Repeämistä

Miksi ihmeessä sulle ei tehty episiotomiaa?! On kyllä ammattitaidoton kätilö ollut asialla, kun antaa tuolla tavalla revetä. Episiotomialla oltaisiin repeämä vältetty. Pitäkää naiset puolenne myös synnytyksessä ja vaatikaa kunnon toimenpiteitä!

Minulle tosiaan tuli synnytyksessä toisen asteen repeämä korkealle emättimeen. Eli kyseessä oli imukuppisynnytys, vauvan pää oli pahassa asennossa, se repi sitten paiakt sisältä päin. Välihaakin leikattiin rielusti, haava varmaan reilut 5 cm pitkä. Kymmeniä tikkejä!
Kätilö sai paikat kuitenkin ommeltuun, ei tarvittu kirurgia.
Paikat olivat todella kipeät, istumaan ei kyennyt viikkoihin kun paikat olivat niin turvoksissa ja tikkien päät olivat emättimessä upennoote limakalvoon. Kipeää teki.
Synnytyksestä reilut 2 kk, istua kärsii haavat ihN siistit. Ruma arpi mielestäni emättimen suulla, ja näyttää siltä kuin olisi umpeen ommeltu, eli paraneminen kestää vielä.edellleen kipeä tuo välilihan haava, vaivaa päivittäin. lantionpohjan liahksia on tullut treenailtuun paljon, ostin kuulatkin, mutta niiden kanssa ongelmia, eivät mene sisälle.aiheuttaa kovaa kipua, johtuu sisällä olevasta repeämästä. Seksiä kokeiltu, mutta aiheuttaa sekin kipua.
Eli paraneminen vie vielä aikaa.

Pieni vauva reilu kolmekiloa. Synnytyksessä ei mitään poikkeavaa. Helppo synnytys. Episiotomia tehtiin. Repesin III-IV asteisesti tuli sfinkter-vaurio. Toipuminen kesti noin vuoden. Fysioterapiaa yli puolivuotta. Pissan/ilman karkailua sekä tuhrimista edelleen.

Minulla tuli Y-kirjaimen muotoinen repeämä emättimen sisään ja tehtiin myös eppari. Lääkäri kävi ompelemassa ja alkuun tuntui, että se ei ikinä parane...Istumaan ei oikein pystynyt ensimmäiseen kk ja "avioelämää" ei ollu 7kk synnytyksen jälkeen, sillä paikat oli niin kipeät. Nyt, kun synnytyksestä on jo yli vuosi on asiat taas miehenkin kanssa ok. Itse en tarvinnut mitään fysioterapiaa vaan jumppasin kotona aina silloin, kun muistin. Saa nähdä kuinka käy seuraavassa synnytyksessä ens keväänä...

tikkejä neljä kappaletta..synnytyksestä 4 kuukautta!
Nyt rupee tuntumaan omalta iteseltään hieman on arkuutta, mutta päivä kerrallaan paremmalta tuntuu :)
Ei mitään pysyviä vaivoja, ite oon noita lihaksia yrittäny harjoittaa sillon kun muistaa!
Kyl noi repeämät varmaan rippuu just tosta kudos tyypistä...mä venyin ja paikuin vähän vain rätkes :) samoin oli vatsanahan kans venyi ja paukkui mut mitään arpia ei tullut!

Itse sain kolmannen asteen repeämät silloin kun synnytin elikkäs viime vuoden kesäkuussa. Repeämät korjattiin leikkaussalissa nukutuksessa ja liikkuminen tämän jälkeen oli vaikeaa. Fysioterapiaan pääsin noin viisi kuukautta tapahtuneen jälkeen. Siellä sitten treenattiin ja mitattiin arvoja lihaksia käyttäen. Lääkäriin piti mennä noin 10-11 kk tapahtuneen jälkeen jossa mitattiin taas arvoja ja lääkäri tarkasti laitteella että repeämät olivat parantuneet.
Kyllähän niitä lihaksia kannattaa harjoittaa, mutta tietenkin ei niin paljon että alkaa sattumaan.

Vauva 3,5 kiloa, sykkeen laskun takia nopea episiotomia ja ponnistus, kesti 7 minuuttia. Jälkeisten synnyttäminen ja tikkien ompeleminen oli pahempaa kuin ponnistus. Haisevaa vuotoja ja kovia kipuja kesti kolme kuukautta. Kahden kuukauden jälkeen kykenin istumaan toisella kankulla. Lääkärin ja hoitajien mielestä täysin normaalia synnytyksen jälkeen. Jälkeenpäin sormella kokeillen tuntee n. 2cm syvyisen, koko emättimen pituisen sileän "uurteen" joka oikeastaan halkaisee koko emättimen. Jälkitarkastuksessakaan tästä ei mainittu mitään, sanoi vain kaiken olleen kunnossa. Emätin on oikeastaa tällä hetkellä O:n muotoinen. Pelaako koko julkinen sairaanhoto samaan pussiin? Eikö kollegasta kielitä jottei tule jälkiseuraksia? Vituttaa suunnattomasti.