nykyäidit/nuoret äidit on tosi uusavuttomia.
Ei tunnuta tietävän mitään, vaik jo kirjoissa ja lehdissä paljon tietoa, kun viitsis lukea. Vanhemmilta ja tutuilta saisi varmasti paljon neuvoa, samoin kun neuvolasta. Ihmetyttää, miksi oppeja ei osata soveltaa? Maalaisjärkeä ei käytetä.. Ei tiedetä miten lapsi puetaan ulos.. no, täytyisi varmaan ajatella että miten pukee itsensä, että tulee lämmin? Ja että sinä ehkä liikut, mutta vauva vaunuissa ei.. ja että vauvan lämmönsäätely ei toimi vielä kuten aikuisilla, joten lämpimämmin tulisi pukea kuin itsensä.
Mietitään jos mitä aivan yksinkertaista asiaa.. miksi lapsi itkee? No siksi ettei osaa muulla tavoin kertoa vaivaansa! Monet äidit menevät itkusta ihan paniikkiin, saanko kysyä miksi?
Nykyään äidit valittavat älyttömästi väsymystään. Ihan outoa!? Ja mitään ei saada aikaiseksi, sillä VERUKKEELLA et sinulla nyt lapsi.
Nykyään äidit ovat myös laiskoja..
Ei tunnuta tietävän mitään, vaik jo kirjoissa ja lehdissä paljon tietoa, kun viitsis lukea. Vanhemmilta ja tutuilta saisi varmasti paljon neuvoa, samoin kun neuvolasta. Ihmetyttää, miksi oppeja ei osata soveltaa? Maalaisjärkeä ei käytetä.. Ei tiedetä miten lapsi puetaan ulos.. no, täytyisi varmaan ajatella että miten pukee itsensä, että tulee lämmin? Ja että sinä ehkä liikut, mutta vauva vaunuissa ei.. ja että vauvan lämmönsäätely ei toimi vielä kuten aikuisilla, joten lämpimämmin tulisi pukea kuin itsensä.
Mietitään jos mitä aivan yksinkertaista asiaa.. miksi lapsi itkee? No siksi ettei osaa muulla tavoin kertoa vaivaansa! Monet äidit menevät itkusta ihan paniikkiin, saanko kysyä miksi?
Nykyään äidit valittavat älyttömästi väsymystään. Ihan outoa!? Ja mitään ei saada aikaiseksi, sillä VERUKKEELLA et sinulla nyt lapsi.
Nykyään äidit ovat myös laiskoja..
Vastaukset 16
Vanhimmat
myöskin siitä että nykyajan ihmiset uskaltavat jo kysyä enemmän lasten hoidosta kun aikaisemmin. Ei se kaikilta tule niin luonnostaan. Ja se että kaiken maailman lapsettomat ihmiset tulevat sditten kritisoimaan ja opastamaan lastenhoidosta. Huh hah heijaa. Kyllä nyky ajan äidit osaavat mielestäni paljon ja tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan!
On vaan tyhmiä pessimistejä jotka eivät osaa kuin kritisoida muiden kasvatustapoja ja jaksamisia!!
Me vanhemmathan ne lapset kasvatamme. Olisikohan lapset päässeet liian helpolla, kun ei voi niiltä lapsilta mitään vaatia kun on niin raskasta olla lapsi ja nuori.
Sisarukset eivät hoida toisiaan, mistäs sitä hoitamista oppii kun ei saa kokemusta.
Ennen oli suuremmat perheet ja päivähoitokaan ei ollut itsestäänselvää, joten isommat hoiti pienempiään. Suvut asuvat nyt kaukana toisistaan ei voida vaihtaa kokemuksia ja eikä niitä niin helposti edes vastaanotetakaan.
Ei se maalaisjärkikään itsestään tule, se on nimenomaan sitä perimäopittua tietoa.
Nykyään synnytyssairaalastakin joutuu lähtemään jo parin päivän päästä ja sielläkään enään opeteta lastenhoitoa vaan oletetaan että osataan.
Minä kun kävin koulua niin siellä kotitaloustunneilla opetettiin pyykipesua ja lastenhoitoa ruuanlaiton lisäksi. Miten nykyään?
