meän murre

mie.

mie olen tornionjokilaaksolainen ja mie olen aina sanonut että mulla on meän murre, jossa on hhhhhhhhhhh melkein joka sanassa. Mutta eihän se meänkielikhän hullumpi sana ole ja vissiin se sitte on meänkieltä se puhe. Nämä sivut vain näyttää kuivuvan kokhon, kyllä sitä jatkossaki puhuthan hoooooooooon päältä ja murre " kieli " pyssyy tornionjokilaaksossa. Ja met olema ylpeitä siitä.

20

2695

Vastaukset

  • Ei meänkieli hassummalta kuulosta. Onko sille annettu eri status kuin suomenkieli kielipoliittisista syistä?

    • Puhua se on helpompi kun kirjottaa. pohjosemmaksi kun tulhaan niin sitä vähemmäksi H käypii. Meillä se alkaa olehmaan vain puolikas h jos tarkkoja ollaan. Alhaalla kuuluvat puhuvat enemmän H kun met. Joten kuulumako me sit pohjosen väylän varressä ennää meän kieleen ollenkhaan?


    • 1/2 H kirjoitti:

      Puhua se on helpompi kun kirjottaa. pohjosemmaksi kun tulhaan niin sitä vähemmäksi H käypii. Meillä se alkaa olehmaan vain puolikas h jos tarkkoja ollaan. Alhaalla kuuluvat puhuvat enemmän H kun met. Joten kuulumako me sit pohjosen väylän varressä ennää meän kieleen ollenkhaan?

      No se että kuuluuko meän "kiehleen" on tieten semmonen tulkinnanvaranen asia, se riippuu siitä mistä se roikkuu, onko se nyt niin justhiinsa. Bengt Pohjanen se kuiten meinaa että Suomen puolela "meän maahan" kuuluu Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ylitornio ja Tornio. Tieten Enontekiö ja Kittilä on rohki suuria kuntia että onko niissä nyt enhään joka paikassa sitä meän murretta. Kuinka ylhäälä sie meinaat että se alkaa tuo h häipymhään?
      Mutta häipyy se etelästäki päin koko ajan enämpi, mie piän. Varsinki nuorila, kuinkhaan paljon se pittää mennä Torniosta ylöspäin että sielä on hoo kunnola käytössä? Teeveestä oppivat etelän puhetta ja sitte se on muka hienoa ko puhuvat sillä laila ko salatuissa elämissä, kyllä minua ottaa se aihvoon. Varsinki tyttäret sitä tekkee, mie olen Kolarissaki kuullu ko nuoret tyttäret puhhuu ko eteläläiset. En mie ittekhään vanha ole mutta mie olen kuiten ylpeä tästä murtheesta.
      No tässä nyt oli tämmöstä höpötystä mutta tulipa jotaki kirjotettua.


    • t72 kirjoitti:

      No se että kuuluuko meän "kiehleen" on tieten semmonen tulkinnanvaranen asia, se riippuu siitä mistä se roikkuu, onko se nyt niin justhiinsa. Bengt Pohjanen se kuiten meinaa että Suomen puolela "meän maahan" kuuluu Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ylitornio ja Tornio. Tieten Enontekiö ja Kittilä on rohki suuria kuntia että onko niissä nyt enhään joka paikassa sitä meän murretta. Kuinka ylhäälä sie meinaat että se alkaa tuo h häipymhään?
      Mutta häipyy se etelästäki päin koko ajan enämpi, mie piän. Varsinki nuorila, kuinkhaan paljon se pittää mennä Torniosta ylöspäin että sielä on hoo kunnola käytössä? Teeveestä oppivat etelän puhetta ja sitte se on muka hienoa ko puhuvat sillä laila ko salatuissa elämissä, kyllä minua ottaa se aihvoon. Varsinki tyttäret sitä tekkee, mie olen Kolarissaki kuullu ko nuoret tyttäret puhhuu ko eteläläiset. En mie ittekhään vanha ole mutta mie olen kuiten ylpeä tästä murtheesta.
      No tässä nyt oli tämmöstä höpötystä mutta tulipa jotaki kirjotettua.

