä aika unohtuisi ja kaikki muu ympärillämme, olisimme vain me kaksi, ja kauan voimistuneet tunteet.
Siinä hetkessä ei tuskaa tuntisi, vain rakkautta, hellyyttä, kaipauksen tuomaa villiä intohimoakin.
En välittäisi mitä sen jälkeen, en miettisi tulevaa, eläisin siinä hetkessä joka solullani, rakastaisin häntä koko sydämelläni ja sielullani.
Nauttisin hänestä, siitä hetkestä kun kaikki ne tunteet olisi näytettävissä, voimakkaat, kauan odotelleet tunteet.
Ikävän, rakkauden, intohimon, ja kaipuun vahvistamat tunteet, jotka ovat odottaneet vain sitä oikeaa henkilöä.
Taianomainen hetki, joka jatkaa jotain melkein alkanutta, ainutlaatuisen voimakasta.
oliko tämä naiselle vai miehelle?
Ikävöin häntä suunnattomasti, en osaa sanoiksi pukea tunteitani häneen, en osaa sanoin selittää, kuinka paljon häntä kaipaan.
Sanat eivät riitä kertomaan...
kirjoitettu.Myös minä tahtoisin,haluaisin janoaisin juuri tuollaista hetkeä.
Ajattelen erästä miestä lämmöllä.
Ehkä joskus tulee meidän hetkemme.
Kun sydän kaipaa toista, sitä ei voi sanoin kuvailla, sydän auttoi kirjoittamaan vain pienen osan siitä, mitä tunteita ja unelmia hän minussa herättää...vain sydän sen tietää, silmäni kertoisivat paljon, mutta vain teoin voisin sen osoittaa hänelle...
Kaivaten häntä ajattelen.