Saattaa johtua siitä miten on kasvatettu. Äiti toivoo omalle lapselleen parempaa lapsuutta kuin itsellä oli. Eli vanhemmat on tehnyt lapsen arjesta turhankin tasaista. Vanhemmat ovat toimineet palvelijoina omille lapsilleen ja mitään ei ole tarvinnut tehdä minkään eteen, kaikki on tullut valmiina.
Hups! Sitten ollaankin siinä tilanteessa, että pitäisi jotain itsekkin tehdä. Niin ja tietysti jokainenhan tietää kaikesta kaiken, eikä muista sitä, jos tietää yhden asian ei silloin voi millään tietää kaikkea. Tietoa saa ja sitä osataan etsiä, mutta sitä ei käytetä, kun kuitenkin tietää jo kaikesta kaiken.
Mitä tulee itsetuntoon, niin sitä luulee, että se on hyvä, mutta kuitenkaan kriittikkiä ei siedetä. Ja varsinkaan siitä ei osata ottaa opiksi.
Lapset on nostettu jollekkin jalustalle, että se on jotain suurta ja ihmeellistä, että ei ole sijaan millekkään muulle. Eikä kukaan muu osaa ottaa vastuuta siitä lapsesta kuin se jolla on ne raskausarvet. Ja sitten huudetaan, että väsyttää eikä oo yhtään omaa aikaa. Sitä aikaa pitää osata ottaa. Asiat pitää osata laittaa tasapainoon eikä laitta asioita arvojärjestykseen, että mikä tulee ensin.
Lapsille annetaan periksi niin hemmetin helpolla nykyään. Mitään vastuuta ei anneta. Tai tehdään niin että esim otetaan koira, jotta lapsi oppii vastuuta ja se sitten jääkin vaan ja ainoastaan äitin hoidettavaksi. Samoin koti, ihmissuhde ja kaikki, ei ihmekkään että äidit väsyvät ja eivät enää jaksa.
Kotona kun olet niin olet sossun elätti, vaikka hoidat siinä perhettäsi. Töissä kun olet niin olet laiminlyönyt perhettäsi ja olet huono äiti.
Vastuuta muillekin kuin äiteille niin auttaa ja helpottaa jo kummasti. Minä en ainekaan ota yksn vastuuta, sen tietää meillä mieskin!
olen itse kasvanut perheessä jossa naiselta arvostettuja asioita on lasten ja huushollin hoito sekä omasta terveydestä ja ulkonäöstä huolehtiminen ja nämä kaikki sujuu minulta erittäin hvin. jaksan kuunnella itkua, osaan pukea lapseni kelin mukaan, en ole väsynyt enkä uupunut enkä myöskään uusavuton. vaikka ikää on vajaat kaksikymmentä vuotta,
ja mun salaisuus on se ettei minun tarvitse vetää kokoajan sellaista kiiltokuva äiti roolia joka ei ole yhtään realistinen. nykypäivän naisilta vaaditaan liikaa, pitäis olla uraputki samalla lapset tulisi itse hoitaa ja lapsen tulisi saada roikkua tississä koko päivä.jotkut rakentavat itselleen paineita mutta minäpä en,
miksi sinä yleistät noin häikäilemättömästi? jos olet muutaman nyky/nuoren äidin nähnyt toimivan tuolla tavalla ei se tarkoita että tietäisit jokaisen äidin toimintamallin
itse mietin samalla tavalla. (tuosta tissillä roikottamisesta tuli mieleen). kun kävin imetys palstalla juttelemassa siitä että rintaraivarien takia ei pystynyt kun 2viikkoa imettämään sain kamalat haukut ja että olen huono äiti en ajattele vauvaa jne..
jep ja tuosta että eipä sitä tartte miltää mallilta näyttä tosuiaankaan:D kun ulkos lapsen kanssa menee *ellei ole pokaamassa uutta miestä* *vitsiä/huumoria vähän peliin*:D
täälläkin osataan kysellä kyllä neuvoja niin siskolta kun neuvolasta ja 7lapsen tätinä tiedetäänkin lapsista paljon xD ETTÄ paineita ei tosiaan tartte ottaa.
