Nuorimmaisemme luokalla on monta lasta, jotka olivat aivan ihania kun heillä oli perhe. Jotkut lapset kävivät meilläkin ja ihan normaaleja.
Kun vanhemmat erosivat ja ilmestyi näitä tyttöystäviä heidän isälleen, lapsetkin muuttuivat ihan omituisiksi. Olen varoittanut omiani välttelemään näitä tämän sortin kavereita. Parempia ystäviä löytyy aivan varmasti, ehjistä perheistä.
Eihän se ole lapsen vika että elämä pirstoutuu, mutta kun olot kurjistuvat, niin tottakai lapsen maailmakin muuttuu pelokkaaksi ja hän alkaa häirikiöidä. Isä ei välitä enää samalla lailla kuin ennen. Jos isä on vielä lapselle ollut tärkeä, niin se menettäminen on katastrofi.
Useimmiten se syy löytyy yllättävän läheltä, niistä uusista tyttöystävistä. Ja niin soppa on valmis.
Se kaveri nousee isälle ykköseksi ja lapset eivät ole enää tervetulleita isää katsomaan. Isin kaveri kyllä pitää huolen, että lasten maailma murtuu, ja isä unohtaa.
Olisi hyvä jos voisin auttaa näitä lapsia, mutta on paha puuttua heidän elämään, kun en paremmin heidän äitiäänkään tunne. Luulen että huomaa kyllä itsekin.
Mikähän siinä on, että lapset maksavat aina sen suurimman laskun. Monelle se äiti on sitten se ainut, joka välittää eikä koskaan jätä.
Varmasti miehissäkin löytyy, keltä omat lapset eivät koskaan jää, mutta valitettavan usein, on vain näitä isättömiä lapsia.
Kaikenmaailman apua on nonia eri syistä kärsiville ihmisille, ja kovia kokeneille, mutta ei vielä ole keksitty sellasta palvelua lapsille, joita autetaan selviytymään tunnekuohusta, kun isä unohtaa, tai isän tyttöystävä aiheuttaa tuskaa ja pelkoa ja kiristää miestä jättämään omat lapsensa.
Kun vanhemmat erosivat ja ilmestyi näitä tyttöystäviä heidän isälleen, lapsetkin muuttuivat ihan omituisiksi. Olen varoittanut omiani välttelemään näitä tämän sortin kavereita. Parempia ystäviä löytyy aivan varmasti, ehjistä perheistä.
Eihän se ole lapsen vika että elämä pirstoutuu, mutta kun olot kurjistuvat, niin tottakai lapsen maailmakin muuttuu pelokkaaksi ja hän alkaa häirikiöidä. Isä ei välitä enää samalla lailla kuin ennen. Jos isä on vielä lapselle ollut tärkeä, niin se menettäminen on katastrofi.
Useimmiten se syy löytyy yllättävän läheltä, niistä uusista tyttöystävistä. Ja niin soppa on valmis.
Se kaveri nousee isälle ykköseksi ja lapset eivät ole enää tervetulleita isää katsomaan. Isin kaveri kyllä pitää huolen, että lasten maailma murtuu, ja isä unohtaa.
Olisi hyvä jos voisin auttaa näitä lapsia, mutta on paha puuttua heidän elämään, kun en paremmin heidän äitiäänkään tunne. Luulen että huomaa kyllä itsekin.
Mikähän siinä on, että lapset maksavat aina sen suurimman laskun. Monelle se äiti on sitten se ainut, joka välittää eikä koskaan jätä.
Varmasti miehissäkin löytyy, keltä omat lapset eivät koskaan jää, mutta valitettavan usein, on vain näitä isättömiä lapsia.
Kaikenmaailman apua on nonia eri syistä kärsiville ihmisille, ja kovia kokeneille, mutta ei vielä ole keksitty sellasta palvelua lapsille, joita autetaan selviytymään tunnekuohusta, kun isä unohtaa, tai isän tyttöystävä aiheuttaa tuskaa ja pelkoa ja kiristää miestä jättämään omat lapsensa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
lainaus jotkut lapset kävivät meilläkin ja ihan normaaleja??jaa onkohan katkera äiti kenties jotenkin isää mollaava henkilö?kun isää haukut,todellakin erittäin katkera kun miehes jättänyt sinut ja muuta kun et pysty haukut hänen lapsiaanmvoi pyhä jessus sun kans,hanki elämä itelles,tai tee jotakin muuta,itse et varmaankaan ole mikään täydellinen äiti,ilmankos miehesi otti ja lähti.
Olet kyllä ihan narsisti, anteeksi vain!
niin täydellinen, että oikein neuvot omia lapsiasi karttamaan eroperheiden lapsia. (Mistä sitä tietää vaikka tartuttaisivat teidänkin perheeseen saman taudin....)
