Palkkakuopassa ovat tällä hetkellä myös mm. luokanopettajat, lastentarhaopettajat, sosiaalityöntekijät ja psykologit.
Kaikilla, paitsi lastentarhaopettajilla, on viiden vuoden opiskelut vaativa maisterintutkinto alla, mutta palkka on siinä 1800-2200e/ kk ja lisiä kerääntyy ainoastaan ikävuosista, ei työvuoroista.
Alat, joiden tuottavuus näkyy vasta vuosien päästä ja tulokset ovat silloinkin hankalasti mitattavissa, jäävät talousmaailman ja nousukauden jalkoihin.
Sanotaan, että sairaanhoitajille löytyy kansasta nyt sen takia niin paljon tukea, koska suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja he pelkäävät, että jäävät ilman hoitoa.
Me nuoremmat sukupolvet olemme kuitenkin tulevan eläkepommin maksajia ja meidän verorahoillamme tulevaisuuden yhteiskuntaa rakennetaan. Suuret ikäluokat ovat tehneet valtavan työn Suomen rakentamisessa ja kaikki kunnia heille, mutta heidän eläkekertymänsä ovat kerätty aikana, jolloin palkka oli heille riittävä ja yleinen kulutustaso pienempi.
Nyt etenkin mainitsemieni alojen palkat ovat suhteessa muuhun hintatasoon kuopassa.
Hoitajien radikaalit vaatimukset palkankorotuksiin voivat avata tietä meille muille matalapalkkaisille ja oikeasti korkeakoulutetuille, naisvaltaisille aloille, tai sitten ei.
Mitä mieltä olet, vaikuttaako Tehyn palkkataistelu tulevaisuudessa muiden naisvaltaisten alojen palkkakehitykseen ja yleiseen mielipiteeseen, että meidänkin palkkojamme tulisi nostaa, vai tekee Tehy vaatimuksineen hallaa kaikille naisvaltaisille aloille? Nyt jo kuulee hoitajien ahneudesta puhuttavan, onko tästä eteenpäin kaikki naisvaltaiset ammattijärjestöt ahneita, jos vaativat lisää palkkaa?
Vai lähteeköhän tästä yleinen pyrkimys korottaa kaikkien naisvaltaisten korkeakoulutettujen alojen palkkoja?
(Pahoittelen huonoa kieliasua ja hieman epäselvää tekstiä, alkaa olemaan jo silmät ristissä. :) )
Kaikilla, paitsi lastentarhaopettajilla, on viiden vuoden opiskelut vaativa maisterintutkinto alla, mutta palkka on siinä 1800-2200e/ kk ja lisiä kerääntyy ainoastaan ikävuosista, ei työvuoroista.
Alat, joiden tuottavuus näkyy vasta vuosien päästä ja tulokset ovat silloinkin hankalasti mitattavissa, jäävät talousmaailman ja nousukauden jalkoihin.
Sanotaan, että sairaanhoitajille löytyy kansasta nyt sen takia niin paljon tukea, koska suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja he pelkäävät, että jäävät ilman hoitoa.
Me nuoremmat sukupolvet olemme kuitenkin tulevan eläkepommin maksajia ja meidän verorahoillamme tulevaisuuden yhteiskuntaa rakennetaan. Suuret ikäluokat ovat tehneet valtavan työn Suomen rakentamisessa ja kaikki kunnia heille, mutta heidän eläkekertymänsä ovat kerätty aikana, jolloin palkka oli heille riittävä ja yleinen kulutustaso pienempi.
Nyt etenkin mainitsemieni alojen palkat ovat suhteessa muuhun hintatasoon kuopassa.
Hoitajien radikaalit vaatimukset palkankorotuksiin voivat avata tietä meille muille matalapalkkaisille ja oikeasti korkeakoulutetuille, naisvaltaisille aloille, tai sitten ei.
Mitä mieltä olet, vaikuttaako Tehyn palkkataistelu tulevaisuudessa muiden naisvaltaisten alojen palkkakehitykseen ja yleiseen mielipiteeseen, että meidänkin palkkojamme tulisi nostaa, vai tekee Tehy vaatimuksineen hallaa kaikille naisvaltaisille aloille? Nyt jo kuulee hoitajien ahneudesta puhuttavan, onko tästä eteenpäin kaikki naisvaltaiset ammattijärjestöt ahneita, jos vaativat lisää palkkaa?