JA AP:LLE!! neuvolassakin neuvotaan äitejä JOS OLET VÄSYNYT JÄTÄ KOTI HOMMAT SIKSEEN LAPSEN HYVINVOINTI ON SIJALLA 1!! eli väsynyt "sinun mukaan laiska äiti" pitäs hiki päässä siivota ja olla sit väsyksissä lapselle ilkeä IHANA LOGIIKKA SINULLA!! lienee olet lapseton mutta odotas vaan kun lapsen hankit miten itte sit jaksat;D
nykyään jo sanaa imetys! naurattaa sellaiset muijat kun rupee säksättämään ihmiselle jonka imetys ei onnistu. ihmettelempä miten ihmeessä se voi vieraita imettäviä äitejä kiinnostaa saako tuntematon mukula
ravintonsa pullosta vai tissistä.
mielestäni näiden imetysfriikki äitien tulisi olla tyytyväisiä jos jotkut eivät imetä sillä tarkoitushan heidän on pönkittää omaa egoa sillä että jotkut epäonnistuvat siinä, eihän se heiltä ole pois päin vastoin he saavat syyn pitää itseään hiukan parempina.. oli niin tai näin minulta oli ainakin täysin oikeä päätös lopettaa imetys kolmenkuukauden jälkeen enkä ikinä rupeaisi häpeilemään päätöstäni sillä yksinkertaisesti jokaisen tissit on aivan ikioma asia=)=)=)=)
Äidit voisivat ensin laskeutua sieltä jalustalta, niin jaksaivat paljon paremmin. Jos äitiyteen suhtautuu liian vakavasti tai jos kuvittelee olevansa super verrattuna niihin, joilla niitä lapsia ei ole, raskas on taakka kannettavasi.
se on joillekkin joku status hyvästä äidistä että ja jos johonkin 1vuoden ikään imettää.. minusta se olisi aika friikkiä.. mutta tämä minun mielipide;D
... minulle yhtä hyvää kirjaa.
Mielellään sellaista missä neuvotaan vauvan ja taaperon kanssa arkisista asioista selviämään. Ei sellaista mikä aiheuttaa lisää suorituspaineita.
Minä tunnen olevani täysin avuton äitinä, perusasiat menee kivasti, mutta en oikeasti tiedä mikä olisi oikea tapa toimia missäkin tilanteessa. Kuten juuri itkut, raivarit, ruokailut sun muut kasvatukselliset haastekohdat.
Olen ainoa lapsi, en ole koskaan edes pitänyt sylissä vauvaa ennen omaani, pienen paikkakunnan neuvola on surkea, omlla äidilläni on ensimmäisen lapsenlapsen kasvatuksesta kultakehyksinen kuvitelma eikä mitenkään realistinen.
Olen keskimääräistä älykkäämpi, miesvaltaisella alalla hienon uran luonut, tehokas, aktiivinen, enkä missään nimessä laiska, 35v. nainen. Silti minua itkettää että en osaa tehdä juri tätä elämäni tärkeintä juttua oikein eli olla äiti, ainakaan sinunlaisesi kriitikoiden mielestä.
Neuvopa nyt kun neuvomaan aloit.
olin raskausaikana ihan varma etten osaa hoitaa lasta. En silti kokenut että olisin jotenkin UUSAVUTON! Olen kaiken uuden edessä aina epävarma, oli kyseessä sitten työpaikka, lapsi tai vaikka meno joillekin asioille uudessa paikassa! Semmonen vain olen.. mutta kokemus sitten opettaa ja tekee rohkeammaksi.
Myönnän että aika usein valitan väsymystä.. mutta koen että siihen on syykin -> lapsi 3,5kk ei nuku öitä hyvin, heräilee kokoajan.. aamut, päivät, illat ja yöt hoidan yksin vauvaa kun miehestä ei mitään apua -> poissa kotoa 20h/vrk. Olen ollut masentunut ja vasta parantumassa siitä.. joten en koe että turhasta narisen jos välillä väsymyksestä mainitsen.
Ehkä en sit tajunnut kunnolla pointtiasi, mut en kyllä ole vielä kauheesti muihin äiteihin tutustunut ja kuullut valitusta.. tai huomannut avuttomuutta.