Voi halleluja, mistä sinunlaisiasi ihmisiä oikein sikiää?????
vastaan! Sanoihan että sen jälkeen lapset muuttuivat täysin kummallisiksi, kun istä löysivät näitä kipakoita äkäisiä naisia! Ennen sitä lapset olivat ihania, kun perhe oli koossa, tai vanhemmat olivat eronneet. Väkisinkin lapsen maailma muttuu, jos joku outo ihminen yllättäen tulee ja tekee lapsen elämästä lähes helvetin.
Ei kukaan isä tai äiti yksinään eroa. Ei onnellisesta (molempien mielestä) suhteesta kukaan hae eroa. Se, että se toinen lähtee ei tee siitä toisesta yhtään sen parempaa.
Joskus lasten kanssa asuva vanhempi vaan on niin hankala, ettei lasten tapaamisesta tule mitään. Parempi pysyä poissa kun tapella lasten nähden...
Mene itteesi (alkuperäinen aloittaja)!!!
Tai muussa tapauksessa toivon, että lastesi kavereiden ( jos heillä niitä edes on, kun avioerot on niin yleisiä...) vanhemmat on sinua fiksumpia, jos itse olette perheen kanssa joskus siinä tilanteessa, että ero tulee ja miehesi löytää sen jälkeen uuden rakkauden. Tai sinä itse, vai tuleeko lapsista pelokkaita ja kummallisia ainoastaan isän löytäessä uuden?
Minä en ainakaan usko mieheni lapsen siitä kärsineen, että isänsä löysi viiden vuoden yksinolon jälkeen minut elämäänsä! Päinvastoin, nyt on lapsella yksi luottoaikuinen lisää. Tosin ei lapsen äitikään ole uskoakseni yrittänyt myrkyttää pientä mieltä, kuten usein kuulee exien taholta tapahtuvan...
lapsille rankka kokemus, samoin "uusvanhempien" ilmestyminen kuvioihin. Varmasti lapsi tuntee tulleensa hylätyksi, kun isällä - tai äidillä - alkaa menojalka vipattaa ja viisari värähtää.
Älä sinä kuitenkaan enää lisää näiden lasten ahdistusta katkaisemalla suhteesi heihin. Pyri pikemminkin tukemaan näitä päästään pyörällä olevia lapsia, joiden maailma on romahtanut.
Hyvät vanhemmat, ottakaa vastuu lapsistanne. Älkää antako uusien tuttavuuksien mennä tärkeysjärjestyksessä lastenne edelle. Heitä tulee ja menee, mutta lapsella ei ole muuta isää tai äitiä kuin sinä.
ollaankin eron jälkeen tultu tasapainoisemmaksi ja onnellisemmaksi.. ihme taitaa ollakkin jotain todella sopeutuvia mukuloita sitten;D
ja isä/äitipuoletkin on lasten mielestä oikein kivoja ja mahtavia..
et se siitä "häiriytyneisyydestä"
joko tämäkin teksti oli huono provo tai katkera akka xD
että kun mies pääsi exästä eroon jaksoi hän lasten kanssa olla enemmän ja "minä paha ykkös nyx akka jopa miehelleni siitä sanoin että tekee jotakin lastenkin kanssa" voi voi kun jotkut katkerat akat luulee kaiken tietävänsä ja syy ei ikinä ole heidän;P (ex puolisoiden).
no ehkä ei aina olekkaan.. mutta erojakin tulee niin monesta syystä JA! äiditkin niitä miehiä ja poikaystäviä löytää.. BTW! meillä äiti jätti pojan 2sijalle kun UUDEN MIEHEN LÖYSI!!! miksi TÄSTÄ ei koskaan puhuta!!
En ole sitä mieltä että uudet kumppanit häiriinnyttävät lapsia.
Vanhempien suhtautuminen, useimmiten äidin suhtautuminen ex-miehensä uuteen seurustelukumppaniin/ vaimoon, on se mikä saa lapsen pään pyörälle.
Kyllä se mustamaalaus ja mitätöinti (mustasukkaisuutta? lapsi ei saa tykätä iskän uudesta?) näkyy hämmentyneisyytenä lapsessa, joka tuntee rankkaakin syyllisyyttä siitä, että "toihan on ihan kiva ja meillä on kivaa yhdessä, mutta äiti sanoo että se lähtee kuitenkin eikä se minusta tykkää..."
Menkääs vähän itseenne.
niin kaikki loppuu yhteyden pito lapsiin ja ex puolisoon. Sitten aletaan tappelemaan, kun uusi sanoo säännöt ja sotkee isän kuviot. Siinä ei ole enää tilaa lapsille.
Ennen hyvin toimiva kommunikinti on täysin historiaa, sitä ei enää ole. Mies on niin vietävissä, että ei näe metsää puulta. Itsehän itselle kuoppaa kaivaa.
