meän murre

Puhua se on helpompi kun kirjottaa. pohjosemmaksi kun tulhaan niin sitä vähemmäksi H käypii. Meillä se alkaa olehmaan vain puolikas h jos tarkkoja ollaan. Alhaalla kuuluvat puhuvat enemmän H kun met. Joten kuulumako me sit pohjosen väylän varressä ennää meän kieleen ollenkhaan?

1/2 H kirjoitti:

Puhua se on helpompi kun kirjottaa. pohjosemmaksi kun tulhaan niin sitä vähemmäksi H käypii. Meillä se alkaa olehmaan vain puolikas h jos tarkkoja ollaan. Alhaalla kuuluvat puhuvat enemmän H kun met. Joten kuulumako me sit pohjosen väylän varressä ennää meän kieleen ollenkhaan?

Lue lisää

No se että kuuluuko meän "kiehleen" on tieten semmonen tulkinnanvaranen asia, se riippuu siitä mistä se roikkuu, onko se nyt niin justhiinsa. Bengt Pohjanen se kuiten meinaa että Suomen puolela "meän maahan" kuuluu Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ylitornio ja Tornio. Tieten Enontekiö ja Kittilä on rohki suuria kuntia että onko niissä nyt enhään joka paikassa sitä meän murretta. Kuinka ylhäälä sie meinaat että se alkaa tuo h häipymhään?
Mutta häipyy se etelästäki päin koko ajan enämpi, mie piän. Varsinki nuorila, kuinkhaan paljon se pittää mennä Torniosta ylöspäin että sielä on hoo kunnola käytössä? Teeveestä oppivat etelän puhetta ja sitte se on muka hienoa ko puhuvat sillä laila ko salatuissa elämissä, kyllä minua ottaa se aihvoon. Varsinki tyttäret sitä tekkee, mie olen Kolarissaki kuullu ko nuoret tyttäret puhhuu ko eteläläiset. En mie ittekhään vanha ole mutta mie olen kuiten ylpeä tästä murtheesta.
No tässä nyt oli tämmöstä höpötystä mutta tulipa jotaki kirjotettua.

t72 kirjoitti:

No se että kuuluuko meän "kiehleen" on tieten semmonen tulkinnanvaranen asia, se riippuu siitä mistä se roikkuu, onko se nyt niin justhiinsa. Bengt Pohjanen se kuiten meinaa että Suomen puolela "meän maahan" kuuluu Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ylitornio ja Tornio. Tieten Enontekiö ja Kittilä on rohki suuria kuntia että onko niissä nyt enhään joka paikassa sitä meän murretta. Kuinka ylhäälä sie meinaat että se alkaa tuo h häipymhään?
Mutta häipyy se etelästäki päin koko ajan enämpi, mie piän. Varsinki nuorila, kuinkhaan paljon se pittää mennä Torniosta ylöspäin että sielä on hoo kunnola käytössä? Teeveestä oppivat etelän puhetta ja sitte se on muka hienoa ko puhuvat sillä laila ko salatuissa elämissä, kyllä minua ottaa se aihvoon. Varsinki tyttäret sitä tekkee, mie olen Kolarissaki kuullu ko nuoret tyttäret puhhuu ko eteläläiset. En mie ittekhään vanha ole mutta mie olen kuiten ylpeä tästä murtheesta.
No tässä nyt oli tämmöstä höpötystä mutta tulipa jotaki kirjotettua.

Lue lisää

Sunkhaan sole vaan h, jonka päältä puhumisheen meänkieli rajottuu. Rohki monet on kielessä asiat, niinko sanat, ilmasut, taivutus. Kyllä mie piän, että koko käsivarsi ylös asti om meän kielen aluetta. Soon sitte saamelaisten vaikutus jos on kirjakielisemphää ylempänä, mutta sonki sitte jo aivan eri juttu.

Eikö net sanat muutu aina joka 100km, vaikka samasta murtheesta oliski kysymys. Eihän net Juoksengissa puhu enää samoin ko Torniossa.

Pohjoissavossa meillä on käytössä kahveli, hantuukki mut havillista en käytä! Pohjoissavon murteessa on lukuisia ruotsalaisperäisiä sanoja. Sellaisia jotka on siis suomalaistettu, mm. Korsteeni=savupiippu, ruots. skorsten. He jotka eivät osaa ruotsia eivät ole tietoisia näistä sanoista ja niiden alkuperästä.