Laiskuudesta.. hmm.. millä tavalla laiskoja?
Miksi äiti ei sitten saa mennä paniikkiin? Miksi äidin pitäisi tietää jokaisesta asiasta kaiken?
Miksi äidin pitäisi aina jaksaa?
Miksi äiti ei saa olla epätäydellinen ja väsyä välillä? Eikö se ole ihan normaalia kaikille?
Tiedätkö, että sinun kaltaisesi ihmiset aiheuttavat masennusta ja pahaa oloa.
Vastaa:
1. Oletko itse äiti?
2. Oletko mielestäsi ihan täydellinen ihmisenä ja äitinä?
3. Jos sinulla on lapsia, ovatko he täydellisiä?
4. Kuljethan vaibn täydelisten ihmisten kanssa?
5. Jaksatko sinä aina ihan kaiken?
PS: tiesitkö, ettei kukaan voi olla täydellinen?
missäs minä olisin oppinut vauvan hoitoa, perheeni nuorimmainen lapsi eikä suvussa ollut nuorempia eikä sukuun muutenkaan pidetä yhteyttä. Ystävillä ei ole lapsia, ne odottaa kunnes on hyvät työpaikat. Kirjoja ja lehtiä olen lukenut vaikka kuinka, mutta ne ohjeet on tosi kaukana käytännöstä. Niitä lukemalla sammutin sen pienenkin tipan maalaisjärkeä joka minulla ehkä olisi ollut. Neuvolassa ei tiedetä muuta kuin kuinka mitataan pituus ja synnärillä neuvonta oli nolla. esim. kun kysyin neuvoja imetykseen vastaus oli, että niitä asioita voi miettiä itse. Asenne synnärillä oli tosi kurja, tuli sellainen olo ettei mistään saa kysyä eikä ole mitään paikkaa josta apua voi hakea. Ja tottahan se olikin kun neuvolan täti oli niin tietämätön eikä kellään tutulla ollut lapsia ja ne joilla oli lapsia ei halunneet antaa mitään neuvoja! En saanut edes omalta äidiltä mitään neuvoja vaikka teinkin kysymyksiä! Arvatkaa vain oliko kamala vauvavuosi kun jäin täysin yksin, vain mies olis tukena, mutta eihän hänkään tiennyt vauvoista mitään. Onneksi taaperon kanssa on helpompi pärjätä enkä enää lue oppaita josta sammuttavat oman järjen käytön.
Ja paniikkiin menin itkusta siksi että en yksinkertaisesti tiennyt miksi vauva itkee ja mitä tehdä.
ennen jos ei lasta osannut hoita aniin sitä kärvisteltiin ihan imissa nurkissa nolona. Nyt äidit kyselee täällä ja muilta neuvoa ja siksi ollaan tietoisempia asiasta ettei äitiys ole synnynnäinen ominaisuus eikä lastenhoito tule automaattisena osaamiena kun vauva putkahtaa jalkovälistä!
Omassa nuoruudessani moni hoiteli omia sisaruksiaan tai sukulaislapsiaan kun olivat pieniä. Kokemusta siis saatiin kun lapset hoitivat lapsia. Nyt moinen on ensinnäkin ihan tuomittua toimintaa, lastenhan pitää saada olla lapsia ja villejä sekä vallattomia! Jos nyt joku hoitaa jonkun vaipanvaihdon valvotusti niin se kokemus on siinä..
Itselläni ei ollut ainakaan sitä tilannetta aikanaan että olisin hoitanut tai edes koskenut juurikaan vauvaan kun sellainen kotiin syntyi. Töissä kun vauvojen kohdalla joutui miettimään vähän muuta kuin kotona.. No, onneksi oli kirjat joista sai apua ja kiva neuvolan täti. Joku homma sujui kuin vettä vain mm kylvetys nyt oli selkäytimessä, mutta paljonko vauva syö oli ihan hepreaa jne.
Onneksi kun lähipiiriin on tullut vauvoja niin meillä on puhelin soinut ja käydessä on kysytty neuvoa. En kysyjään suhtaudu koskana noin väheksyen tai pilkaten! Kaikkea kun ei voi tietää itsestään niin tyhmä on se joka ei älyä edes kysyä.