Tuollaista paskaa ei niele Erjakaan, Erkistä nyt pumattakaan!
Kyllä niitä vietäviä on ihan molemmissa sukupuolissa ja toisaalta molemmissa myös ihan omin aivoin ajattelevia.
kuriin, jos käy hyökkääväksi lastasi tai ex puolisoasi kohtaan, kaikki eivät välitä.
Jos lapsi näkee et joku puhuu perättömiä tai haukkuu äitiä, niin kyllä siinä kariseen myös isä lapsen mielestä, jos isä antaa niin tapahtua. Lapselle omat vanhemmat ovat tärkeitä.
Jos lapsi huomaa että joku - esimerkiksi oma äiti - haukkuu jatkuvasti isää tai isän uutta puolisoa, se ei aivan välttämättä ole mitenkään hyväksi kenellekään (paitsi ehkä äidin huonolle itsetunnolle, jos sillekään). Ja rohkenen uskoa että tämä on kokolailla yleisempää kuin isän uuden arvostelu lapsen äitiä kohtaan.
Lähtökohtaisesti lapselle molemmat vanhemmat ovat tärkeitä.
Lasten kanssa pitääkin pysyä yhteydessä, mutta miksi ihmeessä exän? Jos ei kerran haluta olla yhdessä niin mitä ihmeen kaveri -versiota sinä tyrkytät?
Saa kai aikuinen ihminen sinkkuna seurustella! Oma häpee se on exän, jos katkerana haluaa siitä riidan tehdä, että mies rakastuu. Lapset kyllä pitää hoitaa ja pitää elämässä mukana.
Nimim. "Iskän akka ja vaimo"
aika vähän , kyllä se yleensä on niin että katkera nyksä lataa tuutin täydeltä perättömiä miehen lapsista ja ex vaimosta. Sen jälkeen vasta ex vaimot herää, ja alkaa oikomaan vääriä lausontoja. Alku lähtee aina uusikoista.
eikä sitäkirjekurssin avulla keskustella ja sovita asioita. Jos se on liian katkeraa uusikiden hyväksyä, ettei pääse miehen sukuun ekana, niin ei voi muuta kun voi voi!!! Ei pidä omaa epätoivoa viattomiin ihmisiin purkaa, ammattiauttajia on, kun osaa hakea ajoissa.
Vaikuttaa siltä että me luetaan täysin eri kirjoituksia:)
Toivottavasti et oikeasti usko sanomaas.. Taitaa niitä katkeria olla ihan yhtälailla exissä kuin nyxissäkin. Samoin kai aloitukset tulee myös kummastakin suunnasta. Toivottavasti se toinen puoli vaan pystyis nousemaan sen kaiken yläpuolelle ja näkemään lasten edun ja olla jatkamatta mustamaalausta.
miks ihmeessä pitäs exää nähä??mitä sit vaiks onkin lasten äiti..ei se tarkoita et eron jälkeen tarttis olla yhtää mitään,lasten asiat voivat yhes hoitaa..siitäkin riippuen et eihän se ex kaikkee rupee puuttuu,ei se tähän uuteen perheeseen kuulu!niin se vain on,vai mitä mieltä olette et kuuluuko?toi joka kirjottanut ihan ekan viestin haisee taas katkeruus ja viha..ja kehen se kohdistuukaa..miehen uuteen kumppaniin..miks helvetti niitä haukutaan ja aina ne on kaiken paskan syy??äiti se on joka täs tilas laittaa lastenkin päät sekaisin eikä se isin uus kumppani..ei ne ns.hyvätkää perheet niitä parhaita ole,jokainen perhe vaan on erillainen ja tänä päivänä avioerot yleisiä ja niitä heh rikkinäisiä perheitä syntyy..kenen mielestä??ei minun ainakaa koska itsekin elän sellasessa ja parasta mitä ikinä onkin=)lapset on onnellisia sekä me aikuiset,vaikka tosin meilläkin katkera ex-vaimo kaiken sivussa
meillä perhettää katsomassa. Meidän isiä kukaan ei pistä ruotuun, ei uudet nyksät eikä vanhat. Hän tekee niinkuin itse parhaaksi näkee. Täyden kympin mies, et välittää lapsistaan ja minusta.
On sanonutkin, että mitään tässä maailmassa ei rakasta enempää kuin meitä.
Huom. Minä pistin miehen pihalle, kun en jaksanut enää tolloa. Löysin paremman, mutta se ei estä meidän isiä tulemasta meille, eikä mun uusi mieskään.
lapsesi saavat tavata sinun miehiäsi, mutta eivät "meidän isin" (yäk!) uusia kumppaneita.
ettei nykyinen mieheni kertaakaan ole ääneen sanonut pahaa sanaa ex miehestäni. Itsekseen saa ajatella vaikka mitä, kunhan ei tuo kaikkea julki mitä mieli tekee.
