Viikolla 30 nyt ja aikaahan on vielä reilusti meidän pojalla kääntyä, mutta ainahan se pistää miettimään jos ei käännykkään. Istukka ylhäällä edessä ja pojan syntymäpainoarvio 3600g kun kävimme 4d-ultrassa. Itse olen ensisynnyttäjä ja kaikkien lukemieni juttujen jälkeen olen kallistunut sektion puoleen jos valinta tulee eteen. Tässä sitä vaan jännittää mahdollisten lakon/irtisanoutumisien takia, että miten käy, kun oman kunnan synnäri on uhattu sulkea kokonaan. Toivottavasti pääsee vielä asianmukaiseen synnytystapa-arvioon... Onkos kellään kokemuksia perätilasta ja kuinkahan moni pikkuisista vielä kääntyy ennen h-hetkeä itsekseen, entä miten ulkokäännos on onnistunut? ei kuulemma kovin miellyttävä toimenpide...
Perätila
masu85
91005
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vauva oli pitkään perätilassa.
Kääntämistä ei edes harkittu, ellei olisi kääntynyt, olisi tullut perätilasynnytys.
Vastoin yleistä luuloa se voi olla jopa helpompi, kuin tavallinen. Synnytyksen käynnistyttyä tutkitaan kuulemma tarkkaan missä asennossa lapsi on, ja jos hiukankin siltä näyttää, ettei tule alakautta, leikataan.
Minä kuitenkin pelkäsin kamalasti, ja googletin muistaakseni perätila jooga.
Ohjeen mukaan makasin selälläni ja tungin takamuksen alle niin paljon tyynyjä, kuin sain. Tässä epämukavassa asennossa olin niin kauan, kuin pystyin (ehkä 10 min.), toistin useita kertoja päivän aikana.
Niin vain vauva kääntyi juuri sen päivän aikana, rv oli muistaakseni jo 37.
Itseasiassa mietin tuota itsekin että mahtaisiko auttaa jos olisi itse "väärinpäin" jos poitsu kerran tykkää olla pää ylhäällä, mutten arvannut että siitä ihan tosiaankin olisi jotain ohjeita jopa :) tänään päivällä nimittäin koitin tuota tyynyjuttua huvikseni muttei siinä kerran tehtynä nyt tietenkään kääntynyt :) täytyypä koittaa googlettaa itsekin tuo sama jos jotain ohjeita löytyisi. Kiitos vinkistä!
Sitä alkaa aina mielikuvitus laukkaamaan kun lueskelee toisten tarinoita ja kokemuksia, mm eräs äiti kirjoitti jossain, että sektiossa huomattiin että lapsi olikin ollut jotenkin jumissa, eikä siksi ollut kääntynyt, ja perätila synnytys olisi ollut todella huono ja vaarallinen valinta. Itsellä vauva on ollut koko ajan alusta asti samoinpäin, välillä tosin pää alhaalla poikittaisesa asennossa, ja nyt enemmän pää kylkiluiden kohdalla oikealla puolella. potkut ovat olleet alusta asti vain vasemmalla alhaalla... noooooh, kai sitä on vaan turhaan huolissaan. ei ultratutkimuksissa ainakaan ole todettu mitään ihmeellistä.
Meillähän neiti tykkäsi istua ihan loppuun asti.
Kääntöyritystä ja perätilasynnytystä ehdoteltiin, mut pitkän harkinnan jälkeen en ryhtynyt siihen, ja meidän pikkuneiti syntyi rv39 0 sektiolla. Ei olisi ollut kuin 2 päivää suunniteltuun sektioon, kun aamulla meni lapsivedet ja siitä reilun 3 tunnin päästä oli tyttö syntynyt! Vielä ennen leikkauspäätöstä lääkäri kysyi haluanko yrittää alakautta mutta olin edelleen sitä vastaan.
Leikkaus ei ennättänyt hirveästi jännittää. Ensimmäinen päivä oli hirveän kipeä, mutta siitä sitten lähti helpottamaan. Otin aika paljon kipulääkettä heti heräämössä, sen jälkeen vielä seuraavana päivänä kipupiikkejä. Sit pärjäsin ihan suunkautta otettavilla. Tästä on nyt reilu viikko aikaa, eikä moneen päivään ole koskenut, ilman lääkkeitä ollaan menty! Välillä koskee vähän jos on ollut jalkeilla pidemmän aikaa. Mutta joka tapauksessa positiivinen kokemus kaikkiaan. Sairaalassa oltiin 5 päivää, enkä olis jaksanut olla pidempään enää kun oli jo hirvee koti-ikävä=(
(osan tekstistä kopsasin toiselta sivulta jonne olin tän kirjoittanut..hih..)