Siinä olen lähellä samaa mieltä että ensinnäkin äitiydestä on tehty jokin ihme suoritus ja kokopäivätyö vaikka se on sivurooli monen muun ohessa. Pienen vauvan kanss aollaan väsyneitä kun ne penteleet ei nuku oikeaan aikaan ja tarpeeksi suuremmaksi oasksi! Raskauskin on jokin poikkeustila jonka takia pitäisi saada saikkua kun on paha olo ja väsyttää ja jalkoihin särkee jne. Mitäs kun ne vaivat on muuten vaan? Kuka oikeasti hyväksyy kohmeloisen saikun kun se huonovointisuus on itseaiheutettua? Tai mitäs kun lapset on kipeitä ja väsyttää kun ne valvottaa? Tai kun ikää tulee ja alkaa kolottaa sieltä ja täältä ja olla vaivaa siellä ja tuolla? Hei! Se on elämää ja se kuuluu kaikki ihan normaaliin raskauteen ja äitiyteen!
Loistavaa sen sijana on se, että se väsynyt äiti kehtaa jättää imuroimatta ja siivoamatta ja sen sijaan nukkua kun siihen on mahdollisuus. Ei tarvitse olla täydellinen niin kuin joskus aiemmin on pitänyt kun on kotona koko päivät tekemättä muuta kuin hoitamassa vauvaa. Joskus kun sekin on työtä 24/7 eikä univelkaa saa koskaan kuitattua kunnolla pois.. Eli onko laiskuutta se kun on terveellä tavalla itsekäs ja pitää itsestään huolta sen sijaan että ajattelee koko ajan mitä muut asioista tuumaa?
Tietysti eri lukunsa on ne joille vauvan hoidon lisäksi ei mhdu muuta päivään ja se vauvakaan ei vaadi juuri mitään eli nukkuu ja syö säännöllisesti. Silloin ollaan ehkä jo pikkasen marttyyreitä kun nostetaan itseä jalustalle?
äidissä ja avuttomuus vain nuoruuden takia. minä olen 22 vuotias äiti ja voin sanoa että kaikkea en kaikesta tiedä mutta ei minua kyllä voi uus avuttomaksikaan sanoa... tuntuu sitä avuttomuutta olevan vanhemmillakin.. ja olen huomannut että etenkin hieman "vanhemmilla" äideillä tapana pukea lastaan aivan liikaa... kun lapsen ottaa parvekkeelta päivä unilta ei ole tarkoitus että kaikki vaatteet märät hiestä.. kun kauhulla katsotte miten "vähiin" puettu lapseni tulee päivä unilta sopivan lämpinä ja terveenä pysyneenä... niin ehkä se ei ollutkaan niin huonosti puettu!
terveisin 22v äiti ja ammatikseni hoidan lapsia
Ei tiedetä mitä? Oletko itse menneen ajan äiti, kun puhut "nykyäideistä"? No, huonon provon heitit.
Siis puet vauvallesi hien pintaan niin että hän vilustuu! Itse puen vauvan ulos suht samoin kuin itsenikin. Ja tiedätkö mitä? Ei niitä pipoja tarvitse niin montaa laittaa! Koskaan ei ole tarvinnut kysellä, mitä vauvalleni päälle laittaisin. Se taas ei ole minun ongelmani, jos kukkahattutätien mielestä puen "liian vähän".
Sopiva on hyvä. Liika on liikaa ;)
Miksi lapsi itkee? Hänellä on yleensä joku vaiva tai vain sylinpuute. Silti saahan sitä kysellä kohtalotovereilta jos nyt oikein vauhkoksi menee touhu. Mitäs pahaa siinä on?
Ja se VÄSYMYS. On se nyt perkele, jos ei saa edes valittaa väsymystään. Täällä sen voi tehdä anonyymisti, vaivaamatta sen kummemmin ketään.
Vai että vielä laiskoja? Suuri yleistys. Oh, tietäisitpä kuinka monta rautaa minullakin on tällähetkellä elämässäni meneillään ;)