joo eli minulla on ihana kohta 5kk vanha vauva hymyileväinen ja muutenkin tosi aurinkoinen...
mutta minä taasen kärsin kroonisesta pään särystä jota on ihan päivittäin siksi olen hyvin väsynyt ja äksy, lääkäriin en voi mennä sillä eivät ota minua siellä enää vakavasti koska olen käynyt siellä epäilemässä ties mitä vaivaa päänsärystä johtuen. kaiken lisäksi pelkään tuhoavani lapseni henkisen kehityksen täysin sillä en jaksa millään touhuta kokoajan hänen kanssaan varsinkin kun hän huutaa ei siis itke vaan karjuu silloin tulee huudettua että nyt turpa kiiiiinni!! heti perästä seuraa katumus pahamieli ja raukkamainen olo...minusta tuntuu että lapseni katse on niin läpi tunkeva että hän näkee väsymykseni särkyni ja hyväksyy ne koska ei osaa parempaa kaivata..tuntuu että ahdistan lastani.olen lasten kanssa tosi luonteva mutta vauvat voi herran isä ihan sama kuin puhuisin pehmolelulle julkisesti..tulee niin hullu olo ! ammattiauttajasta ei kohdallani ole mitään hyötyä sillä olen itseoppineena kehittänyt itseäni juuri mielillä ja sen häiriöillä joten jos
kallonkutistajalle menen keskityn tunnistamaan sitä mitä hän kiertoilmaisuillaan ja johdatteluilla pyrkii saavuttamaan ja sitten loukkaannun.
pelkään myös kokoajan kuolevani ja menettäväni lapseni tämä näkyy siinä etten uskalla nukahtaa iltaisin jonka vuoksi olen päivät väsynyt..
huoh opas sekavaa mutta jos jollain olisi jotain saman tapaisia murheita kuin minun edellä luettelemani niin olisin innostunut keskustelemaan
enemmän ja vaihtamaan s-post osotteita
mutta minä taasen kärsin kroonisesta pään särystä jota on ihan päivittäin siksi olen hyvin väsynyt ja äksy, lääkäriin en voi mennä sillä eivät ota minua siellä enää vakavasti koska olen käynyt siellä epäilemässä ties mitä vaivaa päänsärystä johtuen. kaiken lisäksi pelkään tuhoavani lapseni henkisen kehityksen täysin sillä en jaksa millään touhuta kokoajan hänen kanssaan varsinkin kun hän huutaa ei siis itke vaan karjuu silloin tulee huudettua että nyt turpa kiiiiinni!! heti perästä seuraa katumus pahamieli ja raukkamainen olo...minusta tuntuu että lapseni katse on niin läpi tunkeva että hän näkee väsymykseni särkyni ja hyväksyy ne koska ei osaa parempaa kaivata..tuntuu että ahdistan lastani.olen lasten kanssa tosi luonteva mutta vauvat voi herran isä ihan sama kuin puhuisin pehmolelulle julkisesti..tulee niin hullu olo ! ammattiauttajasta ei kohdallani ole mitään hyötyä sillä olen itseoppineena kehittänyt itseäni juuri mielillä ja sen häiriöillä joten jos
kallonkutistajalle menen keskityn tunnistamaan sitä mitä hän kiertoilmaisuillaan ja johdatteluilla pyrkii saavuttamaan ja sitten loukkaannun.
pelkään myös kokoajan kuolevani ja menettäväni lapseni tämä näkyy siinä etten uskalla nukahtaa iltaisin jonka vuoksi olen päivät väsynyt..
huoh opas sekavaa mutta jos jollain olisi jotain saman tapaisia murheita kuin minun edellä luettelemani niin olisin innostunut keskustelemaan
enemmän ja vaihtamaan s-post osotteita
Vastaukset 2
Vanhimmat
mitä jos pyytäisit nukahtamis lääkkeitä ja pistäisit
vaavisi yhdeksi yöksi ja seuraavaksi päiväksi hoitoon tapaisit ystäviä, kävisit syömässä, nukkuisit kunnon yö unet, heräisit myöhään ja rentoutisit onnistuisiko sinulta tämä? se voisi antaa vähän lisä virtaa sinulle. murehtimalla lapsesi henkistä hyvinvointia 24/7 ajat itsesi hermoromahduksen partaalle mikä ei ainakaan ole hyväksi lapsellesi. muista käyttää maalaisjärkeä ja unohda kaiken maailman opukset, luota itseesi niin takaan että onnistut aivan varmasti kasvattamaan lapsestasi onnellisen ja hyvinvoivan ihmisen!
jos menet yksityiselle lääkärille? Tai jos olet jo käynyt lääkärillä niin useasti, että melkeen kaikki vaivat suljettu pois. Niin jos menisit hierojalle?
Moni on saanut erilaisiin vaivoihin, myös päänsärkyyn vyohyketerapeutlta, katso vaan että menet sellaiselle, joka hoitaa koko kehoa. Sitä kannattaa varmasti ainakin kokeilla!