Vai lähteeköhän tästä yleinen pyrkimys korottaa kaikkien naisvaltaisten korkeakoulutettujen alojen palkkoja?
(Pahoittelen huonoa kieliasua ja hieman epäselvää tekstiä, alkaa olemaan jo silmät ristissä. :) )
Vastaukset 18
Vanhimmat
mutta parempi mielestäni nämä sopimusneuvottelut on hoitaa hillitysti. Ainut, mistä voisi älähtää, on OAJ:n epätasa-arvoinen kohtelu lastentarhanopettajia ja luokanopettajia kohtaan. En tiedä, olisiko heidän tapauksessaan aiheellista perustaa oma liitto etuja ajamaan. Aineenopettajien (ainakin virassa olevien) edut ja palkat on hoidettu ihan asiallisesti, vaikka ei palkat heilläkään kaikilla korkeat ole, etenkään kun vertaa akateemisten alojen keskiansioon.
olen, OAJ kattaa niin valtavan kirjon opettajia, että kaikkien etuja ei palvella.
Lto:t ja luokanopettajat ovat pahiten kuopassa.
Lukiossa ja sitä ylemmillä tasoilla aineenopettajien palkat ovat jo erittäin hyvät, mutta soisin kyllä yläasteen opettajillekin myös korotusta. Oppilasaines on tuolloin niin hankalaa, ja opettajalla kuitenkin suuri merkitys tuossakin vaiheessa oppilaan elämässä, ei enää niin suuri kuin pienempänä, mutta moni teini-ikäinen on vielä ihan hukassa ja etenkin jos kotiolot ovat huonot, opettajalla voi olla tosi iso rooli nuoren kasvussa.
Lukiossa yms kasvattaminen ei enää kuulu opettamiseen, ja kasvattaminenhan se nimenomaan rankkaa on.
yleinen kulutustaso pienempi.... En edes jaksa kommentoida.
Eikös vastikään uutisoitu tilastosta, jonka mukaan luokanopettajien tulotaso on noussut suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin meidän aineenopettajien? Milloin on meidän vuoromme?
Todellakin, kansakoulunopettajien koulutuksen kesto nousi parista vuodeta viiteen vuoteen peruskoulun myötä. Kasvatusopilliset laitokset ovat nykyjään täynnä huuhaaprofessoreita. 1990-luvulla heitä oli Suomessa enemmän kuin kansantaloustieteen professoreita Pohjoismaissa. Tällä linjalla oaj jatkaa.... Aineenopettajista näköjään viis veistataan.
Joku tällä palstalla kertoo kasvatustyön olevan vaikeaa... Höpöhöpö! Ennen vanhan lapset kasvoivat heinäpellon laidassa ilman "maisteristasoisia" kansakoulun- ja lastentarhanopettajia...
Suomessa alkaa olla näitä "korkeakoulutettuja" jo joka lähtöön. Varsinkin lastentarhanopettajien koulutuksen yliopistoon viemisellä haluttiin tietysti vain nostaa alan arvostusta, koulutuksellisia syitä ei ole. Missä muissa maissa lastentarhan työntekijöitä koulutettaisiin yliopistossa???
Mutta monissa maissa lapset aloittavat koulun paljon nuorempina kuin Suomessa ja siellä koulussa heitä opettavat tietysti korkeakoulutetut opettajat. Miksei suomalaisilla lapsilla pitäisi olla yhtälaista oikeutta opettajaan? Varhaiskasvatus ja esiopetus alle 7-vuotiaille takaa kuitenkin heidän opetuksensa ja kasvatuksensa säilymisen kehitykselle ja ikätasolle sopivana, ei perinteisessä mielessä koulumaisena. Meillä on varhaisen koulunaloittamisiän sijasta varhaiskasvtusjärjestelmä, joka toimii pohjana elinikäiselleOPPIMISELLE. Opettajan-/kasvatustieteellinen koulutus on siis kai opettamistehtävissä toimimiseen ihan perusteltua.
ei edes aineenopettaja koulutus saati sitten luokanopettajan koulutus ole ylempi korkeakoulututkinto, vaan alempi. Esim. Britanniassa, järjestäinhän heidän opettajansa ovat "bacheloreja" eli alempi korkeakoulututkinto. Tosin he suorittavat opettajan koulututksen erillesenä PGCE-opintoina, mutta ei se tee heidän tutkinnostaan kuitenkaan ylempää tutkintoa. Opettajien tittelit on kuitenkin normaalisti noita "bacheloreita"
opettavat yksityiskouluissa rikkaiden lapsia.