Tälläinen oli mun kokemus!
käänty sit ite viikolla 37.täällä leikataan ainaki aina jos on ensisynnyttäjä.muuten röntgeniin ja katotaan tarkkaan mahtuuko syntyyn perätilas,ja jos äidillä paljon läskejä röntgen ei paljo auta ju ei näe kunnolla niin sillonkin leikataan eikä ruveta vaan koittamaan et onnaako vai ei...
kiitos kokemusten jakajille :) olen yrittänyt kovin olla takapuoli tyynyjen päällä, muttei ainakaan vielä ole tulosta tuottanut... toisaalta, jotenkin jopa toivoo että olisi perätilassa, ja päätös tulisi yksimielisesti synnäriltä. eniten pelkään sitä, että ei olla varmoja ja sitten joku asia meneekin pieleen kesken kaiken. varsinkin nyt jos hoitohenkilökuntaa on normaalia vähemmän silloin kun itse lähtee synnyttämään. En välttämättä haluaisi että yritetään kääntää väkisin, voihan se olla että lapsella on jokin syy miksei itse käänny, toiseksi, se on aika kovakouraista lapsellekin ja itselle. jossain jopa sanottiin että siitä saa kieltäytyä...tuntuu vaan, että sitten pidetään itsekkäänä jos kieltäytyy ja haluaa sektioon, ja että "mitä tuokin mistään tietää kun on ensisynnyttäjä"... äh... ei tässä nyt tietysti auta muu kuin odotella.
meidän vauva oli myös perätilassa aika myöhäiseen, ja ehdin jo alkaa jännittää ja etsiskelin asiasta tietoa netistä. Löysin jostain ohjeita asennoista, joita voi koittaa itse, ja kokeilin sitten yksinkertaisimpia niistä. Vaivaakohan minua imetysdementia, vai mistä on kyse, mutten enää muista ihan tarkkaan, mikä se asento oli! Se oli kuitenkin aika lailla tavallista konttausasentoa muistuttava asento, jossa piti olla tietty aika muutaman kerran päivässä. Kokeilin huvikseen, enkä tiedä tietenkään johtuiko siitä, mutta aika pian näiden kokeilujen jälkeen vauva kääntyi oikein päin. Yritän etsiä, löytäisinkö sen ohjeen vielä, mutta jos ei mitään kuulu, niin en ole löytänyt... Onnea matkaan:)
perätilalle on syynsä. Olen kuullut että joskus esim. lääkäri on "kieltänyt" kääntöyritykset, jos on vaikkapa sellainen tilanne, että istukka on edessä ja napanuora joutunut kaulan ympärille.
Meilläkin vauva urhoollisesti on ollut perätilassa, vieläpä täsmälleen samanlaisessa asennossa kuin sinulla: pää ja kädet oikealla kylkiluiden alla ja jalat potkii vasemman lonkan alle.
Pari päivää sitten kyselin hoitajalta asiasta ja todettiin, että tuskin itsekseen kääntyy ja kääntäminenkään ei aina onnistu. Juurikin kääntämisessä saattaa olla ongelmana napanuoran lyhyys tai se, että se on kiertynyt lapsen kaulan ympärille, jolloin kääntämistä ei edes yritetä. Ja ensisynnyttäjälle ei kuulemma edes tarjota alatiesynnytystä vaan se on suoraan sektio.
Hyväksyin jo kohtaloni (itse en missään nimessä sektiota haluaisi, mutta toki menen, jos ei muuta vaihtoehtoa ole), kun tässä toissapäivänä vauva alkoi itsekseen kääntyä ja kääntyikin pää alaspäin :) Tosin yön aikana kääntyi sitten taas peppu alas... Eilen illalla oli jo vaikea sanoa, mitenpäin otus tuolla molskuttaa, kun potkut tuntuvat ihan kaikkialla.
Näin hurjasti ei ole vauva kuitenkaan liikkunut sitten rv 27 x, jolloin perätila ensimmäistä kertaa todettiin. Nyt on ihan kunnolla vauhti päällä ja pitelen sormia ristissä, että tajuaisi nyt pysyä pää alaspäin :) Että ihan vielä ei kannata heittää pyyhettä kehään, vaikka eihän tuo kääntyminen oikeastaan itsestä ole kiinni.
tumpelo ja ötö rv 34 0
Taitaa olla aika paljon kunnasta ja lääkäreistä/kätilöistä kiinni tuo, että yritetäänkö kääntää vai ei, ja tehdäänkö sektio automaattisesti ensisynnyttäjälle vai ei.. ainakin tuntuu siltä kun on paljon juttuja lukenut. tärkeintä olisi ettei pääsisi mitään ikävää sattumaan, meidän aluesairaala on johtopäässä niinkin ikävän asian puolesta, kuin HOITOVIRHEET :( tosin synnäriä on kovasti kehuttu siitä huolimatta. Siinä mielessä luotan sektioon, että sillä yleensä sitten hätätapauksissakin pelastetaan äitejä ja lapsia jos jokin menee normaalissa tavassa pieleen, vaikka tottahan on, ettei sekään riskitöntä tai kivutonta ole. paraneminen on varmaankin osittain hitaampaa jne, mutta uskon se olevan hallitumpaa kuin alatiesynnytys esim juuri perätilatapauksessa.kaikessa on riskinsä ja ongelmansa, riippuu aina mistä suunnasta katsoo, eikä huomista voi ennustaa...tie vaikka jäis taivaalta putoavan mummon alle ja kuolis ;D nojoo...