Hän kunnioittaa minun ja exäni yhtiestä aikaa, eikä yritä kivuta suosiooni sillä, että toiset maldaltaa ja itsensä ylentää.
Sillätavoin ei minun suosiooni päästä. Ex mies kuuluu meidän elämään nyt ja aina, eikä nykymiehelläni ole sitä mitään vastaan.
täys pelle,eihän äidin uudessa kumppanissa mitää vikaa,sekö saa puuttuu jne kaikkee mut isän kumppani ei missää nimessä..haloo!!!
kyllä sääliks käy miehen uutta kumppania jos sen elämän tärkeimpiin ihmisii vieläkin kuuluis ex-vaimo jota rakastaa!!!eikö se lapset ole ja miehen uusi eikä ex-vaimo ja sit vasta uusi???
mutta minkäs teet, en mää oo pahoillani et mies meistä välittää, sehän on selvä. En koskaan kuvitellutkaan, että joku toinen nainen kävelisi minun yli. Ei rakkaudessa eikä rahassa. Elarit tulee ajallaan ja on muhkeet, joten ihmettelen kuin se nainen alistuu olemaan kynnysmatto!
joskus se päivä koittaa että toiseksi jäät..valitan!!!ihme eukko olet!just tyypillinen ex-akka!!
kun jollain on asiat hyvin ja itellä ei, mutta oma on vikas, et voi muitä syyttää. Kukaan ei elä elämääs puolestasi, valinnat teet itse. Kun ei osaa, niin ei voi ymmärtää, ja kun ei ymmärrä, ei voi osata!;)
parjaat täällä olan takaa uusperheitä ja olet jatkanut sitä vuodesta toiseen. Mutta sinähän et hauku, latelet vain totuuksia -niinkö :)
Samalla kun toteat ettei ero ole lasten vika, neuvot omia lapsiasi suhtautumaan näihin viattomiin b-luokan kansalaisina.
Samalla kun kerrot että olisi hyvä jos voisit auttaa näitä lapsia, neuvot omia lapsiasi pysymään heistä erossa. Se varmaan auttaa.
Uskotko todella, että turvattomuudesta kärsivät lapset saavat apua siitä että heidät eristetään muista?
Millä tavalla muuten olet ajatellut lastesi erottavat erolapset muista? Pitäisikö heidän kysyä kaikilta ovatko he eroperheistä ja näin valitsevan kaverit? Vai pitäisikö heidän päätellä kuka kokee kotona turvattomuutta ja näin luokitella heidät erolapsiksi?
Opetatko sinä lapsillesi tällaista suoraviivaista päättelyä vai miten olet homman hoitanut?
Vai että tällaisen jutun sait aikaan tällä kertaa...huaah.
Ja sinäkö luulet yksinhuoltajana lastesi olevan parempaa seuraa tälle ns. "eliittiväelle"? Ei millään pahalla, sellainen olen itsekin ollut, mutta ne, jotka katsovat uusperheet alempiarvoisiksi, katsovat yksinhuoltajien olevan vieläkin alempana -ja sääli niin.
Vai että isän uusi puoliso kaiken pahan alku ja juuri...no onhan tietysti niitäkin. Mutta ihan meidän kaikkien vuoksi: käänny ammattiauttajan puoleen, niin monta vuotta olet tätä samaa levyä jo soittanut.
Omasta lapsestani ei ole tullut minkäänlaista häirikköä tai pelokasta, vaikka isä avioituikin uudelleen.
Juttusi on täysin keksitty. Sinä olet vuosia kirjoittanut haukkumaviestejä uusperheistä ja nyt sitten yhtäkkiä tekaisit tarinan muka näistä rikkinäisistä lapsesi luokkakavereista. Ei sillä, etteikö tälläisiä kohtaloita löytyisi, mutta sinun luoma tarinasi on takuulla puppua ja yrität ajaa sillä omaa mielipidettäsi.
Annan saman neuvon kuin joku muukin aiemmin: pakkomielteesi uusperheiden vastustamiseen lähenee jo tasapainottomuutta, joten hakeudu ammattiauttajalle. Tuon kaltaisen raivoenergian tosin voisi käyttää kyllä hyödyksi ihan oikeassa elämässä vaikkapa kanavoimalla toimintatarmo vapaaehtoistyöhön.
Niiden luokkakaverien äidit ovat varmasti todenneet, että siellä teillä asuu joku sekaisin oleva naishenkilö, eivätkä itsekään enää halua päästää lapsiaan teille saamaan huonoja vaikutteita :D
Tämä tarina on niin Lissun omasta päästä, että pari vuotta tätä palstan omaa häirikköä seuranneena voin olla siitä ihan vakuuttunut. *Nauraa*