Minä olen käsittänyt niin, että tuo PGCE (Postgraduate Certificate in Education) olisi maisterin tutkintoa vastaava, mutta ainakin se on master's levelillä. Ja kyllä, aineenopettajat ja luokanopettajat ovat molemmat bacheloreja.
Britannia menestyy huonosti PISA:ssa, syitä on monia mutta yksi on varmasti opettajien alempi koulutus.
Luokanopettajat tienaavat muuten Sveitsissä ja Luxemburgissa 6000e/kk (OECD indicators) pitäisi kai vedota tuohon, kun hoitajatkin vetoavat muiden maiden palkkoihin ;)
on verrattavissa opettajien erillisiin pedagogisiin opintoihin, jotka siis suoritetaan tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkintoon sitä ei voi verrata, koska sillä ei ole sellaista tieteellistä pohjaa, vaan se on suurelta osin käytännön harjoittelua kouluissa teorian kanssa, mutta tieteellisesti ja vaativuudeltaan se ei vastaa mitään maisteriopintoja ja se suoritetaan yhdessä lukuvuodessa.
Joten niiden opettajat ova suurelta osin (ainakin julkisissa kouluissa) BSc, BA, mutta saattavat lisätä vielä perään sen PGCE, joka tarkoittaa vain, että opettajankoulutus on tehty. Maistereita he eivät noilla titteleillä ole.
Luokanopettajien puolella, muistaakseni heillä on joku kasvatustieteellinen alempi bachelor-tason tutkinto ja tekevät sitten tuon PGCE-tutkinnon luokanopetuksesta.
Hei haloo!
Jos edellemainittujen alojen palkkoja nostetaan, niin miehiä tulee liikaa alalle. Sitten alkaa todelliset palkkaneuvottelut......
Tästä ei Erkki ja Jalonen pidä. Pidetään nämä
alat kurissa ja nuhteessa ja pienellä palkalla !!
Annetaan esim. OAJ:n jäsenetuina Tiimarin 10 % alennuksia jäsenkortilla. Saapi luokanopetkin askarrella hiukan huokeammalla. Ja voihan se auttaa, jos "pikkuisille" kouluun ostetaan materiaalia omallakin rahalla, kun koululla ei ole rahaa. Ompi vanhemmatkin tyytyväisiä; " kyllä se meidän ope.... "
Toivoisin kovasti, että Tehyn neuvottelut nostaisivat tämän palkkaeroasian enemmän tapetille myös muiden matalapalkkaisten puolesta.
Jos tässä kävisisi niin, että Tehy saa tahtonsa läpi ja sairaanhoitajat tienaavat sen 3000e kuukaudessa,
jossain vaiheessa sosiaalityöntekijät, opettajat ja psykologitkin suivaantuvat tähän eroon.
Sosiaalityöntekijät ja psykologit etenkin ovat sivussa, sillä heitä ei koko kansa tarvitse joten heidän tärkeyttään on helpompi vähätellä. Opettajia tarvitsee kuitenkin jokaisen lisääntyvän ihmisen lapsi, ja heidän tärkeytensä konkretisoituu viimeistään siinä vaiheessa, kun oma lapsi menee kouluun.
Itse en ole enää opetustyössä, mutta voisin harkita paluuta jos palkka nousisi huomattavasti. Nyt saan parempaa palkkaa vähemmällä stressillä, mutta myönnän että opetustyössäkin on omat puolensa, joita kaipaa.
Hyvä, että joku muukin ammattiryhmä on huomannut psykologien kurjan tulotason. Psykologiliitto ei pystynyt syksyn neuvotteluissa neuvottelemaan psykologeille edes tätä tasa-arvotupon naisvalta lisää, minkä lähes kaikki muut koulutetut naisalat saivat. Eli tulot eivät nouse ja koulutus on kuitenkin 180 opintoviikkoa, kun muilla yleisesti 160. Ja totta, että psykologien palveluja eivät tarvitse läheskään kaikki ja harvemmin psykologin palvelun puutteeseen ihan heti kuolee, joten lakko ei niin tehokas kuin esim. sairaanhoitajilla tai opettajilla. Alanvaihto on käynyt monesti mielessä...