Savon murre kirjoitti:

Pohjoissavossa meillä on käytössä kahveli, hantuukki mut havillista en käytä! Pohjoissavon murteessa on lukuisia ruotsalaisperäisiä sanoja. Sellaisia jotka on siis suomalaistettu, mm. Korsteeni=savupiippu, ruots. skorsten. He jotka eivät osaa ruotsia eivät ole tietoisia näistä sanoista ja niiden alkuperästä.

Lue lisää

Ei niitä ruottalaisia lainoja pelkästään Tornionlaakson murteessa ole. Ite olen syntynyt 1980-luvulla ja viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Varsinais-Suomessa, ja kyllä meilläkin vielä puhuttiin sellaisia sanoja kuin hantuuki, fönsteri, kakluuni, ööli, pruukata, förskotti. Mekin jotka ei edes oltu hurrikakaroita. Paikallisen nykynuorison puheesta en tiedä.

6+3 kirjoitti:

Ei niitä ruottalaisia lainoja pelkästään Tornionlaakson murteessa ole. Ite olen syntynyt 1980-luvulla ja viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Varsinais-Suomessa, ja kyllä meilläkin vielä puhuttiin sellaisia sanoja kuin hantuuki, fönsteri, kakluuni, ööli, pruukata, förskotti. Mekin jotka ei edes oltu hurrikakaroita. Paikallisen nykynuorison puheesta en tiedä.

Lue lisää

Muistan minäkin kun Rauman papan luona käytiin kyläilemässä ja oltiin veljen kanssa jo sen verran vanhempia, että pappa tarjosi joskus "fingerporilliset".

Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että nykyisin, siis 2010-luvulla, joka paikassa puhuttaisiin stadin slangia?

Itse en nimittäin (helsinkiläisenä) tunne ainuttakaan alle 60-vuotiasta, joka ihan oikeasti osaisi sitä puhua. Muutaman yksittäisen sanan tai sanonnan osaaminen ei ihmisestä vielä slangin osaajaa tee.

Päinvastoin, katoamassa on stadin slangin puhujat ja kovaa vauhtia.

Aivan totta. Itse muutin Pohjanmaalta Helsinkiin lapsena v. 1958, ja opin pihoilla sen oikean stadin slangin, joka oli sekoitus suomea ja ruotsia, sekä venäjää (vain sanasto). Nykyään sitä ei kuule tunnollisesti puhuttavan; ainoastaan omistautuneet yksilöt ja yhteisöt pitävät sitä hengissä.

Toinen_kundi kirjoitti:

Aivan totta. Itse muutin Pohjanmaalta Helsinkiin lapsena v. 1958, ja opin pihoilla sen oikean stadin slangin, joka oli sekoitus suomea ja ruotsia, sekä venäjää (vain sanasto). Nykyään sitä ei kuule tunnollisesti puhuttavan; ainoastaan omistautuneet yksilöt ja yhteisöt pitävät sitä hengissä.

Lue lisää

"Kerrostumat ovat muodostuneet ajan ja puhujien yhteistyönä: venäjänkielisten muukalaisten, ruotsinkielisten kantakaupunkilaisten ja maaltamuuttaneiden suomenkielisten käyttämät kielimuodot ovat aikojen saatossa sekoittuneet keskenään ja vähitellen muodostaneet omia kerrostumiaan slangin sanastoon. Kun vanha slangi oli lähinnä suomalais-ruotsalais-venäläistä sekakieltä, on nykyslangi kielimuodon funktioiden muuttumisen seurauksena enemmän suomalaista nuorisoslangia."

Eihän sitä "oikeaa" meän kieltä muualla puhutakaan kuin Ruotsin puolella.

"Eihän sitä "oikeaa" meän kieltä muualla puhutakaan kuin Ruotsin puolella. "

Niinpä...

Ruotsin puolella asuvat suomenkieliset tekivät karhunpalveluksen itselleen, kun lanseerasivat tämän ruotsin ja suomen sekasotkun vähemmistökielekseen puhtaan suomen sijasta. ( Eihän Torniojokilaakson murretta puhuvilla ihmisillä ollut mitään vaikeutta ymmärtää suomen kirjakieltä kummallakaan puolen rajaa.)

Tämähän ovelille Ruotsin viranomaisille sopi mainiosti, sillä totta kai he tiesivät, että tällainen sekasotku muuttuu ajan saatossa sanastoltaan ruotsin kieleksi.

Koko Lapissa puhutaan suomen kielen peräpohjalaisia (tai Peräpohjan) murteita.

Tähän murreryhmään kuuluvat myös Tornionjokilaaksossa puhuttavat suomen kielen murteet.