      Sunkhaan sole vaan h, jonka päältä puhumisheen meänkieli rajottuu. Rohki monet on kielessä asiat, niinko sanat, ilmasut, taivutus. Kyllä mie piän, että koko käsivarsi ylös asti om meän kielen aluetta. Soon sitte saamelaisten vaikutus jos on kirjakielisemphää ylempänä, mutta sonki sitte jo aivan eri juttu.


  • "Varsinki nuorila, kuinkhaan paljon se pittää mennä Torniosta ylöspäin että sielä on hoo kunnola käytössä?" Kyllä nuo kläpöt jo tuossa Ylitornion paikheila pruukaavat hoon päältä praatata. Ei suinkhaan niin paljon ko justiin tämä vanhempi väki mutta kuiteski. Son justiinsa tuo ko läpit alkaa puhuhmaa ja määkihmään niinkö etelän varikset joka minua ottaa päähän. Ja sitte huuethaan ko Tornion ryssänkirkon pappi ko itte alkaa ommaa kulttuuriperintöä levittähmään!
    Välistä ihmetytti ko eivät Rovaniemelä tiehneet mitä meinaa havillinen, kahveli tai häntyyki...

    • Eikö net sanat muutu aina joka 100km, vaikka samasta murtheesta oliski kysymys. Eihän net Juoksengissa puhu enää samoin ko Torniossa.


    • Pohjoissavossa meillä on käytössä kahveli, hantuukki mut havillista en käytä! Pohjoissavon murteessa on lukuisia ruotsalaisperäisiä sanoja. Sellaisia jotka on siis suomalaistettu, mm. Korsteeni=savupiippu, ruots. skorsten. He jotka eivät osaa ruotsia eivät ole tietoisia näistä sanoista ja niiden alkuperästä.


    • Savon murre kirjoitti:

      Pohjoissavossa meillä on käytössä kahveli, hantuukki mut havillista en käytä! Pohjoissavon murteessa on lukuisia ruotsalaisperäisiä sanoja. Sellaisia jotka on siis suomalaistettu, mm. Korsteeni=savupiippu, ruots. skorsten. He jotka eivät osaa ruotsia eivät ole tietoisia näistä sanoista ja niiden alkuperästä.

      Ei niitä ruottalaisia lainoja pelkästään Tornionlaakson murteessa ole. Ite olen syntynyt 1980-luvulla ja viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Varsinais-Suomessa, ja kyllä meilläkin vielä puhuttiin sellaisia sanoja kuin hantuuki, fönsteri, kakluuni, ööli, pruukata, förskotti. Mekin jotka ei edes oltu hurrikakaroita. Paikallisen nykynuorison puheesta en tiedä.


    • 6+3 kirjoitti:

      Ei niitä ruottalaisia lainoja pelkästään Tornionlaakson murteessa ole. Ite olen syntynyt 1980-luvulla ja viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Varsinais-Suomessa, ja kyllä meilläkin vielä puhuttiin sellaisia sanoja kuin hantuuki, fönsteri, kakluuni, ööli, pruukata, förskotti. Mekin jotka ei edes oltu hurrikakaroita. Paikallisen nykynuorison puheesta en tiedä.

      Muistan minäkin kun Rauman papan luona käytiin kyläilemässä ja oltiin veljen kanssa jo sen verran vanhempia, että pappa tarjosi joskus "fingerporilliset".


  • mie olen rovaniemeltä ja tämä meän murre on oikeasti hyvän kuulosta. mulla vähän kyllästyttää ku joka paikka on nykysin täynnä sitä stadin slangia tai mitä se on.

    sitä on naurettavaa lukea kun jotku eteläläiset yrhittääh tunkhea sitä hoota jokha paikhanh.

    • Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että nykyisin, siis 2010-luvulla, joka paikassa puhuttaisiin stadin slangia?

      Itse en nimittäin (helsinkiläisenä) tunne ainuttakaan alle 60-vuotiasta, joka ihan oikeasti osaisi sitä puhua. Muutaman yksittäisen sanan tai sanonnan osaaminen ei ihmisestä vielä slangin osaajaa tee.

      Päinvastoin, katoamassa on stadin slangin puhujat ja kovaa vauhtia.


    • Aivan totta. Itse muutin Pohjanmaalta Helsinkiin lapsena v. 1958, ja opin pihoilla sen oikean stadin slangin, joka oli sekoitus suomea ja ruotsia, sekä venäjää (vain sanasto). Nykyään sitä ei kuule tunnollisesti puhuttavan; ainoastaan omistautuneet yksilöt ja yhteisöt pitävät sitä hengissä.


    • Toinen_kundi kirjoitti:

      Aivan totta. Itse muutin Pohjanmaalta Helsinkiin lapsena v. 1958, ja opin pihoilla sen oikean stadin slangin, joka oli sekoitus suomea ja ruotsia, sekä venäjää (vain sanasto). Nykyään sitä ei kuule tunnollisesti puhuttavan; ainoastaan omistautuneet yksilöt ja yhteisöt pitävät sitä hengissä.

      "Kerrostumat ovat muodostuneet ajan ja puhujien yhteistyönä: venäjänkielisten muukalaisten, ruotsinkielisten kantakaupunkilaisten ja maaltamuuttaneiden suomenkielisten käyttämät kielimuodot ovat aikojen saatossa sekoittuneet keskenään ja vähitellen muodostaneet omia kerrostumiaan slangin sanastoon. Kun vanha slangi oli lähinnä suomalais-ruotsalais-venäläistä sekakieltä, on nykyslangi kielimuodon funktioiden muuttumisen seurauksena enemmän suomalaista nuorisoslangia."


  • Urheilukilpailussa kuuluttaja huusi: föreeninki ei ota eeshvastuuta jos kuula tööttaa päähän!!

  • Sikiöt pois paanalta ko ylheisten naisten kyylantööttäys alkaa!

  • Pitäkää murrepalstaa yllä ! Eikös Meänkieltä puhuta myös Ruotsin puolella paljonkin ?

    • Eihän sitä "oikeaa" meän kieltä muualla puhutakaan kuin Ruotsin puolella.


    • "Eihän sitä "oikeaa" meän kieltä muualla puhutakaan kuin Ruotsin puolella. "

      Niinpä...

      Ruotsin puolella asuvat suomenkieliset tekivät karhunpalveluksen itselleen, kun lanseerasivat tämän ruotsin ja suomen sekasotkun vähemmistökielekseen puhtaan suomen sijasta. ( Eihän Torniojokilaakson murretta puhuvilla ihmisillä ollut mitään vaikeutta ymmärtää suomen kirjakieltä kummallakaan puolen rajaa.)

      Tämähän ovelille Ruotsin viranomaisille sopi mainiosti, sillä totta kai he tiesivät, että tällainen sekasotku muuttuu ajan saatossa sanastoltaan ruotsin kieleksi.


  • Puhutaanko meän kieltä vain Tornionjokilaaksossa vai koko Lapissa? Samaa kieltä Pellossa ja Sallassa? Ja ovatko Pello ja Salla lähikuntia niinkuin Fatim Diarra sanoo. Fonecta.fi antoi reittietäisyydeksi noin 250 km, ajallisesti kolme tuntia.

    • Koko Lapissa puhutaan suomen kielen peräpohjalaisia (tai Peräpohjan) murteita.

      Tähän murreryhmään kuuluvat myös Tornionjokilaaksossa puhuttavat suomen kielen murteet.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.