Toivottavasti et tule opettamaan minun lapsiani. Ei ristisilmäisyydellä voi selittää sitä, että kirjoittaa "..alkaa olemaan..", ellei tarkoita sitä, että ne ovat olleet ristissä joka ainoalla äidinkielentunnilla.
"... heidän eläkekertymänsä ovat kerätty aikana, jolloin palkka oli heille riittävä ja yleinen kulutustaso pienempi... "
Jännä ajatus tuo, että joku voi määritellä toisen palkan hänelle riittäväksi. Onko se riittävä sen takia, että sillä tuli toimeen vai riittävä siksi että viitattuna ajanjaksona palkat olivat kauttaaltaan alhaisemmat vai riittävä sen takia, että silloin eivät kauppojen hyllyt notkuneet kulutustavaroita?
Myös tuo pohdinta yleisestä kulutustasosta saa minut ajattelemaan kirjoittajaa, jonka mielestä itsellä pitää olla sitä samaa mitä naapurillakin. "Mä haluun, kun kaverillakin on."
Hurjan itsekkäitä lähtökohtia - ihan oikeasti, kun niitä jää miettimään vähän enemmän.
Voisiko olla mahdollista, että raha ja kuluttaminen ei tee sittenkään onnelliseksi? Voisiko olla niin, että meidän on väistämättä - mielellään jo meidän elinaikanamme eikä vasta silloin, kun lapsemme ovat aikuisia - huomattava, että jo nyt kulutamme yli varojemme ja yli tämän maapallon varojen? Voisko olla niin, että emme vain haluaisi itsellemme vaan voisimme olla tyytyväisiä, vaikka naapurilla onkin ehkä jotain enemmän?
Voisiko olla niin, että olisimme vastuullisia aikuisia ja hillitsisimme mielihalujamme ja mielihyvän ostamista kulutustavaroilla?
ovat hurjan iso osa, kun katsotaan ihmisen ekologista jalanjälkeä. Itse tuen ja toimin vapaaehtoisjärjestöissä, jotka tekevät humanitääristä työtä ja puolustavat lasten oikeuksia. Luonto ei ole minulle henk.koht. suurin murheeni, vaikka toki kierrätän ja käytän Reilun kaupan tuotteita mahdollisuuksien mukaan.
Tarkoitin palkan riittävyydellä ostovoimaa. Eli sitä, paljonko ennen sai esimerkiksi markalla, ja paljonko sillä saisi nyt.
Jos eurot olisivat olleet 20 vuotta sitten käytössä (en jaksa kääntää enää markkoihin), eurolla sai 1980-luvulla huomattavasti enemmän, kuin saa nykyään. Tästä on jokainen varmasti lukenut Hesarista tms joten en googlaa lähdettä.
Kaikki on kallistunut 20 vuoden aikana, mutta opettajien palkat (ja opintotuki) laahavat edelleen jäljessä. Tätä minä hain.
meidän pitäisi kuluttaa entiseen malliin?
En itse arvosta kovin minäkeskeistä maailmakuvaa. Kateus ei ole rakentava voima, kohdistuu se sitten menneisiin sukupolviin tai lähinaapureihin, muihin naisvaltaisiin aloihin tai metallimiehiin.
Olen itse ollut nuori aikuinen 80-luvun alussa. Tokkopa tuo elämä oli sen täyteläisempää tai onnellisempaa silloinkaan.
Näistäkin palkankorotuspuheista ja -vaatimuksista ei jää käteen kuin surullisuus itsekkäistä pyrkimyksistä, joita pyritään oikeuttamaan verbaaliakrobatialla. Valitettavasti meidän juhliemme lasku lankeaa lapsillemme.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200710316791015_uu.shtml
Huh huh! Vai samantasoisen koulutuksen saaneet tienaa enemmän, farmaseutit on kandidaatteja! Niillä on tosi hyvä palkka, ja siisti sisätyö. Tienaa jo nyt enemmän kuin luokanopettajat. Mur.